Voisivatko nimimerkit mies32 ja tikrulillia esittää väitteidensä perusteeksi jonkun minua pätevämmän henkilön mielipiteitä asiasta, että koulukiusaaminen aiheuttaa persoonallisuushäiriöitä kiusatuille?
Nuo nimimerkit esittivät, että koulukiusaamisesta seuraa kiusatuille persoonallisuushäiriöitä ja esittivät väitteidensä tueksi jonkin "oikeaoppiseksi koulukunnaksi" kutsumansa tahon väitteitä, joka oli kuitenkin pätevyydeltään keskiverto suomi24:n kirjoittavan kaduntallaan höperryksiä. Yhtään asiantuntijan mielipidettä en heidän lähteistään löytänyt. Kun itse heidän lähdettään pätevämpänä esitin vastakkaisen mielipiteen, minulta vaadittiin lähdettä.
Mies32:nja tikrulilian väitteet ovat niin bizarreja, että haluaisin nyt nähdä jotain asiantuntijalausuntoja heidän väitteidensä tueksi, ettei tule vaikutelmaa, että he esittävät fantasioitaan vailla tukea väitteilleen.
Mitä tulee persoonallisuushäiriöisen käyttäytymisen esiintymiseen lapsuudessa, on tiedossa, että väkivaltataipumus, kiusaamistaipumus ja holtittoman seksuaalikäyttäytymisen piirteet ilmenevät jo ennen kouluikää.
Psykopatia ilmenee heti varhaislapsuudessa.
Tässä muutamia lähteitä, mitä nyt itse jaksoin kaivaa:
1. Leena Hattunen esittää saman kannan, kuin minä esitin keskustelussamme, joskaan en pidä tätä lähdettä erityisen pätevänä.
"Häiriö havaitaan jo varhain, ja se kestää pitkälle aikuisikään ja jopa läpi elämän. Persoonallisuushäiriö johtaa toistuviin ristiriitoihin ihmissuhteissa ja hankaloittaa selviytymistä jokapäiväisistä toimista. Persoonallisuushäiriöiden syitä ei tarkalleen tunneta. Syyt ovat osittain geneettisiä ja osittain kasvuolojen tulosta."
->
"Se, kuinka lapsi oppii käsittelemään häpeää, ratkaisee viime kädessä sen, kenestä tulee narsisti. Ihmisen ensimmäiset kolme vuotta ovat narsismin kautta, jolloin kehittymätön minuus ja kyvyttömyys ymmärtää toisten toiseutta ovat normaaleja ilmiöitä. Suuruus- ja kaikkivoipaisuuskuvitelmat, rajattomuus, maaginen ajattelu ja häpeäalttius kuuluvat asiaan. Lapsen tulee kasvaa irti näistä vaiheista, mutta kasvaakseen hän tarvitsee apua ja tukea vanhemmiltaan. Vanhempien tulee sietää ja rakastaa häntä, tajuta, mitä hän todella on ja voi olla, asettaa riittävästi terveitä rajoja, auttaa häntä säätelemään häpeää, hillitsemään raivoa ja opettaa häntä elämään toisten ihmisten maailmassa."
http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteet/artikkeli.shtml/741704?ihmissuhteet-seksi-seksologi
2. Splittingin taustoja, artikkeli persoonallisuushäiriöt pääsääntöisesti määrittävän splitting-defenssin, eli lohkomisen kehittymisen taustoista(on huomattavaa, että tämä selittää sen minkä vuoksi jotkut naiset voivat nähdä renttumiehet poikkeuksellisen positiivisessa valossa):
"In situations where the frustrations by the mother are more than the infant can tolerate, the still unstable Constant Object can be shattered into its constituents as the infant's ego regresses. This occurs when there is an abusive caretaker, for example, and is at the core of much of the pathology of the adult survivor of childhood abuse. This Splitting of the Object is used as a primitive defense. Since the infant needs to feel cared for (and needs to be cared for) and its psychological survival depends on its relationship with the caretaker, the splitting allows the negative aspects of the object to be repressed so that the positive aspects can be held onto. It preserves the object even as the infant partially destroys the object."
http://www.psychologytoday.com/blog/shrinkwrapped/201103/borderline-personality-disorder-early-development
Nuo nimimerkit esittivät, että koulukiusaamisesta seuraa kiusatuille persoonallisuushäiriöitä ja esittivät väitteidensä tueksi jonkin "oikeaoppiseksi koulukunnaksi" kutsumansa tahon väitteitä, joka oli kuitenkin pätevyydeltään keskiverto suomi24:n kirjoittavan kaduntallaan höperryksiä. Yhtään asiantuntijan mielipidettä en heidän lähteistään löytänyt. Kun itse heidän lähdettään pätevämpänä esitin vastakkaisen mielipiteen, minulta vaadittiin lähdettä.
