Joskus vaan asiat käyvät liian kipeiksi ja 15 vuotta kun kärsii ja sovittelee, saamatta muuta kuin vihaa ja valheita, on paras irrottautua koko sakista. Aikaa on kulunut jo lähes kymmenen vuotta. Oma viha on laantunut aikoja sitten ja elämä siltä osin on ollut helpompaa. Toki kaikella on hintansa ja herkät ja kiltit kärsii aina. Toisaalta vapaus ja mielenrauha on ollut sen arvoista, Asioiden syyt liittyivät eniten epäoikeudenmukaiseen kohteluun ja suoraan ilkeyteen, joka ei enää rajoittunut meihin aikuisiin, vaan silloin pienet lapsemmekin alkoivat saada ilkeydestä ja vihasta osansa. Halusimme suojella perhettämme. Valitsimme sen pienemmän pahan eli ero suvusta ja kanssakäymisestä. Terveys säilyi / palautui pikkuhiljaa. Huvittavinta lienee että rukoilen heidänkin puolestaan, läpi vuosien olen rukoillut heidänkin puolestaan, vailla katkeruutta!
Suvustakin voi erota
49
5107
Vastaukset
- orpo omasta tahdosta
Minulla sama juttu, tosin en rukoile "sukuni" puolesta....30 vuotta sain kuunnella ilkeyksiä,valheita ja syytöksiä. Itsetunto on se mukainenkin. Nyt olen 2 vuotta ollut erossa heistä ja tunnen voimistuneeni ja saaneni hiukan itsetuntoani takaisin.
Kaikkia vain ei ole luotu vanhemmiksi, mutta miksi vanhempien pitää syyttää siitä viatonta lasta??- -tytär-
"Kaikkia vain ei ole luotu vanhemmiksi, mutta miksi vanhempien pitää syyttää siitä viatonta lasta??"
Hienosti sanottu.
Todellakin, lapsi ei ole itse voinut päättää omista vanhemmistaan. Mutta vanhempien kypsymättömyyden vuoksi, hän saa kuitenkin kärsiä koko elämänsä, vanhempien huonosta käytöksestä. Omalla kohdalla vanhempani odottivat kaikesta huolimatta kunnioitusta itseään kohtaan. Ymmärtämättä edes omaa todella epäasiallista käytöstään.
Itse olen nyt vajaa kolme vuotta ollut omissa oloissani. Nauttinut omien aikuisten lasteni luottamuksesta ja täysin pyyteettömästä rakkaudesta. Ratkaisu oli aikoinaan rankka, mutta tarpeellinen oman itseni takia. - Anonyymi
Myös saman kokenut vuosikymmenten aikana ja vihdoin molempien vanhempien kuoltua vapaa kaikista velvoitteista sisaruksia kohtaan.
Alullehan kaiken laittavat vanhemmat jotka voivat pahimmillaan olla jopa kateellisia omille lapsilleen, ja tämän kateuden kun vielä siirtävät osalle lapsista ja pitämällä eriarvoisina niin lopputulos on selvä.
Vanhempien velvollisuus on olla vanhempia lapsilleen iästä riippumatta eikä ilkeillä, kostaa tai muuten kiusata omia lapsiaan. Sitten on jo myöhäistä korjata sisarusten välejä kun luuserit ovat aikuisina päässeet vauhtiin paikkaillessaan omaa talouttaan vanhempien varallisuudesta.
Toivon pystyneeni ottamaan opiksi ja etten ole enää omille lapsilleni tälläistä perintönä siirtänyt.
- Irti.
Aloittajalle voimaa kulkea tiellään ja toimia nykyisellä tavalla. Jos jo pienet lapset saavat osansa suvun kaunoista, niin on viisainta pitää heidät erossa tuollaisista sotkuista. Lasten pitää antaa elää turvattua lapsuutta.
- bye4ever
Kuinka monta sukupolvea voi yksi rasittaa, kolmea, ei enää neljättä. Hyvästi!
- kotkotkoo
näinhän se on, itse saman läpikäynyt. mutta vanhemmiten pidän aikuisten ihmisten käytöstä aika lapsellisena. ei kyetä asiallisesti puhumaan ja kertomaan miten on ehkä tuntenut että on loukattu, ei aina vain tarvi syytellä sillä se ei ratkaise mitään. riidat on useimmiten kommunikaation puutetta mutta ei aina varsinkin jos toinen todella vain on piikikäs toista ihmistä kohtaan. semmoiselle ihmiselle haluaisin kuitenkin tehdä suoran kysymyksen hänen käytöksestään että miksi ilkeillä ?
jos itse voisin pitäisin mielelläni siskossuhteeni hyvänä ja kuuntelisin ja puhuisin. mutta tähän he eivät pysty vain mieluiten kieroilevat selän takana. joten näillä eväille mennään... sen mitä taakseen jättää sen edestään löytää. - 1 suvusta poistunut
Mitä tekee kakasinaamaisten täysin arvaamattomien ihmisten ystävyydellä ja "kiintymyksellä"?
Olivat he sitten sukulaisia tai ei.- Perheestä.
