Olen nyt seurustellut 4 kuukautta erään miehen kanssa. Ikää minulla on 18, ja miehellä 22.
Ongelmana on kuitenkin se, että me edettiin ihan liian nopeasti. Menimme sänkyyn kolmen päivän tapailemisen jälkeen, (tosin tunsin miehen entuudestaan kaveripohjalta) ja arkiuduimme nopeasti. Olemme olleet koko seurustelun ajan saman katon alla 24/7. Minä periaatteessa "asun" poikaystävälläni. Emme ole tavanneet kavereitamme, ja kummallakin on ihmissuhteet ihan ruosteessa. Perjantai-iltana kävin baarissa tyttöjen kanssa, ja tajusin, että olen viettänyt liikaa aikaa poikaystäväni kanssa neljän seinän sisällä.
Parisuhde on todella huonolla tolalla. Riitelemme jatkuvasti, tiuskimme ja naljailemme toisillemme. Meillä on jumalattoman tylsää, olemme turhautuneita ja katkeria. Käyttäydymme, kuin eläkkeellä oleva aviopari.
Sovimme eilen, että näemme tästä lähtien harvemmin. Pidämme välillä muutaman päivän taukoja. Teemme sellaisia juttuja, joita teimme suhteen ensimmäisinä viikkoina: Käymme kahvilla, ulkona syömässä, elokuvissa, kävelyillä... Istumme kahvilassa vastakkain, kuin "ekoilla treffeillä". Jospa parisuhteesta saisi tällä tavalla freshimmän ja mielekkäämmän.
Kolmelta tutultani päättyi juuri parisuhteet siihen, että he olivat antaneet suhteen ummehtua, eivätkä pitäneet huolta ihmissuhteistaan ja harrastuksistaan. Isoveljeni 7 vuotta pitkä parisuhde kariutui siihen, että he olivat kihlattunsa kanssa istuneet liikaa neljän seinän sisällä, eivätkä eläneet omia elämiään.
Minä en halua, että mulle ja poikaystävälleni käy niin.
Muilla kokemuksia etäisyyden ottamisesta? Auttoiko?
Ongelmana on kuitenkin se, että me edettiin ihan liian nopeasti. Menimme sänkyyn kolmen päivän tapailemisen jälkeen, (tosin tunsin miehen entuudestaan kaveripohjalta) ja arkiuduimme nopeasti. Olemme olleet koko seurustelun ajan saman katon alla 24/7. Minä periaatteessa "asun" poikaystävälläni. Emme ole tavanneet kavereitamme, ja kummallakin on ihmissuhteet ihan ruosteessa. Perjantai-iltana kävin baarissa tyttöjen kanssa, ja tajusin, että olen viettänyt liikaa aikaa poikaystäväni kanssa neljän seinän sisällä.
Parisuhde on todella huonolla tolalla. Riitelemme jatkuvasti, tiuskimme ja naljailemme toisillemme. Meillä on jumalattoman tylsää, olemme turhautuneita ja katkeria. Käyttäydymme, kuin eläkkeellä oleva aviopari.
Sovimme eilen, että näemme tästä lähtien harvemmin. Pidämme välillä muutaman päivän taukoja. Teemme sellaisia juttuja, joita teimme suhteen ensimmäisinä viikkoina: Käymme kahvilla, ulkona syömässä, elokuvissa, kävelyillä... Istumme kahvilassa vastakkain, kuin "ekoilla treffeillä". Jospa parisuhteesta saisi tällä tavalla freshimmän ja mielekkäämmän.
Kolmelta tutultani päättyi juuri parisuhteet siihen, että he olivat antaneet suhteen ummehtua, eivätkä pitäneet huolta ihmissuhteistaan ja harrastuksistaan. Isoveljeni 7 vuotta pitkä parisuhde kariutui siihen, että he olivat kihlattunsa kanssa istuneet liikaa neljän seinän sisällä, eivätkä eläneet omia elämiään.
Minä en halua, että mulle ja poikaystävälleni käy niin.
Muilla kokemuksia etäisyyden ottamisesta? Auttoiko?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Auttaa! Me muutimme erillemme ja näemme kuitenkin aika usein. Ei ole tarkoitus että parisuhteessa et ole enään yksilö vaan AINA Me!