Olemme olleet 3 vuotta yhdessä ja asuneet saman katon alla 2 v. Ikää meillä on alle 25. Suhteemme on muuten hyvä, rakastava ja kunnioittava mutta tylsä. Itseäni inhottaa mieheni laiskuus ja liikkumattomuus sekä jatkuva tietokonenörtteily (pelaaminen, koneen ropaaminen ym). Toki harrastuksia saa, ja pitääkin olla, mutta se että maailmassa ei ole juuri muuta, ei ole mielestäni oikein tervettä.
Hän opiskelee tällä hetkellä ja rahakin on vähän tiukassa. Minä käyn töissä ja käytännössä maksan ruuan ja suurimman osan vuokraakin, teen myös valtaosan kotitöistä. Olemme puhuneet asiasta useita ja taas useita kertoja. Ainoa mitä toivoisin häneltä, olisi se että hän olisi aktiivisempi ja huolehtisi kunnostaan ja kodistamme.
Olen ehdottanut yhteisiä polkupyöräretkiä, kuntosalikorttia (hiljattain hankin oman, ja kylkiäisiksi sain miehelleni ilmaisia käyntikertoja), kävelylenkkejä, pallopelejä, mitä ikinä mieleen tulee. Aina löytyy tekosyy miksei voida lähteä ulos, huono sää, liian kylmä, kuuma, väsymys.... Haluaisin kovasti tehdä yhdessä asioita, nautin hänen seurastaan ja rakastan häntä. Tiedän että hän myös rakastaa minua. En vain ymmärrä miksen saa miestän irti tietokoneen äärestä! Seksielämämme on myös alkanut kärsiä tästä. En tunne oikastaan minkäänlaista halua alkaa lempimään sohvaperunan kanssa.
Onko teillä mitään järkeviä vinkkejä mieheni liikkumattomuuteen ja laiskuuteen? Tunnen itseni jänikseksi joka seurustelee kilpikonnan kanssa. puhuminen ei tunnu toimivan kuin viikon pari ja sitten taas palataan samaan. Ja ei, en ole harkitsemassa eroa.
Hän opiskelee tällä hetkellä ja rahakin on vähän tiukassa. Minä käyn töissä ja käytännössä maksan ruuan ja suurimman osan vuokraakin, teen myös valtaosan kotitöistä. Olemme puhuneet asiasta useita ja taas useita kertoja. Ainoa mitä toivoisin häneltä, olisi se että hän olisi aktiivisempi ja huolehtisi kunnostaan ja kodistamme.
Olen ehdottanut yhteisiä polkupyöräretkiä, kuntosalikorttia (hiljattain hankin oman, ja kylkiäisiksi sain miehelleni ilmaisia käyntikertoja), kävelylenkkejä, pallopelejä, mitä ikinä mieleen tulee. Aina löytyy tekosyy miksei voida lähteä ulos, huono sää, liian kylmä, kuuma, väsymys.... Haluaisin kovasti tehdä yhdessä asioita, nautin hänen seurastaan ja rakastan häntä. Tiedän että hän myös rakastaa minua. En vain ymmärrä miksen saa miestän irti tietokoneen äärestä! Seksielämämme on myös alkanut kärsiä tästä. En tunne oikastaan minkäänlaista halua alkaa lempimään sohvaperunan kanssa.
Onko teillä mitään järkeviä vinkkejä mieheni liikkumattomuuteen ja laiskuuteen? Tunnen itseni jänikseksi joka seurustelee kilpikonnan kanssa. puhuminen ei tunnu toimivan kuin viikon pari ja sitten taas palataan samaan. Ja ei, en ole harkitsemassa eroa.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Luulenpa, että se on ohi menevä ilmiö teilläkin, sillä ei tää kone sentään niin kiinnostava ole ettäkö se jaksais istuttaa vuositolkulla samaan malliin kuin nyt. Eikä kukaan ole valmis menettämään parisuhdettaan tällasen koneen takia, tai jos on, joutaakin menettää. Ehkä menettäminen viimein herättää...
Tässäpä esimerkki meidän huushollista samanlaisen ongelman aikoihin:
Mä pimahdin kerran oikein kunnolla kun en saanut miestä ylös tuolista, ja tein jotain "outoa" ja odottamatonta: suutuin äänekkäästi (rauhallinen kun yleensä olen), paiskasin kirjan lattialle ja karjuin sydämeni kyllyydestä, että olen *tana kyllästynyt elämään ihmisen kanssa joka istuu *kele tietokoneella kaiket illat eikä tee mitään! Mä lähen nyt lenkille enkä tiedä tuunko takas!