Minä kanssa laitoin välit poikki, kun eivät hyväksyneet minua sellaisena kuin olen. Olen seksuaalivähemmistöön kuuluva. Ilkeilivät ja kohtelivat kuin toisen luokan kansalaista. Äitini ja vanhin siskoni pahimmat kiusaajat. Olen paljon onnellisempi, kun en ole heidän kanssaan tekemisissä. N46
- Anonyymi
Ei niin mitään. Muutin lapsen kanssa kauaksi suvusta ja voi miten helppoa on elämä. Minulla on hyviä ystäviä ja kivat naapurit.
- faktahan on että
Monilla paranee OMA hyvinvointi ja toipuminen alkaa heti kun pääsee kauaksi tulehtuneesta vuorovaikutuksesta ja myrkyttyneestä ilmapiiristä.
Huonoon kohteluun voi tottua niin että alkaa pitää pahaa oloaan normaalina.- -tytär-
Ihmettelen edelleen, että mikä näitä vanhempia oikein vaivaa? Ensin tehdään lapsen elämästä helvettiä. Ei hyväksytä hänen/heidän valintojaan. Koskien ammatinvalintaa, opiskelua, tai puolisoa. Kyseenalaistetaan ja mitätöidään kaikki lapsen valinnat ja teot.
Loppujenlopuksi saadaan omista lapsista kärsiviä, epävarmoja, yksinäisiä ihmisiä tämän käytöksen lopputuloksena. Luulisi jokaisen aikuisen ihmisen ymmärtävän sen, että, jokainen ihminen voi ainoastaan elää omaa elämää. Ja opetella kunnioittamaan lapsensa valintoja ja arvostamaan heitä. - En ole kuin äitini
-tytär- kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että mikä näitä vanhempia oikein vaivaa? Ensin tehdään lapsen elämästä helvettiä. Ei hyväksytä hänen/heidän valintojaan. Koskien ammatinvalintaa, opiskelua, tai puolisoa. Kyseenalaistetaan ja mitätöidään kaikki lapsen valinnat ja teot.
Loppujenlopuksi saadaan omista lapsista kärsiviä, epävarmoja, yksinäisiä ihmisiä tämän käytöksen lopputuloksena. Luulisi jokaisen aikuisen ihmisen ymmärtävän sen, että, jokainen ihminen voi ainoastaan elää omaa elämää. Ja opetella kunnioittamaan lapsensa valintoja ja arvostamaan heitä.Olet pitkälti oikeassa. Ja pahimmassa tapauksessa tuo omalle lapselle mitätöinnillä luotu minuus siirtyy hänen lapsilleen. Vaatii melkoista vahvuutta mitätöidyltä lapselta aikuisena, ja etenkin vanhempana, ymmärtää omaa lapsuuttaan ja hakea sieltä sellaiset asiat jotka lapsena koki vääriksi ja traumaattisiksi. Tämän jälkeen analysoida nämä omien vanhempiensa tekemisten kautta ja katsoa sekä haluta sitä, että ei niitä siirrä omille lapsilleen. Eli että "minä koin lapsena todella vääränä vanhemmiltani tämän ja siksi katson että en itse toimi niin." Katkeruus ja sisimpään jääneet negatiiviset tunteet täytyy osata muuttaa voimavaraksi omaan aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. Huono vanhemmuus ei saa olla "sukuperintö".
- fiksua tekstiä!
En ole kuin äitini kirjoitti:
Olet pitkälti oikeassa. Ja pahimmassa tapauksessa tuo omalle lapselle mitätöinnillä luotu minuus siirtyy hänen lapsilleen. Vaatii melkoista vahvuutta mitätöidyltä lapselta aikuisena, ja etenkin vanhempana, ymmärtää omaa lapsuuttaan ja hakea sieltä sellaiset asiat jotka lapsena koki vääriksi ja traumaattisiksi. Tämän jälkeen analysoida nämä omien vanhempiensa tekemisten kautta ja katsoa sekä haluta sitä, että ei niitä siirrä omille lapsilleen. Eli että "minä koin lapsena todella vääränä vanhemmiltani tämän ja siksi katson että en itse toimi niin." Katkeruus ja sisimpään jääneet negatiiviset tunteet täytyy osata muuttaa voimavaraksi omaan aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. Huono vanhemmuus ei saa olla "sukuperintö".
Nimimerkille "en ole kuin äitini",
Olipa asiallinen ja fiksu kirjoitus, juuri noin, kiitos! - -tytär-
En ole kuin äitini kirjoitti:
Olet pitkälti oikeassa. Ja pahimmassa tapauksessa tuo omalle lapselle mitätöinnillä luotu minuus siirtyy hänen lapsilleen. Vaatii melkoista vahvuutta mitätöidyltä lapselta aikuisena, ja etenkin vanhempana, ymmärtää omaa lapsuuttaan ja hakea sieltä sellaiset asiat jotka lapsena koki vääriksi ja traumaattisiksi. Tämän jälkeen analysoida nämä omien vanhempiensa tekemisten kautta ja katsoa sekä haluta sitä, että ei niitä siirrä omille lapsilleen. Eli että "minä koin lapsena todella vääränä vanhemmiltani tämän ja siksi katson että en itse toimi niin." Katkeruus ja sisimpään jääneet negatiiviset tunteet täytyy osata muuttaa voimavaraksi omaan aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. Huono vanhemmuus ei saa olla "sukuperintö".