Mies32:nja tikrulilian väitteet ovat niin bizarreja, että haluaisin nyt nähdä jotain asiantuntijalausuntoja heidän väitteidensä tueksi, ettei tule vaikutelmaa, että he esittävät fantasioitaan vailla tukea väitteilleen.
Mitä tulee persoonallisuushäiriöisen käyttäytymisen esiintymiseen lapsuudessa, on tiedossa, että väkivaltataipumus, kiusaamistaipumus ja holtittoman seksuaalikäyttäytymisen piirteet ilmenevät jo ennen kouluikää.
Psykopatia ilmenee heti varhaislapsuudessa.
Tässä muutamia lähteitä, mitä nyt itse jaksoin kaivaa:
1. Leena Hattunen esittää saman kannan, kuin minä esitin keskustelussamme, joskaan en pidä tätä lähdettä erityisen pätevänä.
"Häiriö havaitaan jo varhain, ja se kestää pitkälle aikuisikään ja jopa läpi elämän. Persoonallisuushäiriö johtaa toistuviin ristiriitoihin ihmissuhteissa ja hankaloittaa selviytymistä jokapäiväisistä toimista. Persoonallisuushäiriöiden syitä ei tarkalleen tunneta. Syyt ovat osittain geneettisiä ja osittain kasvuolojen tulosta."
->
"Se, kuinka lapsi oppii käsittelemään häpeää, ratkaisee viime kädessä sen, kenestä tulee narsisti. Ihmisen ensimmäiset kolme vuotta ovat narsismin kautta, jolloin kehittymätön minuus ja kyvyttömyys ymmärtää toisten toiseutta ovat normaaleja ilmiöitä. Suuruus- ja kaikkivoipaisuuskuvitelmat, rajattomuus, maaginen ajattelu ja häpeäalttius kuuluvat asiaan. Lapsen tulee kasvaa irti näistä vaiheista, mutta kasvaakseen hän tarvitsee apua ja tukea vanhemmiltaan. Vanhempien tulee sietää ja rakastaa häntä, tajuta, mitä hän todella on ja voi olla, asettaa riittävästi terveitä rajoja, auttaa häntä säätelemään häpeää, hillitsemään raivoa ja opettaa häntä elämään toisten ihmisten maailmassa."
http://www.mtv3.fi/helmi/ihmissuhteet/artikkeli.shtml/741704?ihmissuhteet-seksi-seksologi
2. Splittingin taustoja, artikkeli persoonallisuushäiriöt pääsääntöisesti määrittävän splitting-defenssin, eli lohkomisen kehittymisen taustoista(on huomattavaa, että tämä selittää sen minkä vuoksi jotkut naiset voivat nähdä renttumiehet poikkeuksellisen positiivisessa valossa):
"In situations where the frustrations by the mother are more than the infant can tolerate, the still unstable Constant Object can be shattered into its constituents as the infant's ego regresses. This occurs when there is an abusive caretaker, for example, and is at the core of much of the pathology of the adult survivor of childhood abuse. This Splitting of the Object is used as a primitive defense. Since the infant needs to feel cared for (and needs to be cared for) and its psychological survival depends on its relationship with the caretaker, the splitting allows the negative aspects of the object to be repressed so that the positive aspects can be held onto. It preserves the object even as the infant partially destroys the object."
http://www.psychologytoday.com/blog/shrinkwrapped/201103/borderline-personality-disorder-early-development
Vastaukset 30
Vanhimmat
Olet aivan oikealla asialla, mutta ikävä kyllä todennäköisesti turhaan. Asiantuntijan mielipiteitä mainituilta nimimerkeiltä ei kannata odottaa, koska suoraan sanoen sellaista asiantuntijaa joka vahvistaisi heidän kantansa ei yksinkertaisesti ole olemassa. Kuten muotoilitkin, kyse on heidän fantasioistaan eikä mistään muusta.
skenaario olla mahdollinen, että ne asiantuntijat ovat itse entisiä koulukiusattuja eivätkä sen takia näe metsää puilta?
