kun seurustelet jonkun kanssa. (Oli se nyt tyttö-/poikaystävä) Kuinka usein odotat, että toinen varaa sinulle aikaa niin, että näette yli 2h kerrallaan?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikä suhde se semmonen on jos ei näe joka päivä vähintään 2 tuntia
eikö se ole jo hieman liikaa jos ei yhdessä asuta? :)
Jaa..?
En ole kyllä koskaan mitään "aikavarauksia" tehnyt... Miksi kaikki pitäisi aikatauluttaa? Kun ollaan yhdessä, ollaan - ja kun on muuta ohjelmaa, sitten on. Yhteistä aikaa on viikolla tunnista viiteen per ilta ja viikonloppuisin enemmän, kun ei olla töissä. Ei asuta yhdessä mekään.
No siis kaikki vapaa-aika ois odotettavissa jakaa aina minun kanssani. About itse olen valmis 24/7. Mutta annan hänen olla myös harrasteidensa parissa kuten treeneissä käydä, jonka lisäksi perhettä on siinäkin talossa, joten en sielläkään nyt kokoajan asu. (Kohteliasta) Siis... molempien teidän pitäisi haluta nähdä toisianne. Toinen toisilleen, molemmat ovat toistensa nykyelämä eikä ilman voi elää. Sama kuin olisi tietokoneriippuvainen, se on osa päivä _rutiinia_. Sen lisäksi, uskon että suhteen alkuhuuman jälkeen eroaminen vähän pidemmäksi aikaan ei _välttämättä_ ole enään niin suuri pala.
PS. 2h ei riitä minulle ollenkaan. 3h sen pitää olla. :)
En itsekkään laske tunteja, mutta odotan tyttöystävältäni että näämme silloin kun kummallakkin on aikaa. Joskus hän ei vaan halua nähdä vaikka olisikin aikaa . . . . .
Kyllä minä olen aina kaiken ylimääräisen vapaa-ajan viettänyt poikaystäväni kanssa (siis suhteita on useampia takana). Jotenkin se on itsestäänselvyys koska sitähän haluaa olla toisen kanssa mahdollisimman paljon. Kutsuisin tuollaista pari tuntia silloin tällöin lähinnä tapailuksi, en seurusteluksi.
no mitä tuo "kaiken ylimääräisen vapaa-ajan" sitten tarkoittaa? Yksilöllistä. Ei me ainakaan missään tapauksessa käytetä "kaikkea vapaa-aikaa" kahdestaan, meillä on useita harrastuksia (osa kyllä yhteisiäkin) ja omaa perhettä ja ystäviä. Elämässä pitää olla sisältöä, enkä itse voisi kuvitella meitä niin että kyhjöttäisimme koko ajan yhdessä.
Mutta asumme nykyään yhdessä, ja se tekee yhdessäolosta sujuvaa... Ei tarvitse erikseen miettiä, millon tavataan, kun eletään ihan arkea yhdessä. Välillä toinen on vaikka viikonlopun tai pidemmänkin ajan kavereiden kanssa reissussa; välillä otetaan sitä todella kahdenkeskeistä aikaa menemällä vaikka viikoksi etelään. :)
Silloin kun olimme kaukosuhteessa, oli todella ärsyttävää, koko ajan vaivasi yksinäisyys/ikävä, ja sitten taas viikonloput meni kyhjöttäen miehen kanssa, niin ettei sit saanut mitään muuta aikaiseksi. Kun taas emme vielä asuneet yhdessä, roikuin kuitenkin melkein koko ajan miehen kämpillä (vaikka mies olisikin ollut esim. töissä.) Minusta siis yhdessä asuminen on se "normaali olotila", ja exänkin kanssa muutettiin yhteen vajaan puolen vuoden seurustelun jälkeen. Enpä siis ikinä ole tällaisia "2 tuntia vai 3 tuntia" juttuja miettinyt.
No aika kiireistä vaan kyllä on elämä sitten, jos vain 2 tuntia silloin tällöin liikenee seurustelukumppanille. Kyllähän itselläkin on harrastukset, kaverit jne mutta kyllähän nyt useampana iltana silti on aikaa ja koko ilta ja yö. Ja viikonloput. Itekin ollut kaukosuhteessa milloin sitten oli tuo tilanne, että viikonloppuisin ei mitään muuta saanut tehtyäkään ja kavereitakin näki tosi harvoin.
Lähinnä tarkoitan sitä että jos ja kun sitä rakastaan näkee, niin eihän 2 tuntia riitä "mihinkään"... Sitten kun nähdään niin vietetään koko päivä yhdessä jos on vapaapäivä, tai sitten koko ilta jos on työpäivä, riippuen tietenkin jokaisen työrytmistäkin, silloin jos toinen/molemmat on vuorotyössä niin tuo näkeminen on tietenkin haasteellisempaa.