Hyvä kirjoitus, >>(En ole kuin äitini)
Mielestäni todella rankan lapsuuden ja nuoruuden jälkeen. Kun olin jo muuttanut pois kotoa ja sain etäisyyttä asioihin. Oli melko helppoa eritellä tuo kumma ja epäasiallinen käytös. Se nimittäin oli niin ikävää ja näkyvää, että koko ystäväpiiri ja suku oli siitä tietoisia.
*Ymmärtämisen* kanssa onkin sitten ihan toisin. On todella vaikeaa ymmärtää sitä, mikä saa omat vanhemmat tekemään moisia kauheuksia. Siihen ei tunnu löytyvän mitään järjellistä selitystä. Miksi juuri minun vanhempani olivat tuollaisia, mitä he siitä kostuivat jne.
Omiin lapsiini en koskaan siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä ja kauheuksia. Eli, siis jotain hyvääkin, olen tästä oppinut. - Anonyymi
-tytär- kirjoitti:
Ihmettelen edelleen, että mikä näitä vanhempia oikein vaivaa? Ensin tehdään lapsen elämästä helvettiä. Ei hyväksytä hänen/heidän valintojaan. Koskien ammatinvalintaa, opiskelua, tai puolisoa. Kyseenalaistetaan ja mitätöidään kaikki lapsen valinnat ja teot.
Loppujenlopuksi saadaan omista lapsista kärsiviä, epävarmoja, yksinäisiä ihmisiä tämän käytöksen lopputuloksena. Luulisi jokaisen aikuisen ihmisen ymmärtävän sen, että, jokainen ihminen voi ainoastaan elää omaa elämää. Ja opetella kunnioittamaan lapsensa valintoja ja arvostamaan heitä.Kyse on omien traumojen ja paskojen siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle eli kostamisesta, narsismista...
Olen ihmetellyt samaa ja yhdyn kijroitukseesi - Anonyymi
En ole kuin äitini kirjoitti:
Olet pitkälti oikeassa. Ja pahimmassa tapauksessa tuo omalle lapselle mitätöinnillä luotu minuus siirtyy hänen lapsilleen. Vaatii melkoista vahvuutta mitätöidyltä lapselta aikuisena, ja etenkin vanhempana, ymmärtää omaa lapsuuttaan ja hakea sieltä sellaiset asiat jotka lapsena koki vääriksi ja traumaattisiksi. Tämän jälkeen analysoida nämä omien vanhempiensa tekemisten kautta ja katsoa sekä haluta sitä, että ei niitä siirrä omille lapsilleen. Eli että "minä koin lapsena todella vääränä vanhemmiltani tämän ja siksi katson että en itse toimi niin." Katkeruus ja sisimpään jääneet negatiiviset tunteet täytyy osata muuttaa voimavaraksi omaan aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. Huono vanhemmuus ei saa olla "sukuperintö".
👍👍👍👍👍👍👍👍👍
- Anonyymi00047
Anonyymi kirjoitti:
👍👍👍👍👍👍👍👍👍
"Tämän jälkeen analysoida nämä omien vanhempiensa tekemisten kautta ja katsoa sekä haluta sitä, että ei niitä siirrä omille lapsilleen. Eli että "minä koin lapsena todella vääränä vanhemmiltani tämän ja siksi katson että en itse toimi niin."
Eli kaiken keskiössä ja huomion valokeilassa on edelleen vanhemman oma "parempi" vanhemmuus, eikä se lapsi. Lapsen velvollisuudeksi jää olla se nöyrä onnellinen ja kiitollinen lapsi koska vanhempi opettaa kuinka paljon parempi lapsuus tällä on ollut vanhemman omaan kauheaan lapsuuteen verrattuna.
Narsistinen sukukirous ei suinkaan ole katkennut. Se on vain muuttanut muotoaan.
Minunkin isäni yritti olla ihan toisenlainen vanhempi kuin omansa olivat olleet. Isä halusi korjata oman lapsuutensa antamalla omille lapsilleen kaikkea sitä mitä hän itse ei saanut lapsena. Niinpä sain joululahjaksi lapsena autoratoja, pikkuautoja, junaratoja, työkalupakin, sähköautoja, legoja, ja kaikkia niitä pikkupoikien leluja mitä pienet tytöt vain voivat toivoa. Sitten isi leikki lahjoillaan itse. Lisäksi isä vei meidät tytöt katsomaan painiotteluita ja opetti meidän sylkemään kuin miehet koska isi olisi itse halunnut lapsena tehdä kaikkea sellaista mutta ei voinut koska omat vanhemmat eivät tällaisia asioita tarjonneet. Lautanen piti meidän aina syödä tyhjäksi koska isällä oli lapsena nälkä.