Voi toki, mutta aivan yhtä todennäköisesti vastakkaista mieltä olevat voivat olla entisiä kiusaajia jotka eivät siksi näe metsää puilta.
Turhaa vastakkainasettelua, sillä puolet kiusatuista on myös itse kiusaajia.
Tietenkin on turhaa, sillä turhaa on ylipäänsä ryhtyä pohtimaan asioita sen perusteella, kellä tutkijalla on minkäkinlaista vikaa päässä. Koska emme tiedä siitä puolesta mitään, ei sen jauhamisella päästä yhtään mihinkään. Teorioita voi yrittää osoittaa oikeiksi tai vääriksi mutta teorioiden laatijoiden pään sisään meneminen johtaa vain umpikujaan.
Tutkijoiden olisi suotavaa mennä ensiksi oman päänsä sisään. Epäilen, että harvempi tutkija on sen tehnyt.
Todennäköisesti lähes kaikki ovat menneet. Käsityksesi harhaisen kyyninen ja johtuu kyvyttömyydestä kritisoida itseäsi.
olisivat saaneet tietää totuuden. Sitä odotellessa...
Ajatuksessasi on sellainen alkuvirhe, että kuvittelet defensiivisyyden estävän kyvyn prosessoida ja ilmaista totuutta. Näinhän se ei suinkaan ole, vaan jopa hullun harhoissa on yleensä ripaus totta mukana.
Ego. Ego johtaa harhaan, Ego ei ikinä katso itseään objektiivisesti.
Väärin meni. Egottomuus ohjaa harhaan, ego ohjaa totuuteen.
aina rajoitetusti. Ei näe kaikkea, joten...
Jos joskus onnistut voittamaan Egosi, ymmärrät mitä tarkoitin. Sitä odotellessa...
Ei kaikkea pidäkään nähdä. Kaikessa, mitä nähdään, on kaikki. Tämä on matemaattisesti todistettu väite.
nähdä kokonaisuus, jotta ymmärtäisi mistä on kyse. Ego ei halua nähdä kokonaisuutta, koska silloin Ego näkee myös oman pienuuteensa ja harhaisuutensa. Ego ei halua ymmärtää mistä todellisuudessa on kyse, Ego haluaa ainoastaan oikeutuksen omille valinnoilleen. Ego ei ikinä kyseenalaista keksimiään oikeutuksia valinnoilleen.
Matematiikasta puheenollen, niin 0,99 ei ole 1. Siitä on kyse. Ja matematiikka on vain ja ainoastaan sovittujen kaavojen, kuvioiden ja käytäntöjen noudattamista. Matematiikkakaan ei kerro lopulta paljon mitään, se on parhaimmillaankin suuntaa-antava.
Se mitä Ego ei suostu hyväksymään on se, että ihmismielen mekanismi on lopulta jokaisella samanlainen. Ego ei suostu ikinä myöntämään erehdyksiään, vaan aina pyrkii todistamaan oikeassa olonsa tavalla tai toisella. Ja mitä pitempään sillä tiellä on, sen enemmän harhaan se menee kunnes lopulta uskoo itsekin omiin harhaisiin käsityksiinsä. Suurin osa ihmisistä vaeltaa harhaisena elämän loppuun asti, koska heidän Egonsa estää heitä näkemästä todellisuuden. Ego on kuin eräänlainen sumuverho, minkä läpi ei uskalleta mennä. Ei uskalleta, koska ei tiedetä mitä sen takana löytyy. Tuntematon aina pelottavaa. Tuntematon taas ei ole aina uhka tai vahingollinen.
Mutta mitä minä sinulle näistä kirjoittelen? Sinähän sen tiedät ilmankin, vai mitä...?
Noh, kun puhut "egosta", sinun pitäisi ehkä puhua egottomuudesta. Siis ego on se alue, mikä "näkee" ja sitten sen egon rajat, eli se egottomuus on sitä kyvyttömyyttä hyväksyä todellisuutta.
Egottomuus on tavallaan ääretön pläntti, minkä päällä ego makaa. Ego on aina rajallinen, eikä voi kattaa ääretöntä egottomuutta, mutta ego on ikkuna, minkä läpi voi tarkastella egottomuutta. Siinä määrin, kun ihminen voi toimia egonsa kautta, hän voi tarkastella egottomuutta.
Persoonallisuushäiriöissä ei ole egoa ollenkaan, tai ego on kehittymätön ja hauras. Niihin liittyykin keskeisenä piirteenä "lack of insight", kyvyttömyys tarkastella itseä ja omia motiiveita.
