Mitä nainen odottaa parisuhteelta? Onko odotukset toteutuneet ?
Oletteko kuvitelleet saavanne jotain joka jäikin saamatta? Miksi niin kävi?
Kertokaapa ajatuksianne.
Oletteko kuvitelleet saavanne jotain joka jäikin saamatta? Miksi niin kävi?
Kertokaapa ajatuksianne.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Nainen odottaa parisuhteelta ihan samoja asioita kuin mieskin, ei kyse ole sukupuolten välisestä erosta vaan ihmisten erilaisista unelmista, tavoitteista, tarpeista jne., joita liitetään niin parisuhteeseen, ystävyyssuhteisiin, työsuhteisiin, kuin vanhempi-lapsi -suhteisiin yms.
Epäilen lausuntosi todenmukaisuutta. Sukupuolten välillä tuntuu olevan paljonkin erilaisuutta noiden suhdetoiveiden ja -toteumien osalta.
Kertokaa elämästänne ja suhteistanne.
onhan sellainen lähtökohtaero, että naisella on usein bestis suhteen ulkopuolella, kun taas miehelle kumppani on samalla läheisin ystävä. käytännössä näkyy siinä, että mies tekee "käytännön hommia" kavereidensa kanssa mutta haluaa viettää "syvällistä aikaa" naisensa kanssa. naisella taas toisinpäin - kumppanin kanssa ollaan toiminnassa ja ystävien kanssa älyllisiä
Odotan parisuhteelta hyvää kumppanuutta ja rakkautta. Siihen sisältyy täydellinen luottamus, huolenpito toisesta, toisen parhaaksi toimiminen, hellyys, ilon tuottaminen, levollisuus, asioiden ja tekemisten jakaminen. Tietysti myös omaa aikaa, tekemistä ja mielenkiinnon kohteita. Ei mitään ripustautumista toiseen. Valinnan vapaus taustalla.
Alan ihmetellä samaa. Katsos kun en meinaa löytää selvää ja mieleltään tervettä miestä. Toinen on miesten tyhmyys. Vai pitäisikö sitä kuvailla putkiaivoisuudella.
Joten mitä jää? Seksi? Mutta kun tolloa ei uskalla päästää sänkyyn kun se ei uskalla käyttää kumia ja kaikki olettavat elävänsä jossain pornoleffassa, jossa naiselle voi tehdä mitä vaan.
Odotukset ovat menneet luonnottomiksi. Mun pettymys mittari on tullut täyteen. Mun sydän on rikki enkä jaksa enää etsiä.
Odotin parisuhteelta, rakkautta ja yhtäköyttä...tiimihenkisyyttä, toisiamme tukien ja yhdessä kasvaen...Ja mitäpä sain? Pettymyksiä ja kaltoinkohtelua. Kilpailua ja alistamista.
Mä olen liian herkkä parisuhdemarkkinoille. Miehelle ei voi olla pehmo, kukkamekkonainen, kun sillä saa vain törkeyksiä ja alistamista niskaan. Pitää olla pirttihirmu niin saa edes suht kohteliasta käytöstä. Miesten sisäänrakennettu itsetuhoisuus on mulle liikaa.
Olisin halunnut, mutta en saanut. Joten en odota parisuhteelta enää mitään. Yksin tulin ja yksin lähden.
Seksiä, palvontaa, kuria, turvallisuutta, hyvää ruokaa yhdessä, mielipiteiden vaihtoa, hymyä ja kosketusta, matkoja ja seikkailuja, luonnosta nauttimista yhdessä, aamukahvia sänkyyn.
"palvontaa"
:DD Tämä sai kyllä nauruhermot repeämään!Sopii täydellisesti teksteihin mitä kirjoitelet.Miehen kuuluu elää kurjuudessa ja nuhteessa;)
Miehellä on biologinen tarve palvoa naista. Voisi tehdä hyvää sullekin...
mihin se perustuu, mitä se luontoa hyödyttää
Kyllä naisella on oikeus odottaa cissin listaamia asioita. Huomasitko sanan kuria siinä? Ja nainen saadessaan listan täydeltä tyydyttyneitä tarpeita luonnollisesti palvoo miestään, hemmottelee, pitää hyvänä, huomioi niin arjessa kuin kahdenkeskisissä hetkissäkin.
