Osaatko kertoa toiselle ettei kiinostakkaan?

Hyvä aloitus, ajattelin itsekin tehdä samanlaisen, tosin vähän eri tavalla. Mietin nimittäin hyviä keinoja sanoa, että ei kiinnosta. Pohdin, kannattaako tyypille jotenkin perustella sitä, ettei ole kiinnostunut. Tietysti se tuntuisi reilulta, mutta jotkut saattavat ottaa syinä olleet jutut vikoina ja dissauksena. Mutta tuosta tykkään, että tyypille vaikkapa toivotetaan onnea etsintään tai sanotaan, että olet ihan mukava.

Mutta niin se mikä ylemmästä kuultaa läpi on varmaan se, että minulla on hiukan vaikeuksia vastata viestittelyn jälkeen, että en ole kiinnostunut. Kovin usein mielenkiinnottomuuden ilmoittamisen jälkeen olen saanut lisää viestejä että mikäs nyt on vikana ja ootpas sä vaativa ja jotain. Se on tosi harmillista. Välillä mietin, kannattaako vastata aloitusviestiinkään mitään, kun tosi usein huomaa saman tien, ettei tästä kuitenkaan tule mitään - ja samalla tuntuu kohtuuttomalta laittaa toiselle kieltävä vastaus pelkästään profiilin tai yhden viestin perusteella, sillä eihän sitä tiedä, vaikka toinen sytyttäisikin erilaisuudesta huolimatta.

Mulla on myös yksi vastenmielinen tapa. En aina saa vastattua viesteihin heti, vaan "mietin hetken, mitä sanoa", ja sitten käykin niin, että vierähtää viikko ennen kuin olen vastannut. Ja silloinhan ei enää kehtaa vastata. Ei sillä että tämä tapa olisi yhtään hyväksyttävämpi kuin tietoinen vastaamatta jättäminen, mutta mulle käy paljon useammin näin kuin niin että vain päättäisin lopettaa kirjoittelun.

zmirrelle;
joooh,siis voihan toiselle ilmoittaa asian ettei kiinosta myös asiallisesti.On sitten eriasia mitenkä ihminen itse suhtautuu,ja se on sen oma asia.
Itse voisin vastata aloitukseen joka ei kiinosta esim; "Moii,kiitos viestistäsi mutta et ole ihan etsimäni kaltainen.Onnea kuitenkin etsintöihisi"
Asia tulee ilmoitettua selkeästi,suoraan ja ystävällisesti.Ei tarvitse erikseen perustella miksi näin koska se voi tuntua jo loukkaukselta.Mutta,jos jättää asian yleiselle tasolle niin ainakin itse olen myös hyvin otettu tälläisestä kieltävästä vastauksesta.Sitä tuntee että toinen on huomioinut minut ihmisenä enkä ole hänelle vain joku robotti joka lähettää viestin.

Vähän sama juttu myös kun ollaan tustuttu ja tuntuu ettei tyyppi oikein sytytä.Niin sitä voi vastata vaikka että "vaikutat mukavalta neidiltä/mieheltä mutta et ole minun tyyppiäni.Hyvää jatkoa/kesää/syksyä/talvea".
Ei se mielestäni tämäkään kauhean paha ole,vaikka ei se tietenkään kivalta tunnu laittaa toiselle viestiä missä torjutaan viestettelyn päätteeksi.Mutta toisaalta,se on mielestäni yksi osa nettideittailua eikä siitä saa suuttua.Se on enemminkin toista kunnioittavaa kertoa rehellisesti mielipiteensä.Ja jos toinen lähettää takaisin sadattelua niin sitten lähettää.Sinä olet kuitenkin tehnyt oman osuutesi kuten pitääkin.