Olet oikeassa siinä, että matematiikkakin on epätäydellinen, mutta matematiikka on maailman kuva. Maailmakin on epätäydellinen, yritettäessä jakaa. Maailmankaikkeus laajenee kaiken aikaa, eikä koskaan peitä maailmankaikkeuden ulkopuolista. Niin ei myöskään ego koskaan peitä kaikkea egottomuutta.
Maailmankaikkeuden ei kuitenkaan ole tarkoitus ollakaan kaiken kattava, kuten ei egonkaan. Ne vain välittävät tietoa siitä, mitä ei voi muutoin nähdä, tai havaita, kuten aistitkin.
Lopulta onkin niin, että jokaisessa aistikokemuksessa on kaiken tieto sillä ne välittävät tietoa äärettömästä ja ääretön on ykseys.
"Ego ei suostu ikinä myöntämään erehdyksiään, vaan aina pyrkii todistamaan oikeassa olonsa tavalla tai toisella. Ja mitä pitempään sillä tiellä on, sen enemmän harhaan se menee kunnes lopulta uskoo itsekin omiin harhaisiin käsityksiinsä."
Niin kuin jo ylempänä sinulle kirjoitin. Jos joskus voitat Egosi ja menet sen sumuverhon läpi, ymmärrät mitä tarkoitin. Siihen asti...
sti tiedän montakin tapausta, missä entinen koulukiusaaja on pannut vahingon kiertämään ja oikeuttaa toimintansa sillä että on ollut koulukiusattu. Harmilllista on vaan se, että he ovat kierrättänyt vahinkonsa niillä ihmisillä joilla ei ole ollut osaa eikä arpaa niillä koulukiusaamisilla.
Entäs nettikiusaaminen sitten, ainakin vaikuttaa olevan näilläkin palstoilla suosittua.
sama ilmiö.
Mitä se nettikiusaaminen on? Jos anonyyminä pyörii näillä palstoilla, niin aina voi jättää p-jauhajat ja päänaukojat omaan arvoonsa. Eri asia, jos ihmisestä nimellä kirjoitellaan jotain sikamaisuuksia nettiin.
Kyllä. Esimerkiksi täällä olleen artikkelin "panopetra" oli ilmeisesti tuollainen henkilö. "Panopetra" väitti olleensa koulukiusattu. Olen tuntunut useita "panopetroja", jotka ovat kaikki väittäneet olleensa koulukiusattuja, vaikka olivat itse kiusaajia. Kyseessä on siis yleinen toimintamalli joillain naisnarsisteilla.
Ei tullut mieleen, että voi olla kumpaakin?
Ja koulukiusatuksi tuleminen on subjektiivinen käsite. Toinen sanoo olleensa koulukiusattu, kun ihan kaikki eivät halunneet olla kavereita. Toinen kun kerran yksi vei välitunnilla tikkarin.
Näin on.
Mun on nyt vaikea linkittää mitään lähteitä, ja omat tietoni koskevat lähinnä tunne-elämältään epävakaata persoonallisuutta, mikä mulla on diagnosoitu, mutta pätevät kai joihinkin muihinkin persoonallisuushäiriöihin.
Eli pari faktaa siihen liittyen: Taustalla ongelmia varhaislapsuuden kiintymyssuhteissa, mitätöintiä ja laiminlyöntiä vanhempien taholta, hylkäyskokemuksia, kaltoinkohtelua ym. Lapsen 3 ensimmäistä elinvuotta on ne tärkeimmät persoonallisuuden ja itsetunnon kehityksessä.
Toinen juttu: Persoonallisuushäiriö puhkeaa, eli alkaa oireilla usein varhaisaikuisuudessa, vaikka juuret sille ovatkin lapsuudessa. Narsismista en niin tiedäkään, mutta uskoisin siitä olevan nähtävissä merkkejä jo lapsuudessa. Ja kyllähän väkivaltaisuuskin monella on nähtävissä jo lapsena. Mutta onko kaikki väkivaltaisuus sitten osoitus persoonallisuushäiriöstä? En tiedä.
Niin ja se piti sanoa, että jos ihmisen nää kiintymyssuhteet ym. on olleet kunnossa silloin kolmen ekan vuoden aikana, niin myöhempi koulukiusaaminen tuskin mitään persoonallisuushäiriötä laukaisee. Vaikeuksia varmasti aiheuttaa kyllä tavalla tai toisella, itsetunnon heikentymistä, ehkä jonkinlaisia mielenterveyden häiriötäkin (esim. masennus), mutta tuskin persoonallisuushäiriötä.