Kaikki miessuhteeni ovat olleet epätyydyttäviä, johtuen lähinnä miesten omista ongelmista. Traumoja, persoonallisuushäiriö lievänä kahdella, muuten kohtaamattomuutta ja kylmyyttä. Viimeisin mies oli aika ihana, huomioiva, kunnes yhtäkkiä katkaisi välit kuin seinään. En edelleenkään tiedä miksi, ahdistuiko vai halusiko toisen naisen.
Luonto pitää sillä tavalla huolta naaraasta, jonka hyvinvointi on lisääntymisen ja jälkeläisten kannalta elintärkeää.
"Luonto pitää sillä tavalla huolta naaraasta, jonka hyvinvointi on lisääntymisen ja jälkeläisten kannalta elintärkeää. "
Nonnih,siinäpä taas päivälle apostolia...:DD
"Miehellä on biologinen tarve palvoa naista. Voisi tehdä hyvää sullekin... "
reps* mut joo,kuulehan,hyvä parisuhde ei perustu kummankaltaan
puolelta palvontaan.Se perustuu aidosti tasa-arvoon missä kumpikaan
ei odota palvomista toiselta.
Sä oot kyllä varsinainen tapaus....:DD
"Huomasitko sanan kuria siinä? Ja nainen saadessaan listan täydeltä tyydyttyneitä tarpeita luonnollisesti palvoo miestään, hemmottelee, pitää hyvänä, huomioi niin arjessa kuin kahdenkeskisissä hetkissäkin."
En ensinnäkään halua että nainen palvoo minua.Jos joku palvoo jotakuta on toinen ylempi kuin toinen.Haluan että toinen kunnioittaa minua puolisona.Kuten minä kunioitan sitä.Tämä tarkoittaa tasa-vertaisuutta josta voi seurata juuri tuo hemmottelu ja hyvänä pitäminen,molemminen puolin.En kuitenkaan tee toiselle hyviä tekoja jotta saisin itselleni niittä vaan koska haluan ilahduttaa toista ja että toinen tuntee hyväksi kanssani.
Enkä edes lähde arvailemaan mitä kurin palautuksia tuo cissi tuossa on halunnut..:DD
Hyvä jos saat iloa elämääsi edes siitä, mitä minä odotan ja myös saan suhteelta...
Palvonta on osa seksuaalisuutta. Se ei estä tasavertaisuutta. Minuthan pidetään myös kurissa.
Enempää en avaa tätä henkilölle, jolla ei ole sitä edellytyksiä ymmärtää.
Huolenpito ja hyvänäpito on mun sanavarastossa aika eri juttu kuin palvonta.
Osaako joku kertoa - joku jonka mielestä palvonta ei kuulu rakkaussuhteeseen - mitä palvonta on ja miten se ilmenee? Ja miksi se ei sitten muka sovi rakkaussuhteeseen?
22 sanoikin että molempien pitäisi palvoa toisiaan. Kiintoisa sanavalinta kyllä.
Odotan parisuhteelta tietysti rakkautta, ymmärrystä, hellyyttä, hauskuutta, lempeyttä, toisen huomioimista, lojaaliutta.
.. Myös seksuaalista jännitettä, romantiikka, uusia kokemuksia.
Parisuhteen idea minulle on se, että kaksi ihmistä sitoutuvat olemaan yhdessä, tilanteessa kuin tilanteessa. Kaksi ihmistä kokevat yhdessä ne ylä- ja alamäet. Yhdessä mennään, yhdessä tullaan. Yhdessä koetaan elämää. Pari pitää huolta toisistaan, huomioivat toisiaan, yrittävät tehdä kaikkensa toisen hyvinvoinnin eteen. Joskus riidelläänkin, joskus loukkaannutaan, joskus ollaan mykkäkoulua.. Mutta niistäkin päästään aina YLI ja loppujen lopuksi kasvetaan hankalien aikojen jälkeen yhä vain vahvemmaksi kokonaisuudeksi.
Ja minä koen, että olen rakkaan mieheni kanssa tämä saavuttanut. Elämme elämää, käsi kädessä, hyviä ja huonoja aikoja.
Nukumme yöt vierekkäin, hieromme iltaisin toistemme niskoja, silitetään toistemme paitoja, kokataan yhdessä, istutaan välillä asuntomme eri huoneissa mutta silläkin hetkellä ajattelemme toisiamme, katselemme leffoja, rakastelemme ja kiusoittelemme, halailemme ja pussailemme. Imuroimme vuorotellen. Käymme matkoilla, jos on rahaa. Säästämme rahaa yhdessä. Elämme YHDESSÄ. Ja välillä ärsyynnytään toisemme naamoihin ihan hitosti. Ja päästään siitäkin yli. :) Koska vaikka joku asia hetkellisesti ärsyttäisikin ihan sikana, niin taustalla on aina rakkaus ja usko siihen, että me olemme tarkoitettu olemaan yhdessä.