Menin, ovet paukkuen (erittäin outoa käytöstä meidän suhteessa), juoksin itseni hikeen, ja sitten kävelin saman lenkin toistamiseen, aikaa siinä kului lähemmäs neljä tuntia, mutta sisuuntuneena sitä kykenee vaikka mihin. ;)
Mies oli parvekkeella vastassa kun tulin pihaan, katottiin hetki toisiamme ja sitten minä käännyin ympäri mennäkseni taas, kun mies huusi, että odota!, ja tuli ulos hänkin.
Sitten me vähän keskusteltiin. Aluksi hän tietysti syyllisti mut epäreiluudesta ja "yliampuvasta" huutokonsertista ym. En vastannut siihen. Sitten se jo sanoi ymmärtävänsä miksi mä "riehuin". Otin taas katsekontaktin ja sanoin, että valehtelet. Hän siihen, että ai miten niin! Vastasin, että osoita se minulle. Miten? Lähet lenkille mun kanssa, nyt. Justhan sä tulit. Mä tarvin todisteen, muuten en usko enkä tule kotiin. Minne sä muka menisit? Siskolle. Ai jaa... Noilla popoillako meinasit juosta? Hei ihan tosi... Juuri niin: ihan tosi!
Hetken päästä me käveltiin vauhdikkaasti kävelylenkillä ja mies ihmetteli miten mä jaksan vaikka tulin just juoksulenkiltä. Vastasin, että jaksat kohta itsekin, vaikka maailman ympäri, kunhan pysyt mukana etkä valitse *tun tietsikkaa mun sijasta!
Puhuttiin tietty paljon muutakin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, eli mun mies tartti just sellasen säikähdyksen, jotta tajusi missä jo mennään. Eikä istu enää koneen ääressä kuin työasioissa, korkeintaan tunnin kerallaan. Ja minä jaksan ihastella sen uudenlaista aktiivisuutta joka päivä = tärkeä palaute jota ei saa unohtaa. :)
Miesparka...
Minun mies on istunut tietokoneella jo vuosia ja edelleen kiinnostaa istua siellä :( kyllä se välillä mietityttää et seurusteleeko se koneen vai minun kanssa. Suhde on kestänyt 20 vuotta, että saa nähä kestääkö seuraavat. Epäilen...
Miks sä olet hukannut elämästäs 20 vuotta miehen kanssa joka seurustelee tietokoneen kanssa. Eikö olis kannattanut jo vaihtaa miestä 19 vuotta sitten?
Etkö tajua, että edellinen kommentti on tietokoneen kirjoittama.
Mies Hollolasta päivää :) Kyl mä sanoisin,että kone tai MÄ. kumpakaa et saa.
Jos mies on juurtunut tapoihin,niin et sä sitä muuta
mihinkään suuntaan, pariviikkoa niin huomaatte taas
samat rutiinit ja sama huuto miehelle. Joillekkin
huuto tepsii,mutta ei kyllä meikäläiseen, jos koneella
houkuttelevaa asiaa,niin kyllä saa terapiaan melkein
viedä että irti pääsee.
Tollasiin idiotti luuseri miehiin ne naiset rakastuu. Mies käyttää vielä sua hyväksi kun maksat laskut ja ruuat. Minkäs sille mahdat. Miehes rakasta atietokonetta enemmän kuin sua ja siitä koneesta se ei hevillä luovu. Veikkaan et miehes jättää sut ennemmin kun luopuu tietokoneella pelaamisesta. Itse käyn salilla jok apäivä mut ei naiset ole katsoneen päinkään ikinä.
Katsos kun tietokoneilu on hauskaa ja koukuttavaa.
"En tunne oikastaan minkäänlaista halua alkaa lempimään sohvaperunan kanssa. "
Senkö takia koska mies on lihonut liikkumattomuuden takia vai ihan vain sen takia koska toinen ei tykkää liikkua? Miten tuo jälkimmäinen voi mitenkään vaikuttaa seksihaluihin?
Naisten logiikkaa taas parhaimmillaan.
Mies, alkoholi ja liikkumattomuus.
Em. yhdistelmä alkoi heikentämään elämänlaatuani, mukaan luettuna "seurusteluaktiivisuus".
Vaimoni ei puolella sanalla maininnut alkosta eikä velttoilusta mutta huolestuin itse yhdistelmän vaikutuksesta.
Rajoitin kaljoittelua ja aloitin kuntoilun. 5 kertaa viikossa, 1 - 1,5h / kerta.
Tulokset alkoivat tuntumaan muutamassa viikossa.