Tää on kyllä vaan mun omaa mutu-tuntumaa, vaikkakin perustuu siihen, mitä persoonallisuushäiriöistä tiedän.
Noniin, juuri näin se menee. Eri mieltä olen kuitenkin siinä, että oireilu alkaisi varhaisaikuisuudessa. Epävakaita tunteneena sanoisin, että he ovat kuvailleet oireensa alkaneen noin 12-vuotiaana varmasti ja sen pidemmälle he eivät muista yhtään mitään, koska dissosiaatio on tuhonnut muistin lapsuudesta.
Dissosiaatiosta kärsivillä on usein valemusitoja lapsuudesta, kuten kuviteltua seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutumista, mikä on osin johtanut joitain tahoja harhaan häiriöiden kehityksen syissä ja edelleen joissain lähteissä väitetään dissosiaation juontavan juurensa pääasiassa seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka juuret ovat varhaislapsuudessa.
Minulla itselläni pakkoneuroosi juontaa toiselle ikävuodelle, jolloin minut hylättiin päiväkotiin. Oireilu alkoi pahemmin noin 8-vuotiaana koulukiusaamisen seurauksena, mutta pääpiirtein se oli luonteessani jo ennen sitä, siis tuosta hylkäämisestä lähtien.
Jos mietitään sitä, että sain neuroosin traumasta, joka tapahtui toisella ikävuodella ja Freudilainen psykologia tukee juuri käsitystä, että neuroosit juontavat 12-24kk iästä, niin voidaan miettiä sitä, että persoonallisuushäiriöiden täytyy olla aiempaa perua.
Jo siinä alkuperäisessä keskustelussa Dazun argumentointi oli niin perustelematonta höttöä, että tätä aloitusta en lukenut ensimmäistä kappaletta pidemmälle. En usko, että tässäkään oli mitään asian kannalta olennaista, perusteltua tietoa.
Siinä alkuperäisessä ketjussa asia kyllä Dazulle perusteltiin lähteineen, mutta kun ei mene perille, niin asia saa puolestani olla. Eihän nettikeskusteluissa juuri kukaan koskaan kuitenkaan suostu mieltään muuttamaa, Dazu jopa lukee valikoiden, jottei joutuisi näkemään ennakkokäsitykselleen epämieluisia kohtia.
Joten turhaa jankutusta ja ajan haaskausta. Hyvä kuitenkin tämäkin aloitus, saa toivottavasti jokusen ajattelemaan asiaa omin aivoin. Kannattaa ottaa huomioon mahdollisuus, että itse tai koulukiusattu läheinen onkin narsisti, eikä se ikuisesti syytön liian kiltti puhtaanvalkoinen uhrikaritsa.
En myöskään ymmärrä keskustelutyyliä, jossa avataan uusi aloitus vanhan keskustelun jatkamiseksi. Mutta kai tällä saa palstalla suurta julkisuutta ja arvostusta.
Minusta oli aiheellista tehdä asiasta aloitus, koska keskustelu eteni niin pitkälle. Alkuperäisen keskustelun ongelma oli siinä, että esittämäsi lähteet olivat lähteinä heikompia, kuin minun kirjoitukseni.
Esittämäni argumentit olivat paljon perustellumpia, kuin sinun argumenttisi, jotka nojasivat jonkun epäpätevän nettikirjoittajan horinoihin.
Noin tietysti olettaen, että sinä olet vakavamminotettava alan asiantuntija kuin ne minun linkkieni takaa löytyneet.
En vaan tajunnut asiantuntijastatustasi alunperin ja siksi odotin sinultakin jonkunlaisia asiaa käsitteleviä lähteitä. Hyvä, että asia tuli nyt selvitettyä, enää en psykologiaa koskevissa keskusteluissa kyseenalaista väitteitäsi.
Miten eristäytyvä persoonallisuus ajautuu risitriitoihin ihmissuhteiden kanssa. Mielestäni oikeastii eristäytyvä persoonallisuus ei ole aikuisuudessa koskaan ihmissuhteessa – eikä sitä halua. Etäpä estynyt? Eihän oikeasti estynyt uskalla solmia ihmissuhteita. Ne estyneet, joilla on ollut ihmissuhteita ovat huijaavia riipuivaisuuspersoonallisuuden omaavia ihmisiä.