Aika usein näkee tällaista ajattelumallia naisilla, että nainen valitsee itselleen jonkun huumeveikon, tai linnakundin, jota kuitenkin kutsuu kiltiksi, miehekseen, joutuu parisuhdeväkivallan kohteeksi ja jättää miehen. Eron jälkeen alkaa sitten puhumaan, ettei "ikinä enää ota kilttiä miestä" ja tutustuu jatkossakin pahiksiin, jotka pieksevät hänet kotonaan.
Luulisin, että tässä näkyy hyvin splittingin käyttö näin toimivilla naisilla suhdemielessä; renttujen negatiiviset piirteet siirretään aina kiltteihin, jolloin tulee mahdolliseksi aloittaa suhde renttujen kanssa. Jos renttu on huono naista kohtaan, aletaan tätä kutsua kiltiksi.
Vastaavanlaisia tapauksia ovat nämä, jotka ensi näkemältä tietävät miehestä, onko mies parisuhdematskua, vai seksimatskua, sen paremmin mieheen tutustumatta; mies luokitellaan stereotypisesti.
Luulisin, että tässä näkyy hyvin splittingin käyttö näin toimivilla naisilla suhdemielessä; renttujen negatiiviset piirteet siirretään aina kiltteihin, jolloin tulee mahdolliseksi aloittaa suhde renttujen kanssa. Jos renttu on huono naista kohtaan, aletaan tätä kutsua kiltiksi.
Vastaavanlaisia tapauksia ovat nämä, jotka ensi näkemältä tietävät miehestä, onko mies parisuhdematskua, vai seksimatskua, sen paremmin mieheen tutustumatta; mies luokitellaan stereotypisesti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika usein? Tunnetko paljonkin narkkareiden ja linnakundien naisystäviä? Siis edes kaksinumeroisen luvun, että olisi jotain kompetenssia eikä vaan mutua. Ja jos on, niin kunhan ihmettelen, miten kaltaisesi kaveri sellaisissa piireissä pyörii.