Paino ei ollut mikään ongelma mutta painon putoamatta oheni vyötäröni ensimmäisten kuukausien aikana 5 - 6cm.
Tietsikka ja alko eivät ole yksi ja sama asia mutta ensin mainittu vaikutti ainakin minun liikkumattomuuteeni.
Päätelmä. Muutoksen on lähdettävä henkilöstä itsestään.
Jos vaimoni olisi alkanut hiostamaan minua niin reaktioni olisi saattanut olla päinvastainen.
Kyllähän joka kodin kalustoon pitää kuulua se sohvaperunakin. Ja se on vain miehen oikeus
Pieruillakin voi kommentoida kaiken maailman motkotuksiin
Ei kuulu.
Kummankaan ei tarvitse katsella nurkassa lojuvaa ja ainoastaan näyttöruutua katselevaa kumppania. Yhteiset harrastukset ovat melkein yhtä tärkeitä parisuhteen terveenä pysymiselle kuin avoimesti puhuminen. Jos kumpikaan ei onnistu, kumppani vaihtoon.
Tavat eivät muutu vähän tönimällä. Ne muuttuvat vain jos muuttujalla on oma motivaatio. Siksi niitä sanotaan tavoiksi.
Nainen meikkaa ja peilailee keskimäärin 2 tuntia päivässä ja katsoo AVAa 3-4 joka ilta. Facebookissa juorutaan 24/7. Tämä on naisen omaa aikaa ja itsensä kehittämistä, jonka hedelmistä mieskin pääsee (ansiottomasti) hyötymään.
"Haluaisin kovasti tehdä yhdessä asioita, nautin hänen seurastaan ja rakastan häntä."
Mitä hänessä rakastat? Jos toivot miehesi muuttuvan, etkö silloin nimenomaan halua jotakin muuta persoonaa? Voitko myös väittää olevasi rakastunut/ ihastunut mikäli et tunne seksuaalista vetoa siihen ihmiseen joka hän on?
Jos ero ei ole vaihtoehto, ainoa asia mitä pystyt tekemään on muuttaa omaa suhtautumistasi miehesi käyttäytymiseen. Jos mies ei halua muuta kuin olla koneella, kannattaa hakea kavereista seuraa salille ja harrastuksiin ja tottua siihen että mies on kotihiiri. Eikä siinä ole mitään vikaa, voihan hän rakastaa sinua vaikk'ei juoksisikaan kaikissa harrastuksissa kanssasi.
Mietin myös kun kerroit että teet suurimman osan kotitöistä, maksat ruuat ja vuokran lähes yksin. Mies on vielä opiskelija. Tietääkö hän mitä on itsensä elättäminen? Onko hän ikinä elänyt itsenäistä elämää ennen yhteenmuuttoanne?(Vai kenties tullut suoraan vanhempiensa luota yhteiseen kotiinne vailla ymmärrystä mitä on kahden aikuisen yhteiselo vrt. huoltajan ja lapsen yhteiselo?)
Jos kuitenkin odotat miehesi muuttuvan aktiiviseksi kaveriksi, odotat turhaan. Muita ihmisiä ei voi muuttaa, vain omaa asennoitumistaan heihin.
"Jos toivot miehesi muuttuvan, etkö silloin nimenomaan halua jotakin muuta persoonaa?"
Kun nainen viimein hyväksyy, ettei mies muutu, hän menettää mielenkiintonsa tähän.
Tietokone on aina hyvää seuraa. Se ei sano vastaan ja tottelee aina niin kuin haluat, eikä petä ja on luotettava kumppani.
Näytä sille miehelle vaikka tänä foorumi: http:///www.fillarifoorumi.fi
Olin ennen samanlainen, istuin koneella. Nykyisin paremmat pyörät ja pyöräily kiinnostaa. Pyöriä on jo pari ja kolmas tulossa. Kuntoiluinnostus on levinnyt muihinkin lajeihin ja hommasin salikortin. Sain tartutettua kipinän myös puolisoon.
Mulle kävi juuri samoin. Nainen urputti jatkuvasti kun istuin tietsikalla muutaman tunnin päivässä.
Aloitin sitten fillariharrastuksen. Sitten ämmä alkoi nalkuttamaan, että pyöräily on ihan liian kallis harrastus (pyörät (maasto, tt, hybridi), varaosat, paidat, jalkineet, kumit, käsineet, soittimet, pyörätietokoneet, etelän leirit ym., vaikka itse kustansin kaikki vermeet. Mutta, kun se raha oli pois ravintolaillallisista ym. joista nainen oli siivelläni nauttinut. Lopetin sitten pyöräilyn, myin kaikki välineet ja tungin saamani rahat muijan hehtoperseeseen (hyvin mahtui, 5 sentin kolikkoina).
