Voi hemmetti kun nuoria ollaan ja jo nyt on suhtautumiseni alkoholiin jotenkin vääristynyt tai jotain, ajatukset ainoastaan negatiivisia sen takia miten mieheni alkoholia käyttää ja mihin se vaikuttaa.
Nyttenkin mies on jossain pubissa tai jossain, toista päivää. Rahat loppu (lainaa kai kavereiltaan), kännykkä kateissa taas...ja varmaan joskus huomenna saapuu kotiin häntä koipien välissä. Tämä sama ilmiö toistuu kuukauden kesälomalla ainakin joka viikko, muuten harvemmin. Mutta silti meinaan revetäliitoksistani toisen vastuuttomuuden takia. Mikä onni ettei ole vielä lapsia. Niitä kyllä haluaisin tämän miehen kanssa, jos tätä ongelmaa ei olisi.
On kai helppo sanoa että "hanki oma elämä, jätä se" jne, mutta kuitenkin rakastan miestäni. En haluaisi siinä mielessä luovuttaa, mutta onko mitään tehtävissä? Niin kauan kun mies on selvinpäin tai minun kanssani ei ole yleensä ongelmaa, mutta aina kun on poikien ilta tiedossa, niin voi varautua siihen että se sammuu jonnekin, jatkaa aamulla ja tulee ehkä seuraavana päivänä kotiin. Muutoshan lähtee itsestä, ei kai siinä toisen auta kauheasti vänkyttää. Mutta miten saan mieheni avaamaan silmänsä ettei noin voi elää? Olen kokeillut itse olla yötä pois, laittaa puhelimen kiinni jne, mutta eipä ole kovin pitkäkestoiset vaikutukset. Tiedän kyllä että mieheni rakastaa minua, mutta on vain niin saatanan viinaan menevä. voi luoja että olen väsynyt...
Nyttenkin mies on jossain pubissa tai jossain, toista päivää. Rahat loppu (lainaa kai kavereiltaan), kännykkä kateissa taas...ja varmaan joskus huomenna saapuu kotiin häntä koipien välissä. Tämä sama ilmiö toistuu kuukauden kesälomalla ainakin joka viikko, muuten harvemmin. Mutta silti meinaan revetäliitoksistani toisen vastuuttomuuden takia. Mikä onni ettei ole vielä lapsia. Niitä kyllä haluaisin tämän miehen kanssa, jos tätä ongelmaa ei olisi.
On kai helppo sanoa että "hanki oma elämä, jätä se" jne, mutta kuitenkin rakastan miestäni. En haluaisi siinä mielessä luovuttaa, mutta onko mitään tehtävissä? Niin kauan kun mies on selvinpäin tai minun kanssani ei ole yleensä ongelmaa, mutta aina kun on poikien ilta tiedossa, niin voi varautua siihen että se sammuu jonnekin, jatkaa aamulla ja tulee ehkä seuraavana päivänä kotiin. Muutoshan lähtee itsestä, ei kai siinä toisen auta kauheasti vänkyttää. Mutta miten saan mieheni avaamaan silmänsä ettei noin voi elää? Olen kokeillut itse olla yötä pois, laittaa puhelimen kiinni jne, mutta eipä ole kovin pitkäkestoiset vaikutukset. Tiedän kyllä että mieheni rakastaa minua, mutta on vain niin saatanan viinaan menevä. voi luoja että olen väsynyt...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni oli sama ongelma! Tiedän mistä puhut! Laitappa miehesi seinää vasten! Anna hänelle tasan kaksi vaihtoehtoa, tollanen käytös tai sinä! Ei ainakaan tarvi miehen valittaa ettei ole vaihtoehtoja! Lapset ei todellakaan sovi tollaseen menoon!
Olen itse ollut samassa tilanteessa. Seurustelin poikaystänäni kanssa reilu neljä vuotta ja kun tilanne riistäytyi käsistä otin ja lähdin. Nyt sitten kun ollan oltu reilu vuosi erossa päätettiin yrittää uudestaan, tällä kertaa olenkin havainnut syyn miksi poikaystäväni ottaa kaljaa ja milloin. Olemme molemmat opiskelijoita kun ollaan yhdessä täällä missä opiskellaan kaikki menee loistavasti, mutta kun kävästään tuolla kotipaikkakunnalla niin silloin alkaa jo nykyään itselläkin tekemään mieli ottaa vähän kun siellä ei kuule mitään muuta kuin haukkuja. Eli ongelmamme on koko ajan ollut omat vanhemmat! Ja sen huomasimme molemmat. Kamalaa minkälainen vaikutus niillä on kun ne haukkuvat meitä pataluhaksi. Muuta ratkaisua emme ole ajatelleet kun sen että vanhemmista on irtauduttava lopullisesti. Tästä lähtien käymme siellä vain jos on ihan välttämätöntä. Koita pärjäillä ja koita päästä tarkkailemaan asiaa kolmannen osapuolen housuista katsottuna ehkä ongelma onkin ihan sinun nenän edessä ja miehesi ei sitä vielä itse havaitse.