Olen aivan tulisesti rakastunut tyttöystävääni, en koskaan ole tuntenut ketään kohtaan niin kuin häntä. Kuukausi sitten tiesin että joudun hänestä kuukaudeksi eroon, kun hän matkoille lähti. Tiesin kun hän lähti, että meidän suhteemme ei toimi enään kun hän palaa. Mutta en tahtonut siihen uskoa ja niin hänkin lupasi että se kestää, eikä minun pelätä mitään tarvitse. Mutta viime viikolla, tyttöystäväni kertoi että siellä matkalla on tapahtunut kaikenlaista ja siitä heti arvasin että jotain mitä en olisi toivonut. Hän oli rakastunut johonkin ulkomaalaiseen poikaan ja samalla sanoi että rakastaa minuakin. Se sai minun sydämeni särkymään, tulin erittäin surulliseksi, ajattelen tyttöystävääni joka päivä jopa joka sekuntti. Nyt olen ihan sekaisin, en tiedä mitä tekisin, tekisi mieli lähteä pois, mutta en tahdo, koska tahdon pitää tyttöystäväni ja toivon kovasti että suhteemme entiselleen tulisi. Mutta onko se enään mahdollista. Hänen menettäminen on minulle kovin paikka elämässäni, sillä minua on kiusattu pienestä pitäen, mutta olen sen kestänyt, lähes kaikki exäni ovat minua pettäneet, itseluottamukseni on aivan nollissa, jos tyttöystäväni menetän. Hän oli ainoa jonka takia jaksoin elää, hän antoi minulle elinvoimaa, nosti minun itseluottamustani. Voiko tämä suhde enään palata entiselleen vai jättääkö hän minut ulkomaalaisen takia. Olen jo valmiiksi kirjoittanut itsemurha kirjeen, mutta samalla olen suunnitellut että suomesta kauas pois lähtisin, jonnekin jossa saan muuta ajateltavaa. Sekavaksi tämän tekstin sain, mutta toivottavasti selvää siitä saa.
en tiedä miten käy...
surullinen
91063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
otan osaa tuskaasi..mutta ajattele asian valoisaa puolta...tyttösi rakastui poikaan joka asuu ulkomailla..sinä taas asut suomessa. jos tyttösi olisi tyhmä että jättäisi sinut toisen pojan takia joka asuu ulkomailla niin..en tiedä..en usko että siitä seurustelusta tulisi yhtään mitään, sillä eiväthän he voisi tavata joka päivä..suhteesta tulisi todella hankalaa..eikä kaukosuhteet välttämättä kestä kovinkaan pitkään..luulen, että tämä ulkomaalainen poika unohtuu ajan myötä..jos tyttösi tarvitsee nyt tilaa hengittää, anna hänelle sitä..luultavasti hänen päänsä on todella sekaisin ja itsekin miettii mitä hänen tulisi tehdä. mutta jos hän todellakin rakastaa sinua koko sydämestään, unohtaa hän sen toisen pojan..osoita tytöllesi että välität ja rakastat häntä, mutta älä kuitenkaan painosta..kyllä tyttösi tekee oikean ratkaisun. ja pyyhi tuo itsemurha-ajatus mielestäsi pois..siitä ei ole kenellekää hyötyä...mieti tyttöäsi, kun hän kuulisi sinun tehneen itsemurhan...se ei ainakaan tekisi häntä iloiseksi..älä tee sitä..mieti läheisiäsi kuinka he murtuisivat kuullessaan surullisen uutisen..voimia ja uskoa sinulle!!
Sait minut hiukan piristymään, olen itsekin tuota ajatellut, mutta kaikkihan on mahdollista. Voihan olla että hänen tunteensa minua kohtaan hiipuneet ovat kokonaan tuon matkan aikana.
