Olen 24 vuotias ja avopuolisoni 28 vuotias. Oleme seurustelleet n. 1v ja 2kk. Olen muuttanut mieheniluokse asumaan n. 3kk sitten (mieheni ehdotti muuttoa suoraan hänen luokseen) Olimme n. 9kk kaukosuhteessa eli muutin pois omalta paikkakunnaltani pois työn saanniin ja poikaystävän vuoksi.
Kaikki meni alussa hyvin. Puihimme miehen aloiittesta mahdollisen isomman asunnon hankinnasta (mies aloitti itse asunto keskustelun) kummalakin on vakituiset ja ihan hyväpalkkaiset työt, meillä on ollut ihanaa ja mukavaa ja hauskaa, mutt nyt kuitekin on tapahtunut JOTAIN...????
Mies on viimeisen kk aikana muuttunut, on levottoman oloinen, tuntuu kuin jokin asia painaisi sydäntä suuresti, mutta ei voi/pysty asiaa kanssani jakamaan.. saa kiukun puuskia baari-illan jälkeen että olnko kiinnostunut hänen ystävästään jne.. ja tasainen "omituisuus" jatkuu.. tässä viimeisen kk sisällä mies myös keksi haluavansa opskella itselleen täysin uuden ammatin!
Olen niin pyörällä päästäni, ettei ole tosikaan. Kysyin mieheltäni, että miten käy yhteisin asunnon oston/ isomman asunnon vuokrauksen jos hän lähtee nyt opiskelemaan itselleen uutta ammatia. (itse olin ymmärtänyt, että hän on hyvinkin tyytyväinen nykyiseen työhönsä, palkkaan ja vakkarisoppariin) mies sanoi minulle että voimmehan ostaa asunnon, vaikka hän opiskelisi, hän sanoi pyrkivänsä pitämään saman elintason opiskeluden aikana ja että tekisi töitä koulunsa oheella.
Olen NIIN häämästynyt ihmeissäni ja tiedoton, että miten minun tulisisi jatkaa eteenpäin tässä suhteessa vai lopentako sen suosiolla tähän? Rakastan miestäni ihan älyttömästi ja olen onnelinen hänen kanssaan, mutta jos jatkan tässä suhteessa on minulla ajatuksena, että meillä olisi yhteinen perhe vaikka 3 vuoden kuluttua tms ihan normaalia elämää, AUTTAKAA EN TIEDÄ JATKANKO VAI LOPETANKO SUHTEEN haluaako mies minua enää?? onko hän mahdollisesti pettänyt minua ja se vaivaa häntä eikä saa sitä minulle sanotuksi, kun kysyn näitä asioita häneltä hän sanoo vain, että ei tiedä mikä on.. ei kuulemma johdu minusta mutta ei osaa määrittää mikä häntä painaa!!!!????
Kaikki meni alussa hyvin. Puihimme miehen aloiittesta mahdollisen isomman asunnon hankinnasta (mies aloitti itse asunto keskustelun) kummalakin on vakituiset ja ihan hyväpalkkaiset työt, meillä on ollut ihanaa ja mukavaa ja hauskaa, mutt nyt kuitekin on tapahtunut JOTAIN...????
Mies on viimeisen kk aikana muuttunut, on levottoman oloinen, tuntuu kuin jokin asia painaisi sydäntä suuresti, mutta ei voi/pysty asiaa kanssani jakamaan.. saa kiukun puuskia baari-illan jälkeen että olnko kiinnostunut hänen ystävästään jne.. ja tasainen "omituisuus" jatkuu.. tässä viimeisen kk sisällä mies myös keksi haluavansa opskella itselleen täysin uuden ammatin!
Olen niin pyörällä päästäni, ettei ole tosikaan. Kysyin mieheltäni, että miten käy yhteisin asunnon oston/ isomman asunnon vuokrauksen jos hän lähtee nyt opiskelemaan itselleen uutta ammatia. (itse olin ymmärtänyt, että hän on hyvinkin tyytyväinen nykyiseen työhönsä, palkkaan ja vakkarisoppariin) mies sanoi minulle että voimmehan ostaa asunnon, vaikka hän opiskelisi, hän sanoi pyrkivänsä pitämään saman elintason opiskeluden aikana ja että tekisi töitä koulunsa oheella.