Ja joo,voithan sinä miettiä vaikka vuorokauden verran mutta jotta toinen ei jää väärän käsitykseen,koita vastata viimeistään sitten.Ja muista pitää rytmistä kiinni ettei toiselle tule tunnetta että kiinnostus on hiipunut yms.
Siis kokemuksesta kun voin sanoa että jos lähetellään viesti per päivä,ja sitten se alkaa harvenemaan aina vaan niin 99% tämä tarkoittaa juuri sitä että ei oikein kiinnosta mutta ei uskaletta sanoa sitä.Voihan tietenkin olla olemassa oikeitakin syitä mutta ikävä kyllä,hyvin usein se merkitsee kiinostuksen puuttetta.

Miten te perustelette itsellenne ettei kiinnostakaan kun tulee mulle vaikutelma että kiinnostus loppuu viestinvaihtoon ilman ainuttakaan tapaamista? Edes puhelimella ei saa henkilöstä riittävän oikeaa kuvaa.

Vasta kun olette tavanneet tarpeeksi monta kertaa (esim. 2-3) voi jotain varmuudella sanoa omasta kiinnostuksesta.

Menetätte monta hyvää mahdollisuutta jos vain viestien perusteella hylkäätte ehdokkaita! Esim minulle nykyisin http://treffit.suomi24.fi/showUserProfile.do?id=1102546 moni edes kirjoittaa mutta oikeasti olen ihan mukava ja asiallinen.

Noniin,kiitos carambolalle mittojensa tiedotuksesta.Ja jolleii ole itse aiheeseen liittyvää niin menetkö tuonne oman ketjusi äären,kiitos.
Joku koittaa saada ihan keskustelua aikaiseksi...

Joo, osaan sanoa. Sanoin viime tammikuussa, että se on kuule loppu nyt. Mukavaksi häntä ei voi kyllä kehua, vaikka kuinka yrittää. Psykopaatti roikkuu yhä perässäni. Ainoat rauhan hetket ovat olleet kun joku on haksahtanut muutamaksi viikoksi koukkuun. Tällöin ei ole viitsinyt häiritä. Nyt kun on taas vapaana, niin tekee kaikkensa, ettei mulla olisi sen siunaamaa rauhaa. No hulluilla on hullun huvit. Niin, että vastauksena ketjun aloittajalle: se on ihan sama sanooko sitä, että se on loppu. Ei se välttämättä lopu jos on toisessa päässä tällainen "seuramies". Olen niin itsekäs nainen, että suosittelen häntä kaikille sellaisille naisille, jotka kauheasti toivovat miestä joka ei jätä. Tässä olisi kuulkaa tarjolla suomi24 treffeillä mies, joka ei jätä millään. Että sellainen tapaus.

Ja se on paha, kun viestin lähettäneellä ei ole kuvaa profiilissaan. Saattaa olla mitä ihanin teksti ja kaikki palikat kohillaan ja hyviä ajatuksia ja mahtava tyyppi jne, mutta kun tulee sitten kuvan katsomisen aika ja kuva ei miellytäkään, niin mitä teette? Mä sain useampia haukkumakirjeitä naiselta, kenen kuva ei miellyttänytkään, sen jälkeen kun kohteliaasti ilmaisin, että et ole ihan sitä mitä etsin.

Pitäisiköhän tässä jättää vastaamatta ihan kokonaan noille kuvattomille, niin ei tule huonoa omatuntoa toisen päivän pilaamisesta.

Se olisi hienoa, jos kuva olisi pakollinen.

Kyllä,se että kuva ei miellytä,ei tarkoita välttämättä että olisi toisen mielestä ruma.
Ihmisestä olemus näkyy myös kuvassa,joten esimerkiksi jos minusta näytttää että joku hieman kovan oloinen vastaan että ei kiitos.Samoin jos on,täynnä tatuointeja tai niittejä en hyvin todennäköisesti kiinostu siitä.Sitten toinen taas näkee noissa molemmissa itseään ja haluaa vastata.Joten,jokaisella on oma yksillöllinen makunsa.

