Vaimo haluaisi muuttaa lastensa kanssa pois juopottelevan väkivaltaisen aviomiehen luota. Lapset pelkäävät isäänsä.
Eräs ihminen syyllistää naista. Jos nainen lähtee niin aviomies kuulemma varmasti kuolee viinanjuontiin. Mies ei ole suostunut minkäänlaiseen hoitoon.
Miten asia hoituvat jos vaimo muuttaa toiselle paikkakunnalle. Voiko nainen saada mitään tukea tähän muuttoon ja elämiseen jos ei olla erottu, hän on tällä hetkellä työtön, mutta omaa hoitoalan koulutuksen.
Jos nainen hakee eroa niin miten asiat hoidetaan, kun on lapsia?
Eräs ihminen syyllistää naista. Jos nainen lähtee niin aviomies kuulemma varmasti kuolee viinanjuontiin. Mies ei ole suostunut minkäänlaiseen hoitoon.
Miten asia hoituvat jos vaimo muuttaa toiselle paikkakunnalle. Voiko nainen saada mitään tukea tähän muuttoon ja elämiseen jos ei olla erottu, hän on tällä hetkellä työtön, mutta omaa hoitoalan koulutuksen.
Jos nainen hakee eroa niin miten asiat hoidetaan, kun on lapsia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
mun tarina menee näin:in 4 v sitten. iskä joi ja oli "pelottava".käytiin siellä aina lomilla.isä kuoli aivoinfarktiin. en ollu nähny sitä yli4 kuukauteen. se oli kamala shokki. en kerinny kertoo iskälle miten PALJON rakastan sitä enkä ees hyvästellä. aluks se oli epätodellista. opetkin surkutteli ja halaili. vasta hautajaisissa se kolahti et se on totta. mun siskopuoli ei ollu nähny mun isää sen jälkeen kun oli 3 vuotias. mä sentään sain viettää sen kanssa aikaa ja tapasin siskoni hautajaisissa. ainut hyvä puoli isän kuolemassa oli se et tapasin siskoni... nyt ei enää jaksa hymyilyttää eikä asiat kiinnosta. vailä 3 kk sitten iskä eli.. ikävä sitä...
En noihin kysymyksiisi sinällään osaa vastata. Ainoastaan sen haluan sanoa, että miehesi on aikuinen ihminen. Sinä ET ole vastuussa hänestä etkä hänen juomisestaan. Hän ITSE kaataa juomaa kurkkuunsa ja se on HÄNEN ongelmansa, joskin olet tainnut jo sairastua hänen kanssaan. Olisiko mahdollista hakea apua esim. neuvolan kautta myös itsellesi. Itse pääsin eroon vastaavanlaisesta riippuvuussuhteesta ammatti-ihmisten tuella.
Olet vastuussa itsestäsi ja lapsistasi. Myös miehesi on tasavertaisesti vastuussa lapsistanne. Minua helpotti, kun vähitellen tajusin, etten ole vastuussa toisesta aikuisesta. Niin minunkin mieheni uhkasi itsarilla ja ties millä, mutta on selvinnyt erosta (toistaiseksi) näennäisesti paremmin kuin minä ja kehuu olevansa onnellisempi kuin koskaan. Joten se siitä. Sääli ja rakkauskaan eivät ole sama asia. Miestä sinä ja lapsesi tarvitsette, ette aikuista lasta.
Mies hakeutuu hoitoon ja lopettaa ryyppämisen jos niin tahtoo ja valitsee ... sinä et siihen puolestaan pysty, motivoiva "elementti" lapsinenne toki olette (toivottavati).
Jos tilanne mahdoton, niin hyvä ero aina parisuhdehelvettiä parempi vaihtoehto jokaiselle.
Se miten ero käytännössä hoituu ja hoidetaan selviää lähimmästä käräjäoikeudesta .. eikä yhteydenotto lastenvalvojaankaan asiaa mutkista.