Kun yrität välttää omien vanhempiesi virheet omien lastesi kohdalla on vaara että sinusta tulee siltikin narsisti vanhempi. Kaikki pyörii silloinkin vanhemman oman vanhemmuuden ympärillä. Kaikessa on kyse vanhemman omasta vanhemmuudesta ja se paremmuudesta hänen omiin vanhempiinsa verraten. Lapsi ei tule nähdyksi omana itsenään eikä vanhemmasta erillisenä yksilönä. Vanhempi näkee omassa lapsessaan itsensä lapsena ja yrittää korjata kaikki oman lapsuutensa viat oman lapsen kustannuksella. Oman lapsen lapsuudesta tulee vain korjausversio vanhemman omasta lapsuudesta. Lapsen omat tarpeet jäävät kohtaamatta koska vanhempi keskittyy korjaamaan omaa lapsuuttaan omien lastensa kautta.
Sitten kun lapsi kasvaa aikuiseksi hänellä on oman itsen kohdalla musta aukko. Hän ei tiedä kuka hän itse edes on, saati tunnista omia tarpeitaan. Hänellä ei ole omaa tahtoa koska omalle tahdolle tai omille tunteille ja tarpeille ei ole ollut tilaa. Vanhemman itsekäs tarve korjata omien vanhempiensa vääränlainen vanhemmuus ja siellä täyttämättä jääneet omat tarpeet on ollut kaiken keskiössä ja lapsi on välineellistetty näihin vanhemman omiin tarpeisiin vastaamaan.
Joten on oltava tarkkana, kun yrittää "olla siirtämättä sukuperintöä", eli omien vanhempien huonoa vanhemmuutta lapsilleen, ettei mene ojasta allikkoon. Sukuperintö harvoin periytyy samanlaisessa paketissa seuraaville sukupolville. Se muuttaa muotoaan. Ihmiskunnan pahin kirous on vanhempien narsismi suhteessa omiin lapsiinsa. Ongelma on vaikea ratkoa koska se yleensä ilmenee erilaisessa paketissa sukupolvi toisensa jälkeen.
On tehtävä aika iso ja rehellinen työ itsensä ja oman menneisyytensä kanssa kyetäkseen vanhempana erottamaan omat täyttämättä jääneet narsistiset tarpeet oman lapsen tarpeista. - Anonyymi00048
-tytär- kirjoitti:
Hyvä kirjoitus, >>(En ole kuin äitini)
Mielestäni todella rankan lapsuuden ja nuoruuden jälkeen. Kun olin jo muuttanut pois kotoa ja sain etäisyyttä asioihin. Oli melko helppoa eritellä tuo kumma ja epäasiallinen käytös. Se nimittäin oli niin ikävää ja näkyvää, että koko ystäväpiiri ja suku oli siitä tietoisia.
*Ymmärtämisen* kanssa onkin sitten ihan toisin. On todella vaikeaa ymmärtää sitä, mikä saa omat vanhemmat tekemään moisia kauheuksia. Siihen ei tunnu löytyvän mitään järjellistä selitystä. Miksi juuri minun vanhempani olivat tuollaisia, mitä he siitä kostuivat jne.
Omiin lapsiini en koskaan siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä ja kauheuksia. Eli, siis jotain hyvääkin, olen tästä oppinut."Omiin lapsiini en koskaan siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä ja kauheuksia. Eli, siis jotain hyvääkin, olen tästä oppinut"
Kyllä sustakin tuli niin hyvä ihminen muiden pahuudesta huolimatta. Oikein liikuttavaa.
Et tietenkään ole siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä koska olet itse niin erinomainen vanhempi, stnan narsisti. Sinä puolestasi oletkin sitten siirtänyt omat narsistiset tarpeesi omien lastesi kannettavaksi. Olet varmasti muistanut painottaa joka päivä omille lapsillesi kuinka kiitollisia heidän on oltava sinulle kun olet ollut niin paljon parempi vanhempi kuin omat vanhempasi olivat sinulle?
Kai olet muistanut saarnata heille päivästä toiseen kuinka kauhea lapsuus sinulla oli? Ja painottanut omille lapsillesi että he eivät saa valittaa mistään koska olet ilmoittanut heille että ne ovat onnellisia sinun oman häikäisevän vanhemmuutesi vuoksi eikä heiltä itseltään mitään kysytä? - Anonyymi00050
Anonyymi00048 kirjoitti:
"Omiin lapsiini en koskaan siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä ja kauheuksia. Eli, siis jotain hyvääkin, olen tästä oppinut"
Kyllä sustakin tuli niin hyvä ihminen muiden pahuudesta huolimatta. Oikein liikuttavaa.
Et tietenkään ole siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä koska olet itse niin erinomainen vanhempi, stnan narsisti. Sinä puolestasi oletkin sitten siirtänyt omat narsistiset tarpeesi omien lastesi kannettavaksi. Olet varmasti muistanut painottaa joka päivä omille lapsillesi kuinka kiitollisia heidän on oltava sinulle kun olet ollut niin paljon parempi vanhempi kuin omat vanhempasi olivat sinulle?