Kuvattomat profiilit on siitäkin ärsyttäviä, että kuvalliset erottuu paljon paremmin inboxissa muiden joukosta. Välillä tuppaa nimittäin unohtumaan, että kuka on kuka...

Vaikeaahan se on, kun ei osaa itsekään päättää kiinnostaisiko vaiko ei. Viestiä ei tule lähetettyä, koska voi olla, että se paremmalta tuntunut vaihtoehto kuihtuu tai mieli muuttuu. Kun lähetystä on venytetty riittävästi, asia unohtuu tai tuntuu nololta palata vielä asiaan.

Kanasutran kanssa olen samaa mieltä siinä, että viestien lähettelystä pitää päästä tehokkaampaan kommunikaatiotapaan. Puhelut ja skype ovat parempia.

Tähän on pakko sen verran tokaista että kun nettikeskustelut muuttuvat viestittelyksi ja tapailuksi niin voi jo olettaa että toinen ihminen kiinnostaa aikalailla ja sen jälkeen ( muutaman kuukauden jokapäiväisen yhteydenpidon) yhtäkkinen loppuminen (kuin seinään) ja tyypin "katoaminen" on erittäin huonoa ja noloa käytöstä! En voi tajuta kuinka kukaan edes kehtää moista harrastaa. Miksi ei löydy pokkaa sanoa suoraan että nyt ei enää yksinkertaisesti kiinnosta vaan keksitään mitä hauskimpia selityksiä..esim.välimatka ( joka ennen ei ole ollut este eikä haitta) . Itse olen huomannut tässä vaiheessa toisen olevan kiinnostunut jostain toisesta ihmisestä....
Nyt taisi aihekin osittain sivuuttua omien purpatusten alle...

Kyllä minä osaan kertoa toiselle, että jätetään nyt tähän, siitä huolimatta, että
vastapuolilta tuleekin lunta tupaan ja jäitä porstuaan.

Olempahan ilmaissut asian ja ellei se miellytä, niin jätän sen heidän murheekseen.
No eihän kukaan halua suhdetta sellaisen kanssa, joka ei vastaa milläänlailla
hakua.

Mulle pari kertaa tapaamani mies sanoi suoraan puhelimessa, että häntä ei kiinnosta siinä mielessä. Ihan fiksu mies ja fiksusti mielestäni hoiti asian vaikka itseäni toki harmitti. Toivottelimme hyvät jatkot ja se oli siinä, ei jäänyt hampaankoloon koska toimi reilusti.

Uskon vakaasti, että nettideittailussa anonyymina esiintyminen voi saada toisissa ihmisissä esiin sikamaisia piirteitä. Moni ei arkielämässä kehtaisi tehdä toisille rumia temppuja, mutta nettimaailma on toinen. Uskon kuitenkin, että käytös voikin jäädä päälle myös arkipuolella, jolloin tekijä saakin heti palautetta.

En osaa kertoa, ettei kiinnosta. Kokeilin tuota deittiä taannoin pari viikkoa. Sain viestejä, joihin koetin vastailla, vaikka heti alussa tuli sellainen olo, ettei kiinnosta. Yksi mies panikoi ("sanoinko jotain väärin"), kun en vastannut tunnin sisällä vaikka olin kirjautuneena sisään (sen tunnin ajan olin itse asiassa kirjoittanut hänelle vastausta). Myös monen tapa kirjoittaa ns. pelkkää myyntipuhetta itsestä, ei ole kovin mukavaa. Yritin yhdelle tällaiselle myyntipuhujalle vastailla ja kysellä lisää. Mua vähän kummastuttaa, että jos tyyppi on kiinnostunut minusta, miksei hän osoita sitä muuten kuin kertomalla itsestään? Ei siis kysele tai kommentoi mun profiilia muuten (korkeintaan valokuvaa kehuu).