Nappasin rakkaan tietokoneen kämpästä mukaani ja jätin akan ruikuttamaan yksin pimeään.
Meillä molemmat ollaan enemmän ja vähemmän koneella, yhdessä ja erikseen ja myös pelaillaan eri pelejä. Tosin käymme molemmat töissä ja osallistumme suunnilleen yhtä paljon kodin hoitoon ym. puuhiin. Jos ihmisillä on erilaiset tottumukset, voi niiden yhdistäminen olla hankalaa. Itse tuskin viihtyisin sellaisen miehen kanssa, jonka aika menee bodaillessa tai lenkkipoluilla. Sinun tulee vain miettiä, haluatko olla miehesi kanssa lopun ikää. Tietokone tulee olemaan aina iso osa hänen elämäänsä, se tuskin tulee muuttumaan, ainakaan kovin radikaalisti.
Olen samoilla linjoilla nimimerkki Yien kanssa. Mies ei ehkä ymmärrä tai osaa ottaa vastuuta itsestään ja sysää sen toiselle. Kuitenkaan loputon toisesta huolehtiminen ei auta, vaan nuori mies tarvitsee irtioton huolehtijastaan rakkauden nimissä.Käytännön ratkaisuksi ehdotan väliaikaista asumuseroa.
Anteeksi, mutta olette nuoria ja kehitytte vielä ihmisinä ja persoonina ihan kauheasti. Kannattaa keskustella asiasta vakavasti ja jos ei se tehoa, niin älä tuhlaa omaa elämääsi epätyydyttävässä suhteessa. Ota paussi ja hanki oma asunto, saatat saada siitä yllättävää piristystä ja onnellisuutta elämääsi. Saat tilaa miettiä kuka olet ja millaisen kumppanin haluat ja ansaitset.
Mies ja suhde kyllä pysyy mukana jos on pysyäkseen, eli ei se eroa tarkoita. Joskus vaan pitää ottaa pesäeroa. Onnistuu se seurustelu omista asunnoista käsinkin.
Rakkaus... no onko se hyvää kaveruutta, kiintymystä ja yksinäisyyden tai hylätyksi tulemisen pelkoa, pettymystä ettei tämä ihana rakkaustarina ollutkaan tässä. Maailmassa on miehiä, jopa niitä liian meneviä ja jotka eivät edes osaa kymmensormijärjestelmää.
Seksuaalisen kiinnostuksen menetys toiseen on vakava merkki ongelmista. Olet vielä nuori, miksi haluaisit näivettyä kun voisit nauttia naiseudestasi kunnolla. Älä jää roikkumaan ja toivomaan että hän tajuaa muuttua. Siinä voi äkkiä mennä montakymmentä vuotta... Olet varmasti hieno ja aikaansaava nainen jolle aktiivinen ja sytyttävä kumppani löytyy, joka siis osaa olla myös hellä ja rakastava.
Kaikkea hyvää teille :)
"Aina löytyy tekosyy miksei voida lähteä ulos, "
-Ainoat hyväksyttävät syyt (väliaikaiselle) liikkumattomuudelle ovat akuuttia hoitoa vaativa vamma ja/tai sairaus (esim flunssa), kaikki muu on selittelyä ja tekosyitä!
On vielä sekin hyväksyttävä syy, ettei huvita. Aikuinen ihminen saa tehdä (lain puitteissa), mitä haluaa.
Kaikki seuraukset haluamisistaan eivät johda rikostuomioon, vaan esimerkiksi suhteen päättymiseen.
Mutta tässä tapauksessa ero ei ole (inhosta ja seksihaluttomuudesta huolimatta) ajankohtainen, joten neuvoni on että etsi itsellesi joku ystävä jonka kanssa voit tehdä kaikkea sitä kivaa johon miehesi ei kykene (halua kyetä). Älä itse lopeta liikkumista vain siksi että joku toinen ei ole siitä kiinnostunut.
Yritä kuitenkin löytää jotakin yhteistä tekemistä koska se on se side joka pitää teidät yhdessä senkin jälkeen kun olette hankkineet lapset. Ehkä alat itse pelaamaan tietokonepelejä, eli teet sitä mitä miehesi tekee mieluiten sen sijaan että hän tekisi sitä mitä sinä haluaisit?
"vielä sekin hyväksyttävä syy, ettei huvita."
