Minulla ei ole aiempaa kokemusta minkäänlaisesta parisuhteesta, eikä siten sen iloista ja suruista. Tosin olenhan minä suhteelisen nuori vielä (19) jotenka kerkeänhän minä todennäköisesti senkin vielä kokea. Tietenkin joskus olen funtsinut,
että millaistahan se elämä sitten mahtaisi olla, jos sitä jonkinlaisessa parisuhtessa asustelisi.
Mikä siinä on, että mennään jonkun about vieraan miehen tai naisen kanssa naimaan? Ei siinä varmaan hirveäsi välitetä sen "rakkaansa" tunteista. Koska ainahan on se riski että hän saa tietää. Asia on toinen, jos puoliso hyväksyy pienen syrjähypyn.
Vähintäänkin kohtuulista mielestäni olisi, jos tälläisesta pikku seikkailusta kertoisi välittömästi parilleen. Vaikka kyse ei ole valehtelemisesta tms, kun toinen ei tiedä koko
asiasta mitään. Mutta onhan se melko selkärangatonta touhua pimittää noinkin, ettenkö sanoisi oleellista tietoa siltä jota pitäisi mukamas rakastaa.
Melko monesti ilmeisesti vedotaan, että kun olin kännissä tai jotenkin muuten en nyt niin tajunnut tilannetta. Eli yritetään jotenkin puolustella tai selitellä. Kivuttominta silloin kun kiinni jää, niin tunnustaa vain reilusti? Varsinkin, jos humala tilaan yritetään nojata, niin varmaan olisi hyvä hieman tarkastella alkoholin käyttö tapojaan.
Itse melko paljon alkoholia kun käytän, niin voin sanoa että tälläinen itse kontrolli ei helpolla katoa. Oikeastaan ainut tilanne, milloin en voi oikein "vaikuttaa" tekemisiini on silloin, kun juodaan jalat alta. Tarkoitan, että muisti menee, omin avuin ei juuri liikuta jne. Todennäköisesti melko harvalla miehellä se kikkelikään enään tässä vaiheessa toimii =) Tällöin on jo yleensä kyseessä lievä alkoholi myrkytys, joka ei niin terveelistä ole. Asian pönkittämiseksi sanottakoon, että monet ystäväni ovat kutakuinkin samoilla linjoilla asiasta.
Yleensä kai tälläistä pettämistä tapahtuu, jos suhteessa on jotain ongelmia. Huonoa seksiä, tai ei sitä ollenkaan tai muuta. Mutta se ei kyllä varmaan tilannetta paranna, että käydään naimassa jonkun muun kanssa? Mielestäni sen oman parinsa kanssa kannattaisi ennemmin yrittää puhua asiat selviksi tjsp. Jos oikeasti haluaa, että suhde tulee jatkumaankin ja tulee olemaan onnellinen.
Täälläkin jossakin viestiketjussa taidettiin puhua siitä, että ennemmin tai myöhemmin pidemmässä parisuhteessa petetään. Siis jos vain tulee mahdollisuus. Ollaanko me suomalaiset todella näin luikeroa kansaa? Ei hemmetti! Maailmalla meitä pidetään rehtinä kansana. Mutta todellisuudessa me taidamme ainakin nykyään olla sillä rehellisyyden akselilla samassa muun maailman kanssa. Okei, tietenkin se rehellisyys tarkoittaa paljon muutakin. Mutta olemalla avoin ja rehellinen omalle elämänkumppanilleen olisi hyvä aloittaa.
Mitä pettämisellä voittaa?
Ei nyt välttämättä kannata ottaa kovin vakavasti kirjoitustani. Ehkä olen vain tyhmä ja kokematon teini, jonka pitäisi avata silmät todellisuudelle? Enkä nyt yritä mitään "rispektii" tms hakea tällä, jos sitä nyt olisi saatavillakaan :-) Vaan ihan puhtaasi ihmittelen tätä asiaa. Uskallanko edes koskaan sitoutua kehenkään. Jos jotkut mukas tilastot antavat ymmärää, että jompi kumpi tai kummatkin pettävät ennemmin tai myöhemmin. Haluaisin olla vain 100% uskollinen ja rehellinen sille keneen joskus rakastun. Sekä tietenkin haluan ja vaadin, että voin täysillä itsekkin luottaa siihe toiseen.
Siinä kait sitä sitten olikin jo :-)
että millaistahan se elämä sitten mahtaisi olla, jos sitä jonkinlaisessa parisuhtessa asustelisi.