Ahdistuin noista parista tyypistä, joiden kanssa kirjoittelin muutaman viestin niin, että lopuksi jätin kokonaan kirjautumatta sisään (odotin, että mua heti sisään kirjautumisen jälkeen ahdistellaan, että miksen nyt ole vastannut). Lisäksi myös alkoi tuntua koko nettitreffailu pelottavalta. Koin ahdistavana, että on kirjoiteltava monen ihmisen kanssa samaan aikaan; mieluummin keskittyisin vaan yhteen kerrallaan. Lisäksi tunteet yhtä aikaisempaa tosielämän ihastusta kohtaan palasivat, mikä vei viimeisetkin halut nettituttavuuksien etsimiseen.

Olisihan nämä asiat voinut ilmaista kohteliaasti niille kiinnostuneille, mutta vastaamatta jättäminen on helpompaa. Tiedän kyllä itsekin tosi elämän tapauksien kautta, miten ikävää se on, kun jätetään kokonaan vastaamatta, mutta ymmärrän samalla sen taktiikan. Vastaamatta jättäminen voi olla selkeä tapa ilmaista, ettei kiinnosta. Se on myös persoonaton tapa torjua toinen: toinen voi vaikka kuvitella, että vika ei ollut hänessä, kirjautumatta jättänyt on vaikka voinut joutua onnettomuuteen tms. eikä ole siksi päässyt kirjautumaan. :D

Tokihan sen voisi kohteliaastikin sanoa, että nyt ei ihan kolahda, mutta ainakin musta se tuntuu niin pahalta, jos huomaa toisen olevan innostunut. Siinä vaiheessa tietää, että tuottaa sille toiselle pettymyksen. Vastaamatta jättäminen tuntuu musta siinä mielessä pehmeämmältä, että toivo kuolee hitaasti. Ensin sitä vastausta odottaa joka päivä, sitten alkaa ajatella, ettei tyyppi ehkä vastaakaan ja lopulta sen hyväksyy, että noh, ei sitä sitten kiinnostanut. Ja sillä selvä. On se kieltämättä ärsyttävää, kun näin tehdään, mutta siltikään en pysty sanomaan suoraan. Tosielämässä kyllä teen heti selväksi, jos ei kiinnosta. En tiedä miksi se netissä tuntuu niin vaikealta. Pelkään ehkä, että joudun selittelemään tai perustelemaan, että mikä meni pieleen tai miksi ei nyt kiinnostanutkaan.. Ja sitä en ainakaan haluaisi tehdä. Olisihan se kiinnostavaa tietää, että "mikä minussa oli vikana?", mutta sen tietämisestä tulee takuulla vaan paha mieli. En myöskään yksinkertaisesti haluaisi käyttää aikaani sellaisiin tyyppeihin, jotka eivät tunnu ollenkaan kiinnostavilta (julmaa kyllä).

Vastaamatta jättäminen on "rehellinen viesti" siinä missä kirjoitettu sanallinen kuvauskin.

Jotenkin se tuntuu myös vaivalloiselta, että kaikille kiinnostuneille väsää kunnioittavan viestin. Monelle kyllä vastasin, että "emme taida olla yhtensopiva pari, koska sinä haluat lapsia ja minä en tms." Mutta tämänkin viestin lähettäminen oli turhauttavaa, koska mun profiilissa sanottiin, että en halua lapsia. Ja tää on munkin mielestä tärkeä kysymys. Tuntui oudolta, että sellaiset tyypit lähestyi, jotka ei selvästi ole tutustuneet mun profiilin kunolla ja jokaiselle (jopa useille päivässä) sitten on erikseen selvennettävä. Kuitenkin jos on joku tällainen selkeä ja tärkeä syy kuten aate lapsien hankkimisesta, on se helpohkoa, koska mieltymykset eivät vaan menneet yhteen, eikä se ole kummankaan syy.