Kai olet muistanut saarnata heille päivästä toiseen kuinka kauhea lapsuus sinulla oli? Ja painottanut omille lapsillesi että he eivät saa valittaa mistään koska olet ilmoittanut heille että ne ovat onnellisia sinun oman häikäisevän vanhemmuutesi vuoksi eikä heiltä itseltään mitään kysytä?Miten sukukirous periytyy kun hyvää tarkoittavat vanhemmat yrittävät katkaista kierrettä:
Liisa tarvitsi lapsena uudet kengät. Martta- äiti ei antanut kenkiä vaan takin koska Martta- äiti itse olisi tarvinnut lapsena takin eikä sellaista ollut saanut. Martta vaati että Liisan on oltava kiitollinen takista eikä kengättömyydestä saanut valittaa. Liisa joutui kävelemään ilman kenkiä koko lapsuutensa ajan eikä uusi takki auttanut asiaa. Liisa päätti ettei koskaan toimi omien lastensa kanssa samoin.
Liisasta tuli äiti. Liisan lapsi Jere tarvitsi housut. Liisalla oli kuitenkin oman lapsuuden traaginen kenkä- episodi hyvässä muistissa ja vankka aikomus olla tekemättä samaa virhettä omien lastensa kanssa. Housujen sijasta pikku- Jere sai upouudet kengät. Liisa- äiti velvoitti että Jeren on oltava nöyrästi kiitollinen uusista kengistä eikä housuttomuudesta saanut valittaa. Jere joutui kulkemaan ilman housuja koko lapsuutensa ajan eikä uudet kengät auttaneet asiaa. Jere päätti ettei koskaan toimi omien lastensa kanssa samoin.
Jerestä tuli isä. Jeren lapsi Teemu tarvitsi pipon. Jerellä oli kuitenkin oman lapsuuden traaginen housu- episodi hyvässä muistissa ja vankka aikomus olla tekemättä samaa virhettä omien lastensa kanssa. Pipon sijasta pikku- Teemu sai kymmenen housuparia mutta pipo jäi saamatta. Jere- isä vannotti pikku-Teemua osoittamaan suurta kiitollisuutta housuista koska Teemulla sentään on housuja vaikka kuinka paljon eikä Jerellä ollut yhtäkään housuparia lapsena. Teemu joutui kulkemaan talvipakkaset ilman pipoa kymmenen housuparia jalassaan jotka eivät päätä lämmittäneet. Teemu päätti ettei koskaan toimi omien lasten kanssa samoin.
Teemusta tuli isä. Teemun lapsi Maria tarvitsi koulurepun. Teemulla oli kuitenkin oman lapsuuden traaginen pipo- episodi hyvässä muistissa ja vankka aikomus olla tekemättä samaa virhettä omien lastensa kanssa. Koulurepun sijasta pikku- Maria sai viisikymmentä erilaista pipoa isältään mutta reppu jäi saamatta. Teemu- isä näki että Maria on nyt koko elämänsä kiitollisuudenveloissa isälleen joka puutteellisesta lapsuudestaan huolimatta pystyi antamaan tyttärelleen pipoja enemmän kuin tyttö ikinä olisi edes tarvinnut. Maria joutui kantamaan kaikki koulukirjat kainalossaan läpi koulutiensä eikä monenkirjava piporepertuaari auttanut asiaa. Maria päätti ettei koskaan toimi omien lasten kanssa samoin.
Ja niin edelleen.. - Anonyymi00051
-tytär- kirjoitti:
Hyvä kirjoitus, >>(En ole kuin äitini)
Mielestäni todella rankan lapsuuden ja nuoruuden jälkeen. Kun olin jo muuttanut pois kotoa ja sain etäisyyttä asioihin. Oli melko helppoa eritellä tuo kumma ja epäasiallinen käytös. Se nimittäin oli niin ikävää ja näkyvää, että koko ystäväpiiri ja suku oli siitä tietoisia.
*Ymmärtämisen* kanssa onkin sitten ihan toisin. On todella vaikeaa ymmärtää sitä, mikä saa omat vanhemmat tekemään moisia kauheuksia. Siihen ei tunnu löytyvän mitään järjellistä selitystä. Miksi juuri minun vanhempani olivat tuollaisia, mitä he siitä kostuivat jne.
Omiin lapsiini en koskaan siirtänyt moisia kasvatusmenetelmiä ja kauheuksia. Eli, siis jotain hyvääkin, olen tästä oppinut."Hyvä kirjoitus, >>(En ole kuin äitini)"
Kuulostaa vaaralliselta pohjalta omalle vanhemmuudelle. Jos oma äitiys perustuu tavoitteeseen että "en ole kuin äitini" sinä mietit edelleen koko ajan omaa äitiäsi ja hänen virheitään ja toimit itse äitinä sen pohjalta. Haahuilet edelleen omassa lapsuudessasi pakotat myös omat lapsesi elämään läpi _sinun_ lapsuuttasi. Lapset oppivat vastaamaan sinun tarpeeseesi olla parempi äiti kuin omasi oli. Se lapsi ja hänen tarpeensa jäävät sivuosaan.