Olen NIIN häämästynyt ihmeissäni ja tiedoton, että miten minun tulisisi jatkaa eteenpäin tässä suhteessa vai lopentako sen suosiolla tähän? Rakastan miestäni ihan älyttömästi ja olen onnelinen hänen kanssaan, mutta jos jatkan tässä suhteessa on minulla ajatuksena, että meillä olisi yhteinen perhe vaikka 3 vuoden kuluttua tms ihan normaalia elämää, AUTTAKAA EN TIEDÄ JATKANKO VAI LOPETANKO SUHTEEN haluaako mies minua enää?? onko hän mahdollisesti pettänyt minua ja se vaivaa häntä eikä saa sitä minulle sanotuksi, kun kysyn näitä asioita häneltä hän sanoo vain, että ei tiedä mikä on.. ei kuulemma johdu minusta mutta ei osaa määrittää mikä häntä painaa!!!!????
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä missään nimes suostu isomman asunnon ostoon.
Jos mies aikoo pitää nykyisen elintasonsa, hänen opiskeluaikaiset tulonsa ei voi laskee alle 20 % nykyisest palkkatulosta. Hän voi myös tarkoittaa "Pidän elintasoni tulojen vähentymisestä huolimatta ja sinä maksat".
Lisäks ei oo varmaa, löytyykö töitä ku hän saa opiskelunsa valmiiks.
Toisaalta, jos omistusasunnon maksut ovat vuokraa pienemmät (yhtiövastike+lainan lyhennys) kandee ostaa asunto.
Silloin on mietittävä, laittaako molempien nimet lainapaperiin vai vakituisen työpaikan omistava.
Lisäks tuo kiukuttelu "Onks sul säätöö mun frendin kans?" juoruaa mustasukkaisuudest ja liittonne voi mennä reisille ennen asuntovelan maksua. Jos maan meno on samaa mitä nyt, ei ole takuuta saatteko hätätilantees asunnon myytyä. Jos se on tavisosake, voi myynti kestää vuosia.
Mä olin ensin duunis, pomon ehdotuksest jatkoin alan opiskeluu ja kävin duunis. En ollu enää 8 h/päivä vaan neljäst kuuteen tuntiin arkipäivä ja palkka tippu tonnil. Sit piti lukee oppikirjoja, niiden lukemiseen meni kaikki liikenevä aika. Arkisin 2-3 h/päivä ja viikonloput. Luin siks, et halusin hyvät arvosanat.
Kesälomil luin tulevan vuoden oppikirjoja, autto paljon ku opiskelun ohel sain tehdä alan duunii.
:-)))
En suosittelis asunnon ostoa tossa tilanteessa, kun jotain kriisin tynkää on kerran työntymässä esiin. Kriisit eikä niiden esiasteet yleensä koskaan parane ottamalla harppausta asuntovelkaan tai perheen perustamiseen. Ne pahenee.
Katselisin sinuna rauhassa mihinkä päin tilanne menee. Ilman uusia asuntoja. Erota tai jatkaa ei ole ulkopuolisien päätettävissä, teet oman fiiliksesi mukaan.
Murun kanssa me sovittiin mesessä yhteisen rivarin ostosta. :)
Olitte aika rohkeita. En olis ite uskaltanu vieraan kanssa sopia moista. Mutta mähän olenkin ostanut yksin kaikki kaksi asuntoani. :)
Aina kannattaa luovuttaa, ku tulee pari mutkaa eteen. :) Huolehdit minusta vähän turhaa, vaikka jotain kyllä pitäs tehdä. Miehet harvemmin tekee, naiset löytää ne viat ja ite ne on korjattava. So, typerällä nimellä varustettu linkki.
http://girlgetsring.com/videopresentation/