Jatkoa edellisestä:

Mun mielestä kaikki "ei nyt vaan tuntunut oikealta"-kliseet tuntuu latteilta. Itse en haluaisi kuulla: "Olet varmasti kiva tyyppi, mutta.." -jaarituksia. Jos tyyppi ei vastaa, voi siitäkin äkkiä päätellä, ettei se halua ainakaan sanoa mitään loukkaavaakaan vaan toivoo asian ikäänkuin hiipuvan itsekseen pois, ilman mitään draamaa ja selittelyitä. Mun mielestä tylystä vastaamatta jättämisestä on helpompaa siirtyä eteenpäin. Saattaisin todennäköisemmin itse jäädä haikailemaan ja pohdiskelemaan, että miksen kelvannut, jos kuulisin jonkun ympäripyöreän "olet kiva, mutta sielumme eivät kohdanneet"- tarinan. Vaan onpa torjunta aina vittumaista, hoiti tai kohtasi sen miten vaan.

Kenelläkään mun kanssa kirjoitelleella ei ollut kuvaa esillä. Kasvottoman ihmisen kanssa keskustelu tuntuu turhalta, koska kaikki voi kaatua siihen, kun toinen näyttää kuvan. Motivaatiota kirjoitteluun ei hirveästi ollut, kun fyysinen vetovoima on suhteessa mun mielestä tärkein tekijä. Lisäksi kuvan kysyminen tuntui ahdistavalta, koska sen kuvan näkemisen jälkeen olisi vielä pakko kirjoitella jonkin aikaa kohteliaisuudesta, vaikka kuva ei miellyttäisi. Itse EN kykenisi kuvan näkemisen jälkeen sanomaan, että "et ole mun tyyppiä" tms. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että en halua loukata ketään. Tunnen monia erittäin haavoittuvia ihmisiä, joille olisi kova isku tulla torjutuksi sen jälkeen, kun he ovat näyttäneet itsestään kuvan. Lisäksi ylipäätään torjutuksi tuleminen voi olla monelle rankkaa. Voi olla, ettei mun kanssa kirjoitelleita miehet ole tehty sokerista, mutta ei sitä koskaan tiedä miten herkkiä, katkeria tai melankolisia ne on (mulla on tapana vetää puoleeni sellaisia).

Käytännössä suuri osa jo aloitusviesteistä oli sellaisia, ettei mua enää kiinnostanut kirjoitella. Siksikin jätin pian profiilin luomisen jälkeen kokonaan kirjautumatta sisään. Lopulta kirjauduin kuukauden päästä sisään vain poistaakseni profiilini äkkiä. Kaiken kaikkiaan tuo deitti oli mun mielestä ahdistava paikka. Lähinnä se, että mun kirjautumisia ja sivuilla vierailuja pystyi seuraamaan, tuntui painostavalta. Mun mielestä yksi viesti viikossa olisi ihan hyvä kirjoittelutahti.

Oon miettinyt kyllä uuden tunnuksen luomista, mutta suurin kynnys ovat minua lähestyvät ihmiset, joista en ole ollenkaan kiinnostunut, mutta joiden kanssa on kohteliaisuudesta kirjoiteltava, kun en kykene sanomaan ettei kiinnosta. Mutten haluaisi mitään turhaa toivoakaan antaa. Eikö se ole aika julmaa ja pinnallista, että saatan jo profiilia katsomalla menettää mielenkiintoni? Yritin antaa mahdollisuuksia myös niille ei-kiinnostaville, mutta eivät ne sen kiinnostavammiksi muuttuneet, usein päin vastoin.