Mikä siinä on, että mennään jonkun about vieraan miehen tai naisen kanssa naimaan? Ei siinä varmaan hirveäsi välitetä sen "rakkaansa" tunteista. Koska ainahan on se riski että hän saa tietää. Asia on toinen, jos puoliso hyväksyy pienen syrjähypyn.
Vähintäänkin kohtuulista mielestäni olisi, jos tälläisesta pikku seikkailusta kertoisi välittömästi parilleen. Vaikka kyse ei ole valehtelemisesta tms, kun toinen ei tiedä koko
asiasta mitään. Mutta onhan se melko selkärangatonta touhua pimittää noinkin, ettenkö sanoisi oleellista tietoa siltä jota pitäisi mukamas rakastaa.
Melko monesti ilmeisesti vedotaan, että kun olin kännissä tai jotenkin muuten en nyt niin tajunnut tilannetta. Eli yritetään jotenkin puolustella tai selitellä. Kivuttominta silloin kun kiinni jää, niin tunnustaa vain reilusti? Varsinkin, jos humala tilaan yritetään nojata, niin varmaan olisi hyvä hieman tarkastella alkoholin käyttö tapojaan.
Itse melko paljon alkoholia kun käytän, niin voin sanoa että tälläinen itse kontrolli ei helpolla katoa. Oikeastaan ainut tilanne, milloin en voi oikein "vaikuttaa" tekemisiini on silloin, kun juodaan jalat alta. Tarkoitan, että muisti menee, omin avuin ei juuri liikuta jne. Todennäköisesti melko harvalla miehellä se kikkelikään enään tässä vaiheessa toimii =) Tällöin on jo yleensä kyseessä lievä alkoholi myrkytys, joka ei niin terveelistä ole. Asian pönkittämiseksi sanottakoon, että monet ystäväni ovat kutakuinkin samoilla linjoilla asiasta.
Yleensä kai tälläistä pettämistä tapahtuu, jos suhteessa on jotain ongelmia. Huonoa seksiä, tai ei sitä ollenkaan tai muuta. Mutta se ei kyllä varmaan tilannetta paranna, että käydään naimassa jonkun muun kanssa? Mielestäni sen oman parinsa kanssa kannattaisi ennemmin yrittää puhua asiat selviksi tjsp. Jos oikeasti haluaa, että suhde tulee jatkumaankin ja tulee olemaan onnellinen.
Täälläkin jossakin viestiketjussa taidettiin puhua siitä, että ennemmin tai myöhemmin pidemmässä parisuhteessa petetään. Siis jos vain tulee mahdollisuus. Ollaanko me suomalaiset todella näin luikeroa kansaa? Ei hemmetti! Maailmalla meitä pidetään rehtinä kansana. Mutta todellisuudessa me taidamme ainakin nykyään olla sillä rehellisyyden akselilla samassa muun maailman kanssa. Okei, tietenkin se rehellisyys tarkoittaa paljon muutakin. Mutta olemalla avoin ja rehellinen omalle elämänkumppanilleen olisi hyvä aloittaa.
Mitä pettämisellä voittaa?
Ei nyt välttämättä kannata ottaa kovin vakavasti kirjoitustani. Ehkä olen vain tyhmä ja kokematon teini, jonka pitäisi avata silmät todellisuudelle? Enkä nyt yritä mitään "rispektii" tms hakea tällä, jos sitä nyt olisi saatavillakaan :-) Vaan ihan puhtaasi ihmittelen tätä asiaa. Uskallanko edes koskaan sitoutua kehenkään. Jos jotkut mukas tilastot antavat ymmärää, että jompi kumpi tai kummatkin pettävät ennemmin tai myöhemmin. Haluaisin olla vain 100% uskollinen ja rehellinen sille keneen joskus rakastun. Sekä tietenkin haluan ja vaadin, että voin täysillä itsekkin luottaa siihe toiseen.
Siinä kait sitä sitten olikin jo :-)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokemattomuutesi vastakkaisesta sukupuolesta (tai samaisesta, jos olet taipuvainen homoseksuaalisuuteen) paistaa kirjoituksesi läpi. Ei millään pahalla, mutta se on perin naiivi.
Useimmilla meistä on rakkautta sen verran jakaa, ettei yksi henkilö jaksa sitä vastaanottaa, siksi sille on kohtuullistakin etsiä lisää vastaanottajia - satunnaisia tahi vakituisia. Seksuaalisuutensa jakaminen useamman kuin yhden kumppanin kesken ei silti tarkoita, etteikö voisi sitoutua yhteen henkilöön ja rakastaa sekä kunnioittaa tätä. Ihminen kuten useimmat eliöt on luonnoltaan moniavioinen ja tämä takaa myös optimaalisen lajinkehityksen.