-Ei ole. En ikinä tuhlaisi aikaani ihmiseen joka ei pidä itsestään ja terveydestään huolta. Liikunta on olennainen osa tätä kokonaisuutta.
Sekin on hyväksyttävä syy, jos henkilö tekee panos-tuotos -laskelman, jossa panoksen (40 tuntia viikossa hikistä ähkimistä BetterBodies-homohousuissa salilla hormonivalmistein ryyditettynä ) ja tuotoksen (yliturvonnut läski sika) epäsuhta ei innosta liikkumaan.
Ihan sama minkä merkkisissä releissä liikut ja missä liikut, KUNHAN LIIKUT.
PS. Treenaat väärin jos lopputulokseksi saat yliturvonneen läskin sian! XD ..suosittelen personal trainerin palveluita, ni saat kroppasi ja kuntosi oikeaan suuntaan. ;)
Aha, happy end olisi kaksi tietsikalla kököttävää, rapakuntoista nuorta henkilöä? Ja lapsia tähän..muistatko kun oliko se Hong Kongissa pariskunta oli niin yhteisen harrastuksensa lumoissa, että pikkulapsi oli nääntynyt nälkään ja janoon heiltä.
Kovemmat aseet piippuun pikkurouvalle muutoksen saamiseksi, on tädin neuvo.
Menepä joskus miehes viereen kun on koneella, puhallat oikein kovaa päin ja sanot että hämähäkin seittejä vaan puhalsit pois ja halusit nähdä ketä siellä alla on muumioituneena :D
Miehenä voin sanoa,että minä ainakin känötän munat homeessa koneella harvase ilta ilman kälätyksiä.
Keväällä tuli 27v. yhdessä täyteen ja ihan vain sen takia koska kumpikaan ei nipota tyhjästä ja kummallakin on vapaus tehdä ihan itsenäisesti sitä,mikä nyt milloinkin sattuu kiinnostamaan.
Kunhan vain kumpikin pitää huolta siitä että toisella on hyvä olo - se on se pääasia.
Olemme seurustelleet keväästä saakka. Mieheni pyynnöstä hain töitä ja sain hänen asuinpaikkakunnaltaan. Ettei tarvitsisi maksaa kahdesta asunnosta vuokraa päätimme muuttaa yhteen.
Nyt arjen tultua elämään, mies istuu koneella lukemassa politiikkaa ja lähettelemässä viestejä toisille naisille. Lueskelee siis heidän nettitreffi-ilmoituksiaan ja vastailee niihin.
Miten tulisi suhtautua? Politiikka on mielestäni ihan ok, mutta se viestittely toisille naisille... Missä menee pettämisen raja?
Seksielämämme on hyvää ja viihdymme muutoin yhdessä. Voisittelko miehet vastata mikä tarkoitus tällaisella toiminnalla on
Itse ainakin kokisin sen pettämisenä, jos mieheni viestittelisi toisille naisille seuran haku tarkoituksessa. Kerro että sellainen käytös loukkaa sinua.
Kysy siltä mieheltä mitä mieltä se olisi jos sinä vastailisit sinkkumiesten treffi-ilmoituksiin. Jos se on miehen mielestä ok, niin silloin kannattaa miettiä haluatko olla sellaisen miehen kanssa, jonka parisuhdearvot ovat päin p''''tä.
Miehesi on flegmaattinen nyyppä. Sänkytouhujenkin edelle menee varmaan tietokone ja yleinen röhnöttäminen.
Annan sulle erittäin hyvän neuvon saman kokeneena JÄTÄ SE! ei tosissaan tule muuttumaan yhtään mihinkään suuntaan...ainakaan niin kauan kun sä suostut sitä touhua katselemaan...se on ihan tasan tarkkaan aivan sama mitä sille äijällesi höpötät/anelet se rakastaa konettaan enemmän kun sun tunteitas tai on helkkarin moisessa KOUKUSSA! sitä kaduttaa vielä kun tajuaa mitä on menettänyt sinä päivnä kun kävelet ovesta ulos!!!USKO MUO! ....ja sinä toinen jonka äijä harrastaa nettitreffailua...sulle sanon ihan saman heivaa ulos pakkaseen tollanen kuvatus joka pelleilee chattipalstoilla.ETSIKÄÄ NYT HYVÄT NAISET ITSELLENNE MIES JOKA ARVOSTAA TEITÄ NAISENA, HALUAA VIETTÄÄ AIKAA KANSSANNE JA KOHTELEE TEITÄ KUNNITOITTAVASTI (ja siihen kuuluu toisten toiveiden/huolien/pyyntöjen kunnioittaminen, kuunteleminen ja huomioiminen)!!!