T. Nainen 26v & mies 29v, yhdessä 8 vuotta ja häät tulossa.
Ihana kuvaus. Tuollainen yhdessäolo on kyllä onnea.
Näimpä,tuotahan sen juuri pitää olla.Ihmiset vain tuntuvat jakautuvan kahteen laatikkon;Niihin jotka hakevat tuota ja niihin jotka eivät edes ymmärrä mitä tuossa tarkoitetaan.Ja ikävä kyllä,niitä jotka ymmärttävät sekä haluavat tuon,on tässä maailmassa luvattoman vähän.
Ihan herkistyin kun luin tekstisi, miten ihanaa rakkautta ja onne ateillä onkaan!! :)
teillä on kyllä onnellinen suhde ja ihana tulevaisuus . Tuohon kyllä pitäski tähdätä :)
Siis kyllähän parisuhteen perimmäinen tarkoitus on eräänlainen firma, perheyritys. Yksin kun ei vaan pysty tekemään niin paljon. Jos tämä punainen lanka katoaa, parisuhde muodostuu pelkäksi sarjaksi yhdentekeviä lällynlällyn-suhteita, ihan niin kuin sinkkuelämää-sarjassa. Minä siis odotan parisuhteelta uhrauksia, työtä ja lisää työtä. Se lääppiminen ja hellanlettas kuuluu toki asiaan, mutta vain muutaman ensimmäisen kuukauden ajan. Näin se menee, älkää uskoko naistenlehtiä!
Jos saisin toivoa kolme toivomusta, toivoisin vain yhden. Se olisi, että aina kun, kotiterroristi femakko siippani alkaa nalkuttaa, häviäisin sohvineni nautinnolliseen olotilaan leijumaan sohvineni telkkari mukanani. Pierasisin vain lähtölaukauksen
Miksi sä olet parisuhteessa? Tuntuuko sinusta että siippasi on vanhempasi?
Kuulostat uhmakkaalta ja pettyneeltä.
Nalkuta takaisin. Vaimosi yllättyisi. Ihan uusi tilanne sitten teillä.
MInä aion helliä miestäni maailman tappiin. Meidän perheyrityksen nimi on Hellät&Hullut Oy.
Odotukset:
1. Keskinäistä kiinnostusta, joka ilmenee keskusteluna. Jatkuvaa keskinäistä tutustumista, jossa minä kerron miehelle omasta maailmastani ja mies minulle omastaan. 2. Tasaveroista vastuunkantoa, jossa kumpikaan ei holhoa toista eikä heittäydy avuttomaksi. 3. Yhteisiä unelmia ja yhdessä tekemistä.
Odotukset ovat toteutuneet vain osittain. Erityisesti keskustelu ei selvästi ole kumppanille niin tärkeä osa elämää kuin minulle. Kuvittelin, että sitä riittäisi, koska suhteen alussa kävimme hyviä keskusteluja. Jostain syystä miehellä väheni niihin kiinnostus tai kyky. En tiedä, miksi. Tämän asian puuttuminen on suurin vaje minulle suhteessa. Ehdottomasti tärkeämpi asia kuin mikään muu yksittäinen juttu.
Kuvittelin myös, että meillä olisi jonkinlaisia yhteisiä haaveita tai päämääriä. Niitä ei ole, kummankin suunnitelmat liittyvät vain omaan elämään eivät liity yhdessä olemiseen tai kumppaniin. Veikkaisin syyksi tottumattomuutta olla pari (molemmat olemme pitkään eläneet yksin) ja erilaisia elämänsuunnitelmia - ei luontaisesti tule mitään yhteisiä juttuja. Käyhän se näinkin, ei ole ongelma, mutta oletin jotain muuta.
Tasapuolinen vastuunkanto sentään sujuu.
Minä olen saanut parisuhteeltani kaiken sen, mitä olen toivonut. Siis tässä nykyisessä suhteessa:
Mies on mies talossa. Ottaa "miehen paikan", on hyvällä tavalla perheen pää, ilman että mitenkään dissaa minua.
Mieheni on rakkain ja luotettavin ihminen elämässäni. Hänen kanssaan voin puhua kaikesta ja meillä menee kahden keskenkin aika kuin siivillä kun puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä.
Mieheni kohtelee minua hyvin ja myös minä teen kaikkeni että hänellä on hyvä olla, autamme ja "palvelemme" toisiamme pyyteettömästi.