Ranskan kuninkaan Ludwig XII:n hovissa majaillut muuan piispa moitti kerran kuningasta tämän lukuisista irtosuhteista aviosuhteen ohella. Viisas ja neuvokas kuningas päätti havainnollistaa tilanteensa niin, että hengenmieskin voisi sen ymmärtää ja määräsi tälle annettavaksi ravinnoksi ainoastaan peltopyyn. Alta viikon piispa jo parkaisikin "aina peltopyytä!" ja varmasti ymmärsi kuninkaan tilanteen.
Kokeilepa itse, miltä tuntuisi syödä viikko pelkästään vaikkapa porkkanoita. Eikö sen jälkeen tekisikin melkein mitä vain saadakseen edes muita vihanneksia, vilja- ja lihatuotteista puhumattakaan.
Kokeilepa tätä, niin saat varmemman ja vakuuttavamman vastauksen kysymykseesi kuin yhdestäkään tällä palstalla annetusta vastauksesta. Suosittelen lämpimästi myös muille tämän palstan sivistymättömille.
Tuon viestin perusteella olet häpeäksi koko miessukupuolelle. Tuollaista neitimäistä nyyhkytystä ei uros kirjoita, vaan vaikutat olevan jonkinlainen pehmo-pupppeli. Tosi mies ei kysele tai valita, vaan panee ja pettää - näin on varmasti!
Sietäisit hävetä!
Tämä nyt liittyy vähän molempiin yllä oleviin vastauksiin.
Niinkuin tuossa sanoinkin, niin asiasta en juuri mitään tiedä. Mutta tietämättömälle pientä ihmetystä aiheuttaa :-)
Eli siis, tästä Valistajan tekstistä tuli mieleen se, että miksi sitä ei sitten voi suoraan sanoa. Tarkoitan, että jos vaikka nyt olisin menossa toisen naisen luokse mitä ikinä tekemäänkin, niin miksi se mitä yleisemmin jätetään tyystin kertomatta? Jos se kerran on yleisesti melkeinpä ihan ok, niin miksi sitä sitten salailla?
Ehkä sitten olen jonkinlainen neiti pehmo-puppeli. Mutta ei kai meidän kaikkien tarvitse samanlaisia? =)
Miksi suorittaa "pettäminen" salassa?
Valitettavan moni nainen on pilattu huonolla kasvatuksella, jonka takia hän ei voi hyväksyä luonnollista toimintaa (ainakaan tietoisesti). Kyllä nainen useimmiten huomaa alitajuisesti miehen piristyneestä ja tyytyväisemmästä olemuksesta, onko hän käynyt vieraissa
ja huokahtaa helpotuksesta, kun hänen oma taakkansa kevenee.
Lisäksi nainen on niin pikkusieluinen ja narsistinen, että hän usein kokee pettämisen jotenkin loukkaukseksi itseään kohtaan. Valitettavan harvoille järjen puhuminen on vaihtoehto.
Uskon kommentit olivat kyllä kohdallaan, mutta jos todella haluat olla tuollainen kuin nyt vaikutat olevasi, niin omapa on vikasi.
Tosin jos pystyt satuilemaan moista tekstiä myös puhuessasi vastakkaiselle sukupuolelle, niin ehkä joku naiivi yksilö voi mukaasi retkahtaa. Jos saat huomata onnistuvasi useammankin naisen viettelyssä, niin ehkä siinä sitten myös hieman miehistyt.
että vaikutat kypsemmältä ja viisaammalta kuin moni minun ikäiseni. Ja varsinkin nämä pettäjien tekstit, joita lueskelen ovat aika itsekkäiden ihmisten kirjoittamia! Kunnioitettavia ajatuksia sinulla!
miksi parisuhde täytyy pilata hetken huuman takia. Itseäni petettiin ja entinen poikaystäväni seurustelee nyt sen tytön kanssa, jonka kanssa petti. En olisi ikinä uskonut hänestä tätä, mutta niin vain maailman kultaisimmalta vaikuttava jätkä teki kaikista kusipäisimmän tempun minulle, minkä pystyi.
Olen samaa mieltä siinä, että jos suhteessa on ongelmia ei ensimmäinen ratkaisu ole hakea lohtua muualta. Jos jokin on vialla asiasta pitäisi pystyä puhumaan. Sen jälkeen, että on satuttanut toista ja menettänyt luottamuksen on hankalampi tai jopa mahdotonta selvittää suhteen ongelmat.