- vanhempien kiusattu
tää oli upea viesti ketju, oikeasti. olen sairas, kaksisuuntainen mielialahäiriö, saan aina taistella sen olemassa olosta vanhempieni kanssa, se satuttaa. tuntuu ettei ole kyse siitä, että sairaus tekisi minusta onnettoman, vaan heistä. sen vuoksi sitä ei ole olemassa isälleni ja äidilleni, heidän silmissään heikko ja laiska, naivi psykiatrin huijaama reppana. onneksi mieheni tuntee minut, tulisin hulluksi, jos kuuntelisin vanhempiani, jotka kyseenalaistavat olemassa oloni merkityksen, kaikki mielipiteeni ja arvoni. en osaa luopua heistä, en tiedä miksi..
- katkaise yhteydet
Lainaan tekstistäsi: "ei ole olemassa isälleni ja äidilleni" sekä "naivi psykiatrin huijaama reppana".
Koska psykiatri on HUIJANNUT sinua, sinulla ei todellisuudessa ole bipolarista. Vanhempasi ovat halunneet alistaa sinut itselleen. Vanhemmillasi on niin huono omatunto, että he turvautuvat valehteluun, joten heillä itsellä tai jommalla kummalla on bipolaris, ei sinulla.
"Tartu härkää sarvista" vanhaa kansaa lainaten. Näytä arvosi ja mielipiteesi heille. Sinulle kuuluu kansalaisten perusoikeudet (perustuslain toinen luku). Älä kuuntele enää vanhempiasi, vaan katkaise yhteydet heihin.
- aurinko773
Suvustakin voi erota kommentit!
Todella hyviä kommenteja.
Aivan just näin olen kokenut koko elämän.
On teitä muitakin tämän kokeneitä.
Tsemppiä kaikille! - jkoppp
kyllä voi
- tikari sydämeen
Niin voi, mutta mitä saa tilalle? Ikuisen tyhjiön jota kukaan ei näe tai ymmärrä. Voisin tappaa itseni, koska mua ei synnytetty halusta saada minut, ei edes rakkaudesta. Kun mua ei tarvittu/tarvita mihinkään, en ole olemassa. Mitä niin pahaa olen muka perheelleni tehnyt?
- ei perhepakolle
Jos olet aidosti sitä mieltä että sinua on perheessäsi tarvita tai kaivata, niin älä hyvänen aika sitä jää suremaan. Oletko koittanut selvittää perheesi kanssa tätä asiaa? Tietävätkö he että koet noin? Kohtaa tämä ongelma perheesi edessä ja kerro suoraan sydämestä miltä sinusta tuntuu mikäkin heidän tekemisissään. Äläkä anna ensimmäisten väheksyvien kommentien latistaa, vaan jatka edelleen sydän auki asian puimista ja läpikäymistä perheesi kanssa. Olen itse huomannut, että silloin kun vastassa on joku joka aidosti kertoo tunteistaan ihan sydänjuuriaan myöden, pöllömpikin alkaa miettiä asioita muidenkin kannalta.
Jos tuosta ei ole tulosta, voit hyvillä mielin alkaa rakentaa itsellesi tulevaisuutta jossa näet suhteiden perheeseesi vaativan sinun perherakkautesi taka-alalle jättämistä joksikin aikaa. Teet sen nimenomaan itsesi takia. Olet itse elämäsi tärkein ihminen ja kun vapautat itsesi perheestäsi, kukaties löydät jonkun muun jota rakastaa ja joka välittää ja rakastaa takaisin. Itsesi tappamalla paha perhe vain toteaisi että oikeassa olivat.
- elämä ON
Jospa se onkin niin,että luonto ei ole tarkoittanutkaan sisarusten olevan yhdessä sen jälkeen,kun kotoa lähtevät.
Tutkimustenkin mukaan sisarus-suhteisiin liittyy aina jännitteitä. - elämä ON
Susia minä pelkään ja karhua kavahdan.
Olen sisarusparven (12 lasta) nuorempia.Vanhin siskoni repi hiuksista ja retuutti pitkin lattiaa.Päätin lähteä pois kotoa,heti kun kynnelle kykenin.Toiseksi vanhin siskoni asui 500 kilometrin päässä kotoa.Kävi harvoin kotona.Muutin hänen lähistölle.
"Jos lähtee sutta pakoon,voi tulla karhu vastaan" sanoi äitini.
Ja niinhän tulikin,kyllä äiti tiesi ja lapsensa tunsi.Täällä ärjyy ja murahtelee sellainen karhu,että parempi pysyä etäällä.
Mistä tämä kaikki johtuneekaan?
Isäni oli hakannut lapsia nuorena oikein olan takaa.Juuri näitä kahta siskoa etenkin.Minun eteen isäni on tehnyt sen verran,että alulle on pistänyt ja äidin sen jälkeen haukkunut,kun TAAAS on paksuna.Hän asui omassa mökissään,kun olin lapsi.Oli jo niin iällä,ettei jaksanut meitä nuorempia hakata.
