Minulla on ystävä jota en enään yksinkertaisesti siedä. Ongelmana on että hanhän ei halua minulla olevan muita ystäviä ja luule meidän olevan bestiksiä. Minulla on tkatkennut välit jo kolmen ytävän kanssa koska hän ei halua olla pelkästään kun minun kanssa.Heti kun otan vähän etäisyyttä ja olen toisten kanssa hän tulee mustasukaiseksi. Kerran jo päätin tehdä ystävyydestämme lopun, no se kesti puoli päivää kunnes hän rupesi itkemään tunnilla koska en ollut huomioinut häntä ja jätin hänet ulkopuoliseksi etc. En enään vaan siedä sitä että hän on kokoajan siinä minun vieressä, ja kokoajan automaattisesti odottaa ja seuraa minua. Haluan yli kaiken päästä hänestä eroon, kaipaan omaa aikaa. Koska olemme samalla luokalla en voi niin vain lopettaa yhteydenpitoa. Se oli viimeinen pisara kun hän rupesi suunnittelemaan että lukion jälkeen muutetaan kaksioon yhdessä etc.. Sillon ymmärsin että en todellakaan halua häntä tulevaisuuteeni. Luulen että hän on niin kiintynyt minuun koska hänellä ei ole hirveästi muita ystäviä, oikeastaan vain yksi. En mieluiten haluaisi kertoa tätä hänelle koska joudun kuitenkin vielä näkemään häntä koulussa jatkuvasti enkä jaksaisi mitään turhaa draamaa.
Tiedän että kuulostan hirveältä ja itsekkäältä kun näin vaan haukun häntä ja koitan päästä hänestä eroon, en vaan enään kertakaikkiaan kestä. En tiedä mitä tapahtui mutten enään vaan jaksa... kiltit auttakaa! Jos teillä on ollut vastaavia tilanteita kertokaa miten kävi.
Tiedän että kuulostan hirveältä ja itsekkäältä kun näin vaan haukun häntä ja koitan päästä hänestä eroon, en vaan enään kertakaikkiaan kestä. En tiedä mitä tapahtui mutten enään vaan jaksa... kiltit auttakaa! Jos teillä on ollut vastaavia tilanteita kertokaa miten kävi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitäpäs jos vain kokeilisit puhua hänen kanssaan, etkä ruikuttaisi täällä?
Selvästi ette ole vielä aikuisia, mutta voisit kuitenkin lopettaa pentumaisen käytöksen, ja kertoa suoraan mistä kenkä puristaa.
Mikään ei ole pahempaa kuin kaksinaamainen käytös!
Itsellä on monen ystävän kanssa mennyt sukset ristiin ehkä juuri tuosta samasta syystä mistä ap valittaa. Mutta aina on löytynyt uusi sydänystävä tilalle. Kukaan ei ole korvaamaton.
Oikeastaan ongelma ei ole sinulla vaan ystävälläsi. Hän tarvitsee ammatti-ihmisen apua. Kuulostaisi olevan kovin riippuvainen ja hylkäämispelkoinen eli on joutunut kokemaan kovia jo aiemmin elämässään.
Toki sinulla on oikeus erillisyyteen ja vapauteesi. Kannattaa keskustella hänen kanssaan ja auttaa häntä saamaan apua itselleen. On hänenkin kannaltaan parempi, että hän kasvaisi omaksi persoonakseen eikä elä muiden ihmisten kautta. Kun eriydyt ystävästäsi niin, että voit sanoa tehneesi parhaasi hänen hyväkseen, jää itsellesikin parempi maku koko hommasta.