Olemme parhaat vanhemmat lapsillemme, lastenhoito jakautuu meillä tasan.
Meillä on hauskaa yhdessä, teemme ihania reissuja, harrastetaan, kyläillään ja nautitaan myös kahden kesken olemisesta.
Teemme toisemme onnelliseksi.
Erimielisyydet selvitetään puhumalla.
Lisään vielä että nykyisen mieheni kanssa myös seksielämä on kaikkien vuosien varrella vain parantunut. Intohimoa on reilusti, seksiä yhä n. 5 kertaa viikossa vaikka on lapsia. Ja seksitavat laajenee, uutta kokeillaan aina välillä ;)
Halaukset, silittäminen, hieronta, suutelu.... kaikki tuo pitää vireessa sitä että olemme nainen ja mies, ei kämppäkaverit.
Olen nainen. Aiemmat miessuhteeni olivat pettymyksiä ja minua kohdeltiin huonosti fyysisesti, emotionaalisesti ja jopa seksuaalisesti.
Nykyinen mieheni on paras ystäväni, työkaverini tässä firmassa nimeltä "koti ja perhe", rakastajani, urheiluvalmentajani sekä valmennettavani, kokkini ja ravintolani asiakas.
Mieheni ei pelkää naisia eikä minua vaan saan kunnioitusta, rakkautta ja ihailua. Joka päivä saan kuulla olevani kaunis ja minua huomioidaan. Minä saan myös ihailla miestä ja tehdä hänelle hyvää.
Mieheni uskoo minuun. Minulla on nyt hyvä olla. En voi käsittää miten koskaan pystyin tyytymään niin vähään mitä edellisissä suhteissani sain.
Ehkä jotkut naiset ovat liian vaativia, mutta jokainen asettaa itse oman rimansa juuri sinne minne haluaa. Miksi pitäisi tyytyä vähempään? mieluummin olisin yksin kuin enää koskaan vääränlaisen tai suorastaan tuhoavan ihmisen kanssa.
Kumppanuutta, jonkun, jonka kanssa olla "me". Jonkun, jota rakastaa ja johon luottaa. Olisi kiva, jos mies edes hiukan välittäisi, mutta ruman naisen on turha haaveilla sellaisesta. En tosin usko, että sellaista miestä on olemassakaan, miehille kun nainen on vain pintaa ja seksiä.
Aika hyvä kymysys. Parisuhe ja liitto ei ollutkaan ollenkaan sitä, mitä siitä tyttönä kuvitteli ja luulotteli. Aviosta tuli elämän suurin koetinkivi, josta ei välillä tiennyt, selviääkö siitä hyvin, huonosti vai hyvin huonosti. Mutta loppujen lopuksi siitä tuli kuitenkin se elämän koulu, joka teki meikäläisestä oman itsensä, kasvatti itseni näköiseksi, sellaiseksi kuin oikeasti olen. Sisältä.
Vakkarikyrpä.
Tuo oli kyllä mieheltä, tuo viimeinen.. tai aika nuorelta, nuoriaivoiselta naiselta?
Yeap, olet oikeassa; yksinkertaisissa aivoissa muhii yksinkertainen vastaus.
Kas, osuiko arkaan paikkaan? No, miehellesi et luultavasti ole vakkarinkaan väärti... :)
Yksinkertaisuuden ylistys.
Kiva kysymys!
Itse parisuhteelta odotan
a) ystävyyttä: haluan että mies on paras ystäväni, ja minä hänen, jos nyt tarvitsee ketään paremmuusjärjestykseen toisaalta laittaa
b) Erotiikkaa/Intohimoa: haluan palavaa intohimoa, ihanaa seksiä, seksuaalista huomiota mieheltäni
c) Huomiota: haluan kokea olevani tärkeä hänelle, ja hän osaa tukea ja huomioida minua ihmisenä
d) Läheisyyttä: fyysistä lähelläoloa, sekä henkistä läsnäoloa
e) Elämyksellisyyttä: elämä tuntuu mielenkiintoiselta ja hyvältä tämän miehen kanssa
f) Rakkautta: koen että saan rakastaa täysillä, jumaloida poikaystävääni ja tulen myöskin rakastetuksi täysillä, ja jumaloiduksi
Ja minulla on kaikki tämä poikaystävässäni! Jipii! ;)
p.s mainittakoon että on myös ikäviä asioita suhteessamme, mutta näiden vuoksi jään siihen kuitenkin :)