En minä itsemurhaa varmaan teekkää, koska tiedän että se läheisiäni sattuisi todella kovasti. Enkä sitä todellakaan tahdo, itse kun en ole ketään läheistä menettänyt niin, ainoastaan minut jätetty useasti on. En tiedä johtuuko se minusta vai mistä, mutta se ei kivalta tunnu. Olen ihana hyvännäköinen, huomioon ottava, pidän tyttöystävääni hyvänä ja teen kaikkeni että suhde toimisi aina. Mutta on minussa vikaakin olen hiukan ujo, mustasukkainen. Ehkä tämä kaikki vain lähti siitä kun mustasukkainen olen, mutta on minulla syytäkin, sillä tyttöystäväni tekee tyhmyyksiä alkoholin vaikutuksesta ja siksi aina niin kovasti silloin pelkään, jos en hänen seurassaan ole.
Tyttöystäväni vain ihan yllättäen siihen poikaan rakastui, sillä 3 päivän tapailun jälkeen hän jo sitä rakasti, uskon kyllä että se ihastumista on tai ainakin sitä toivon. Toivon että olet oikeassa ja tyttöystäväni minut valitsee, koska silloin helpompi minun olla on. Kiitos että sinulle puhua saan, se helpottaa oloani.
Jos meidän suhteemme ei pääty, vaan hän minut valitsee. Niin minua pelottaa silti mitä hän siellä sen pojan kanssa tehnyt on, kuinka pitkälle hän on mennyt sen kanssa. Minulle vain sanoi että pussaillut on, mutta aikaa vielä on, joten siellä tapahtua voi mitä vain. Toivon kuitenkin ettei tapahtuisi, koska en sitten taas tiedä voinko antaa anteeksi hänelle, vaikka kuinka tahtoisin. Ihan sekaisin olen ja surullinen.
hienoa että sain sinut edes vähän piristyneeksi..kunpa vaan voisin saada sinut kokonaan onnelliseksi..en tiedä mitä tyttösi on touhunnut sen jätkän kanssa ja todennäköisesti sinäkään et saa ikinä tietää onko hän tehnyt jtn pahempaa kuin suutelu..kerroit että tyttösi on taipuvainen pettämään humaltuessaan..jos näin on, että hän ei pysty hillitsemään himojansa, on ehkä parempi että olisitte vain ystäviä..tiedän että rakastat tätä tyttöä koko sydämestäsi, mutta onko hän todellakin sen tuskan ja ainaisen epäilyksen arvoinen..jos hän kertoo menevänsä tyttöjen kanssa pizzalle, sinulla todennäköisesti herää epäilys että puhuuko tyttösi totta..jos tyttösi pettää sinua, ei hän ole arvoisesi, niin tylyltä kun se kuulostaakin..kukaan ihminen ei ansaitse sellaista kohtelua..en usko että haluat elää ainaisessa epäilyksessä, se olisi niin turhauttavaa..suhteenhan tulisi perustua luottamukseen.. eikö niin? mieti siis tarkkaan mitä haluat..voimia!
Sinun kanssa on ihana keskustella, piristät minua hyvin paljon. Tiedän että epäileminen on kauheata, mutta en minä epäile, kun hän selvä on ja yleensä juomassa olen hänen mukanaansa. Selvinpäin kun hän ei petä, sen tiedän. Mutta kun on niin syvästi ja valtavasti rakastunut ihmiseen, ei hänestä tahdo luopua. Tekisin mitä vain hänen puolestaan, tekisin kaikkeni että hän onnellinen on. Mutta pelkään että tällä hetkellä ainoa tapa tehdä hänet onnelliseksi on että eroaisimme. Se taas tekisi minut onnettomaksi, voimattomaksi ja hyvin surulliseksi. Viime päivät olen ollut erittäin masentunut, kokoajan mietin miten tässä käy. Aikakin on ruvennut kulkemaan hyvin hitaasti, jonka takia menee vielä pitkä aika kun hänen kanssaan tämän asian selväksi saan. Kumpa tämä olisi jo ohi, päättyy se sitten miten vain, mutta epätietoisuus vielä tappaa minut.