No, isä ja äiti ovat jo maaksi maatuneet.Nämä "susi ja karhu" -näistä kun nyt jotenkin selviäisi.Etäisyyden pito on ainut keino joutua "henkisesti raadelluiksi" - yksilö1
Olen myös valinnut etäisyyden sukulaisteni suhteen .Yritin aikoinaan olla korrekti heidän suhteen , mutta mikään ei auttanut .Vuosia kestänyt erillään olo oli paras ratkaisu, mitä olen tehnyt Olen miettinyt, että jäisin pois myös tulevista hautajaisista ja kunnioittaisin näin vainajan viimmeistä matkaa. Eivät ole biolokisia eikä kasvatusvanhempia ., mutta lähisukua kuitenkin
- Anonyymi
Minä jäin pois äitini hautajaisista. Surukin katosi kun sain kuulla miten paljon ovat koko suku jauhaneet paskaa selkäni takana. Miksei koskaan kerrottu naaman edessä mielipiteitä? Onneksi asun eri paikkakunnalla kuin kukaan sukulainen. Jatkan elämääni,työtäni ja olen turta noiden suhteen.
- ei mikään auta
Miksi rukoilla muiden puolesta?, ehkä kannattaa keskittyä vaan omaan elämään.Vaikka mitä tekis, aina vanhanakin sisarukset usein ilkeitä toisiaan kohtaan ja osaavat loukkaamisen taidon, etäisyys on kaikista parhain ratkaisu.
- Rukouksesta voimaa
Rukoukseen liittyy toivo ja usko siitä että ihmisten hyvyys vielä voittaa. Toivoa ei ole syytä viskata menemään, eikä rukous oman perheen puolesta tarkoita väkisin siinä roikkumista.
- -tytär-
Etäisyyden ottaminen todella auttaa, näissä tosi hankalissa tapauksissa.
Sisua se kyllä vaatii. Kun on koko ikä syyllistetty, niin syyllisyys hiertää *hajuraon* vetämisestä aluksi. Mutta asiat alkavat menemään parempaan suuntaan. Kun aikaa on kulunut riittävästi.
Tiedän omalla kohdalla, että vanhempani on nyt *pallo hukassa* tämän asian suhteen. Hän ei oikein nyt tiedä, miten menetellä kanssani. Hän haluaisi saada tilan samanlaiseksi, kun se oli aikaisemmin. Mutta paluuta entiseen ei ole. Sen olen päättänyt, vaikka kysymyksessä onkin tosi iäkäs vanhempi.
Jatkuva arvosteleminen ja loukkaaminen ja asioihini puuttuminen on vähentynyt huomattavasti, kun tapaamiset on vähentynyt minimiin. Ja jos vanhempani yrittää puhelimessa keskustellessa jatkaa vanhaa ikävää käytöstä. Lopetan puhelun heti, vedoten johonkin kiireeseen.
Välimme on nyt riittävä, yleisen rauhan säilyttämiseksi. Mutta minun on jatkuvasti huolehdittävä kuitenkin siitä, että vetämääni rajaa ei ylitetä.
- Ratkaisuni
Näin vanhemmiten olen blokannut kaikki rasittavat henkilöt pois lähipiiristä koska ei kenenkään ole pakko sietää selkäänpuukottajia tai paskanheittäjiä lähellään.
Joko sitä on ystävä tai ole kaveri lainkaan ja kaverit eivät pahaa puhu ja mustamaalaa ja myrkytä ilmaa ,tämä paljastuu yleensä enemmin tai myöhemmin.
On siinä muutama jäänyt ihmettelemään kun en yhteyttä pidä mitenkään ja varmasti asian tietävät itsekin mutteivat tietysti sitäkään myönnä vaan jatkavat paskan heittoa.
Näin on parempi elää ei turhia paineita turhista ihmisistä lainkaan,ympärillä muutama luotettava frendi,se riittää mulle ihan hyvin. - Anonyymi
Mietin sukunimen vaihtoa tässä. Taitaa maksaa 95€. Sitten pitää uusia kaikki kortit ym. Millä muulla tavalla suvusta eroon? Lähestymiskiellot?
- Anonyymi
Siis eikö sukusi jätä sinua rauhaan vaikka et itse pidä mitään välejä?Suosittelen lämpimästi muuttoa kauas,numerot salaisiksi.Mitkään lähestymiskiellot ei pidättele hullua sukulaista,nähty on.
- Anonyymi
Juuri näin. Tässäkin suvussa,johon ikävä kyllä olen sattunut syntymään....
- Anonyymi
No antaa jokaisen olla. Ei meillä ole käynyt vuosiin sukua kylässä. Ystäviä kyllä on senkin edestä.
- Anonyymi
Olen jättänyt suvun taakseni. On helpompi elää. Ei stressiä. Pari ystävää mulla on ja ne riittää.
- Anonyymi
Ortoksi suku jahtaa perässä miljoonii jaos
- Anonyymi
Voisipa suvusta erota virallisesti rekisteröimällä ilmoituksen, ett luopuu kaikista perinnöistä ja velvollisuuksista kerralla esim. hautausasiat.
- Anonyymi
Tätä samaa miettinyt..