Tässä nyt tällainen pieni pohdinta, mikä voi auttaa ymmärtämään sitä miksi monet valitsee vastaamatta jättämisen suoraan sanomisen sijaan.

jooo-o,Deittikauhun selitys on varmasti yksi yleisimmistä miksi ei vastata.
Mutta,koska a)sulla on tunteita vielä jota kuta kohtaan b)koet noin ahdistavaksi c) et osannut toimia niinkuin rehdisti mielestäni pitäisi toimia,sinun kannattaa varmaan jättää luomatta koko tunnus uudestaan:)

Eihän siis kukaan ole sanonutkaan että "ei kiitos" sanominen olisi helppoa tai mukavaa,mutta se osoittaa selkärankaa ja toisaalta toisen kunnioitusta.Ainakaan minusta ei tunnu yhtä pahalta "ei kiitos" kuin tylysti vastaamatta jättäminen.Se on oikeastaan pelkureiden vaihtoehto,mennään sieltä missä aita on matalin.

Ja tuo että jätät kirjautumatta päivä tolkulla,on toiselle TODELLA rasittavaa jos olet muutaman viestin lähettänyt.Itse vasta ikään vaihtelin viestejä ihanalta vaikuttavan neidon kanssa ja sitten tuli viikko hiljaisuutta.Ja voin sanoa että välistä vitutti ja ärsytti,kunnes tuli taas viesti josta ollaan etenemässä hyvää vauhtia toisille treffeille.
Mut,siis,pointtina,jos toista kiinostaa aidosti,niin suurempi tuska on odottaa vaikka viikkokin ja sitten haudata toivo kuin että kerralla sanot yställisesti,ilman perusteluja että "ei kiitos".Se tuntuu pahalta sen päivän/illan jonka jälkeen,alkaa sun unohtaminen ja toisaalta,se on myös osa elämää sekä nettideittiä.
Ton viikon vedätyksen aikana se homma olisi hoidettu ja molemmat päästetty jännityksestä.Myös,sinulla itsellään on mukavampaa.

Kuvattomat puolestaan voit blokata sanomalla ettei kuvattomat käy.Julmaa sinällään mutta,toisaalta,olet ilmoittanut asian ja jollei joku usko niin on omaasia.

Viesti ja viikko?.Niin,tarkoitus on luoda yhtenäinen kuva toisesta joka ei nyt valitettavasti,ainakaan itselleni synny tuolla tahdilla.Päivä per viesti,jos vaikuttaa mukavalta kannattaa sitten jo tavata.Turha sitä pitkittää.

Ja ei sinun tarvitsekaan viestitellä monen kanssa yhtä aikaa.Itse en esimerkiksi niin tee koska haluan "fiilistellä" sitä ihmistä jonka kanssa käyn viestien vaihtoa.Jos tuntuu ettei kiinosta,niin rehellisesti vain,"ei kiitos" and that's it.Laastari otettu ja seuraavaan voi jatkaa.
Näillä mietteillä haluaisin nyt rohkaista sinuakin sanomaan rehellisesti "ei kiitos" jos luot vielä profiilin.

jooo,ja jatketaan tähän vielä tuosta eteenpäin eli siihen että olkaa rehellisiä myös tapaamisen jälkeen.Ehdoton asia on kertoa toiselle mitä tuntee,haluaako jatkaa tapailua vai ei.Mikään ei loukkaa ja tunnu pahemmalta toisesta kuin että ensin ollaan "kyllä" linjalla ja sitten aletaankin hiipumaan pikku hiljaa poiis koska ei uskalleta sanoa ettei kiinnostakkaan.
Itse esim. jos ihastun,niin silloin myös ihastun ja tuntuu pahalta,jos saa vain kierto teitse lukea ettei kenties kiinnostakaan.REHELLISYYTTÄ!Se sattuu mutta paljon vähemmän kuin vejättäminen.Tämä on nyt ihan ajan kohtainen avautuminen itselleni....

Kyllähän tuo olis mukavaa, et vaivauduttais sanomaan ihan suoraan että ei kiinnosta.

Kävin treffeillä miehen kanssa, jonka kanssa sovittiin jatkostakin päivää ja muuta.. ja sitten ei kuulunutkaan yhtään mitään, ei vastattu puhelimeen eikä viestiin. Oishan tuo ollut mukavaa, että ois sanonut suoraan, että ei kiinnosta.