Ennen minä etsin, etsin epätoivoisesti. Etsin kumppania, elämäni jakajaa, parasta ystävää, sitä tärkeintä.... mutta kas kummaa...... jokin muuttui ajatuksissa.
Niin monta vuotta meni vain etsiessä, murehtiessa, surressa kaikkea menetettyä ja puuttuvaa.
En tiedä mikä tämän kesän aikana ajatuksissani muuttui. Opin kai nauttimaan sinkkuudesta, omasta rauhasta, omista rutiineistani. Kaikesta sellaisesta.
Ei enää itkua ja parkua sinkkuuden takia, vaan juuri päinvastoin.
Tuskin maltan odottaa, että tuo viimeinen lapsukainen joku päivä hyppää omaan elämään ja saan olla vapaa! :)))
Niin monta vuotta meni vain etsiessä, murehtiessa, surressa kaikkea menetettyä ja puuttuvaa.
En tiedä mikä tämän kesän aikana ajatuksissani muuttui. Opin kai nauttimaan sinkkuudesta, omasta rauhasta, omista rutiineistani. Kaikesta sellaisesta.
Ei enää itkua ja parkua sinkkuuden takia, vaan juuri päinvastoin.
Tuskin maltan odottaa, että tuo viimeinen lapsukainen joku päivä hyppää omaan elämään ja saan olla vapaa! :)))
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt tähtäimessä oma koti. Sellainen, jossa pärjää omillaan myös vanhuudenpäivinä. Sellainen, ettei tiellä ole jyrkkiä mäkiä, rappusia..... Pääsee sitte köpöttelemään kepin kanssa, rollaattorilla tai vaikkapa pyörätuolilla.
Sieltä lähdetään sitten enää jalat edellä mustalla autolla :)
Täällä kaikki niin nuoria ja kokemattomia. Eivät ajattele vielä keski-ikää tai vanhuutta. Nuoriso elää täysillä!
Myös me 40-vuotiaat jahtaamme yhä teininaisia täysillä. Vaikka emme ehkä olekaan nuoria, niin kokemattomia ainakin.