Minulla on maailman ihanin miespuolinen työtoveri. Alaa en voi tässä paljastaa, mutta eräästä erikoisosaamisesta on kyse. Ongelmana on se, että en tiedä onko mies minulle pelkkä ystävä vai haluaako kenties jotain enemmän.. Olemme tapailleet työn merkeissä vuoden ajan. Mies on todella kohtelias, kiltti ja ihana minulle. Yrittää järjestää jossain määrin muutakin yhteistä aikaa, kun tapaamme, kuin työjuttuja. Viimeksi pyysi pienelle kävelylle, on todella kiinnostunut kaikesta mitä puhun ja panostaa 150 % yhteisiin hankkeisiimme varsin pyyteettömästi. Hän tekee kaiken tämän melkein puoli-ilmaiseksi ja ajaa varsin pitkän matkan luokseni. Kyse on siis sellaisesta työstä, joka on vapaaehtoista eli meidän kahdenkeskinen projektimme. Hän haluaa jatkuvasti järjestää meille yhteisiä projekteja ja suunnittelee uutta, vaikka menestyksestä ei ole takeita. Itse annan hänelle silloin tällöin pieniä lahjoja kiitokseksi hyvästä yhteistyöstä, joissa saattaa olla aika suoraan jokin esim. jokin teksti tms. jolla osoittaa miten paljon hän ja hänen apunsa merkitsee, toki olen sanonut sen myös ääneen. Lisäksi meillä on aivan uskomattomat kemiat, samanlainen huumori ja viihdymme todella hyvin toistemme seurassa. Lisäksi hän flirttailee, halailee ja saatta hipaista ohimennen. Mistä ihmeestä tiedän, onko välillämme muutakin kuin syvää ystävyyttä ja ammattiimme kuuluvaa toistemme tukemista. Häntä en halua menettää työtoverina sen verran ainutlaatuinen on suhteemme, se on ehkä suurin syy miksi en ole suoraan kysynyt asiasta häneltä.
Nyt olisi hyvät
neuvot tarpeen!!!
8326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Go for it, girl. :) Miehen puolelta sellaista ei olekaan, kuin "pelkkä ystävä", ellei sitten ole kyseessä saman ystäväpiirin nainen.
Mitenköhän tästä nyt sitten voisi hienovaraisesti edetä ja säilyttää kasvonsa samalla.... Vinkkejä, kiitos! Kaikkein parasta tietty olisi, jos mies uskaltaisi ottaa sen ratkaisevan askeleen, jos hänellä on lämpimiä aatoksia suuntaani....
Sinun täytyy itse edetä ensin, se on päivänselvää. Ravintolailta tanssin ja viinin merkeissä? Kutsut illaksi/yöksi luoksesi?
Samalla selviää sekin, jos hänellä on jokin ylläri takataskussa, esim. seurustelee jo tai tykääkin miehistä enemmän?
Ei ainakaan kännissä sänkyyn. Kysy onko hänellä elämässään tärkeitä naisia. Jos ei ole, tunnusta ihastuksesi.
Entä jos menetän tämän mahtavan työtoveruuden, jos tunnustan ihastukseni. Sitä en haluaisi kuitenkaan riskeerata. Tai entä jos hänellä on pahimmassa tapauksessa jo tyttöystävä tms. ja jos hän on silti ihastunut minuun. Sellainenkin on kyllä käynyt mielessä, että jos on ihastunut, muttei voikaan edetä, jos kotona odottaakin joku.....
Se on vain tosi ujo voisin rinnastaa itseeni olen melko varma, että hän toivoo aloitettasi, jota ei uskalla tehdä itse. Kannattanee ottaa riski hyvä ystavyyden menettämisen pelossakin. Kadut muuten kuitenkin.
Totta! Kovasti olen itsekin ihastunut ja harmittaa kyllä varmasti, jos kumpikaan ei saa mitään aikaiseksi.. Mutta tuntuu kyllä hassulta, jos ollaan jo vuoden ajan oltu ystäviä, eikä mitään ole tapahtunut.. Entä, jos on kyseessä vaan syvä ammatillinen ystävyyssuhde. Hän on pohjimmiltaan kovin herkkä ja tunteellinen ja huomaan, että joskus seurassani ujo, vaikka muuten puhua pälpättää kaikkien kanssa.. Aika rohkeasti hän kyllä toisinaan flirttailee, mutta on varmasti pohjimmiltaan kuitenkin melko ujo. Entäs jos hän on jo varattu, tietty aika lämminhenkistä hänen käytöksensä on joka tapauksessa.
Sanoit, että käy luonasi silloin tällöin työasioissa..... kotonasiko? Jos teillä huumorinkukka kerran kukkii, niin sopivassa välissä sano, tyyliin "että mehän ollaan kuin pari, kun näin tapaillaan". Luulisi naamasta näkevän miten suhtautuu sellaiseen ajatukseen. Siitä voi mielestäni helposti luiskahtaa puolelle tai toiselle tarpeen mukaan.
Tsemppiä!