Jos en olisi elämäni aikana joutunut kokemaan pettymyksiä tai ollut kiusaajien kohteena, en ehkä olisi näin kovin masentunut. Mutta aina kun kaikki menee huonoon suuntaan, se vain pahentaa asioita. Ennen tahdoin auttaa ihmisiä heidän ongelmissaan, mutta muutamien vuosien aikana ei minulla ole ollut voimia enään auttaa ketään, koska itse aina vastoin käymisiä kokenut olen. Enää en tahdo niitä kokea, tahdon kaiken olevan hyvin. Tahdon olla kerrankin onnellinen, niin onnellinen etten sitä onnea koskaan menettäisi.
voih...on niin surullista lukea sinun tekstiäsi, varsinkin kun tietää ettei voi auttaa..on niin väärin että ihmiset joutuvat kärsimään rakkauden tähden..tiedän tuon tunteen, kun ei voi luopua jostain jota rakastaa...itsekin rakastan jätkääni todella paljon, enkä tohtisi luopua hänestä koskaan.. toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että saatte asianne sovittua kunnolla.. siitä minullekin tulisi parempi mieli..tiedäthän sen, että tapahtu mitä tapahtu, minulle voit kertoa huoliasi...vaikka emme tunne toisiamme, on silti kiva puhua sinulle :] voimia ja uskoa paremmasta!!
Kiitos sanoistasi, ne antavat minulle todellakin voimaa jaksaa. Rakkauden takia kukaan ei oikeasti kärsiä saisi, sillä kun sen on kokenut ei sitä halua kenellekään koettavaksi. Minulle todella tärkeää se että saan jollekin puhua, sillä ilman tukea en tiedä mitä tapahtuisi. Olen liian heikko jatkamaan eteenpäin, ilman tukea. Pelkään että jos erotaan, sulkeudun kotiini, enkä liiku enään mihinkään. Kumpa olisin vahva, niin kuin joskus olen ollut, mutta kun en ole, niin ainoa mahdollisuuteni on rukoilla ja toivoa että kaikki hyväksi muuttuu. Tiedän, että sinulle puhua voin ja kiitos siitä sinulle.
tietenkin yritän auttaa sinua parhaani mukaan ja olla tukenasi..se saa minut hyvälle mielelle kun tiedän, että autan toista.. voi kunpa minulla olisi taikasauva, jolla voisin muuttaa asiat toisin..yritä silti jaksaa..tiedän että se on vaikeaa mutta siitäkään ei ole mitn hyötyä että murehdit kotona yksinäsi koko ajan...kaipaat jtn positiivista tekemistä...etkö voisi kutsua ystäviäsi luoksesi..varmasti heistä olisi apua..ehkä tämä kuulostaa kohtuuttomalta vaatia sinua tekemään tuollasta..mutta minulla on kokemusta masennuksesta, enkä toivo sitä kenellekään...itse selvisin siitä ystävieni avulla..kehotan sinua siis tekemään jotain piristävää sen sijaan että murehtisit..se ei välttämättä kiinnosta tai huvita, mutta yritä edes..en halua että sulkeudut kotiisi..voimia!!
Näyttää todellakin siltä että meidän suhde päättyy, huomenna tyttöystäväni kanssa jutellaan ja selvitetään tämä. Mutta tiedän jo että se hänen ihastuksensa on tulossa suomeen viikon päästä ja hän sen luokse syksyllä on suunnitellut menevänsä, joten uskon tämän olevan lopullisesti ohitse.
Ystäviäni varmasti pyytäisin, mutta ne eivät vain asu lähellä minua, olen vasta hiljattain muuttanut uudelle paikkakunnalle, enkä täältä ketään oikeastaan tunne. En aio sulkeutua kotiini, päätin viikonloppuna että lähden australiaan vuodeksi tai pidemmäksi aikaa. Siellä saan ainakin hiukan muuta ajateltavaa ja saan karistettua suomen pölyt jaloistani. Täällä kun ei ole kuin pahoja muistoja, ehkä perheenikin kannalta tämä parempi ratkaisu on, kuin itsemurha.
Kiitos että jaksat minua kuunnella ja olet tukenani. Uskon että selviän, kunhan en vain ajattelisi häntä kokoajan, jos hänet mielestäni saan hetkeksikin, niin se jo helpottaa.