- Anonyymi
https://perukirjanetissa.fi/perinnosta-luopuminen/
Perinnöstä voi luopua ja mikään ei estä muuttamasta vaikka timbuktuun. Kukaan ei voi pakottaa osallistumaan hautajaisiin jne. Jos on ollut tiiviit suhteet sukuun se on tietenkni voi olla vaikeaa ja pilata välit myös sellaisiin sukulaisiin joiden kanssa vielä haluaisi olla väleissä. Ongelmahan siirtyy siinä tapauksessa aina seuraaville perijöille. Käytännössä vaikeaa mutta lopulta oma päätös. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://perukirjanetissa.fi/perinnosta-luopuminen/
Perinnöstä voi luopua ja mikään ei estä muuttamasta vaikka timbuktuun. Kukaan ei voi pakottaa osallistumaan hautajaisiin jne. Jos on ollut tiiviit suhteet sukuun se on tietenkni voi olla vaikeaa ja pilata välit myös sellaisiin sukulaisiin joiden kanssa vielä haluaisi olla väleissä. Ongelmahan siirtyy siinä tapauksessa aina seuraaville perijöille. Käytännössä vaikeaa mutta lopulta oma päätös.Perinnöstä voi luopua vasta kuoleman jälkeen. Sitä ei voi etukäteen rekisteröidä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perinnöstä voi luopua vasta kuoleman jälkeen. Sitä ei voi etukäteen rekisteröidä.
Aineettomasta perinnöstä ei voi luopua koskaan. Esimerkiksi kaikista niistä omaa elämää hankaloittavista psyykkisistä ongelmista, tai esimerkiksi ongelmista joita seuraa vanhempien laiminlyönneistä. Miten rakennat oman elämän itsellesi jos vanhemmat ovat esimerkiksi laiminlyöneet elämäntaitojen opettamisen?
Perintö on laajempi käsite kuin vain se mitä peritään lakisääteisesti. Luvattoman suuri määrä ihmisistä jättää jälkikasvulleen perinnöksi pelkkiä ongelmia.
Itsellä on vielä keski- ikäisenä vaikea sisäistää tosiasiaa etteivät omat vanhemmat koskaan toivoneet minulle hyvää. Vanhemmat joista kaikki pitivät ja jotka poseerasivat kaikkialla hyvää tarkoittavan auttavaisina ihmisinä. Tällaisten laupiaiden vanhempien lapsilla ei ole mitään toivoa koska kaikki asettuvat vanhempien puolelle. Kukaan ei voi uskoa pyhimyksistä mitään pahaa.
Sitten selvitellään heidän jälkeensä paskoneita ongelmia joita jättivät perinnöksi.
- Anonyymi
Niin voin samaistua noihin kirjoituksiin.
Itse kamppailut 50 vuotta todella ilkeässä, syrjivässä suvussa. Jossa oma äiti ja veli pitäneet sylky kuppina. Rahat on kelvanneet aikoinaan mutta palkka siitä on aina ollut haukkuminen, mollaaminen ja juorujen kulettelu. Tätä sontaa sitten yritetty siirtää minun lapsille. On käyty haukkumassa jopa meillä kotona. Joitakin vuosia sitten lopetin tuon rahan antamisen ja yrittänyt olla omissa oloissa. Jollain tavalla sitä yhä uudelleen antanut anteeksikin ja yrittänyt pitää jonkinlaisia välejä äitiin ja veljeen. Mutta nyt tullut siihen johtopäätökseen että pysyvä ero heistä tehtävä. Minä en jaksa enää olla se sylkikuppi jota haukutaan ja eikä siinä mitään. Mutta, kun se kohdistuu meidän lapsiin niin siinä menee raja. Jos voisin, niin en haluaisi sitä äitiä mikä minulla nyt on. Ei vain taida olla mitään konstia... - Anonyymi00045
Olen eronnut suvusta. Kunhan varaa vaihdan sukunimen.
- Anonyymi00049
Miten sukunimen vaihto tehdään ja mitä se tulee maksamaan?
- Anonyymi00046
Olen ottanut etäisyyttä sukuuni. Vanhempani eivät ole koskaan kyselleet kuulumisiani tai olleet kiinnostuneita lapsenlapsistaan. Koskaan lapsillani ei ole ollut mummolaa johon olisi ollut kiva mennä tai minne olisi kutsuttu käymään! Veljeni jolla on eri äiti kuin minulla, mutta sama isä, on kasvattanut lapsensa todella narsistisiksi ja oman edun tavoittelijoiksi.He kutsuvat vain syntymäpäiville ja joulun aikaan koska ovat lahjojen perään.Nekään ei saisi olla ihan mitä tahansa.Näihin ihmisiin en jaksa enää pitää yhteyttä. Jatkuva paha mieli oli tuloksena heidän seurastaan. Nyt kun pysyvät kaukana, ja minulla on omat läheiset ystävät perheineen, elämä on parempaa.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."652242Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2182119- 1171428
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711190Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj161183- 1041051
Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73949Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki84930Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.78899Ja tääkin vielä...
Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/1347933875