Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Onnellinen mutta onneton

    Olen onnelinen mutta kuitenkin tuskaisen onneton. Olen parisuhteessa, mutten kuitenkaan "parisuhteessa". Tilanne on kestämätön ja todennäköisesti joudun sanomaan ihmiselle jota rakakastan sydämenpohjasta asti, että ei enään. En voi asiasta puhua, tuntuu näin anonyymistikkin vaikealta puhua. Mutta jonnekkin pakko purkaa.
    Molemmat vapaita, mutta toinen vaan lykkää ajatusta "oikeaan"parisuhteeseen..
    Tapaillaan, enemmälti hänen ehdoillaan..
    Olisi ihanaa kun hän voisi rehellisesti astua ovesta sisää ja juoda kahvit..Olla oikeasti elämässämme läsnä ja minä hänen..
    Asiasta on tullut vaikeampi ja vaikeampi ja minä en enään jaksa..
    Tänä viikonloppuna meistä tulee takaisin ystäviä tai siihen pyrin. En jaksa enään rakastaa :`(
    3261
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Oletko jutellut miehelle? Itse lähtisin suhteesta, jos tekisi noin onnettomaksi.

    Äänestä

    Olemme puhuneet...Hän ymmärtää ja minä ymmärrän mutta samalla linjalla mennään. Ehkäpä oli väärin avautua tänne, mutta ajatukset vain kiertää kehää. Olen samaa mieltä, minun on vain lopetettava itseni kiusaaminen.

    Äänestä

    Mitä aikaisemmin lopetat, sitä parempi. Annat hänen vain ottaa sinusta mitä hän tarvitsee niin kauan kuin hän tarvitsee eikä hän ikinä tule antamaan sinulle mitään. Hän ajattelee vain itseään. Hän ei välitä siitä että olet onneton. Jätä hänet taaksesi, älä tuhlaa aikaasi enempää.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Nainen.............. kirjoitti:

    Olen onnelinen mutta kuitenkin tuskaisen onneton. Olen parisuhteessa, mutten kuitenkaan "parisuhteessa". Tilanne on kestämätön ja todennäköisesti joudun sanomaan ihmiselle jota rakakastan sydämenpohjasta asti, että ei enään. En voi asiasta puhua, tuntuu näin anonyymistikkin vaikealta puhua. Mutta jonnekkin pakko purkaa.
    Molemmat vapaita, mutta toinen vaan lykkää ajatusta "oikeaan"parisuhteeseen..
    Tapaillaan, enemmälti hänen ehdoillaan..
    Olisi ihanaa kun hän voisi rehellisesti astua ovesta sisää ja juoda kahvit..Olla oikeasti elämässämme läsnä ja minä hänen..
    Asiasta on tullut vaikeampi ja vaikeampi ja minä en enään jaksa..
    Tänä viikonloppuna meistä tulee takaisin ystäviä tai siihen pyrin. En jaksa enään rakastaa :`(

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu