TALOUSELÄMÄ 10.8.2012
Ei mennyt kuin Strömsössä, Karvinen!
Stora Enson Kemijärven sellutehtaan lopetuksen perusteluja puupulalla ihmeteltiin vuonna 2007 ja lopetuksen perusteita on syytä ihmetellä edelleen.
Sellutehtaan yt-neuvotteluissa kemijärveläiset ehdottivat vuonna 2008, että sellutehtaan tuotanto muutetaan liukoselluksi, josta voi tehdä viskoosia, jota tekstiiliteollisuus käyttää raaka-aineena. Tämä olisi vaatinut tehtaalle 60-100 miljoonan euron investoinnin.
Ajatus ei saanut toimitusjohtaja Jouko Karvista innostumaan. Liukosellu ei kuulunut Stora Enson ydintoimintaan.
Mieluummin Karvinen lopetti tehtaan ja myi Kemijärven laitteet Kanadan Quebeciin Fortress Paperille, joka nyt keittää maailmanmarkkinoille liukosellua Kemijärven keittimillä.
Eilen sanomalehti Karjalainen kertoi, että Stora Enson Uimaharjun sellutehdas tavoittelee jalansijaa maailman liukosellumarkkinoilla. Tehtaalla ajettiin alkuvuonna asiakkaille koe-eriä, ja kesäkuun puolesta välistä lähtien tehtaan ykköslinjalla on tehty pelkästään liukosellua.
Koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee tällä hetkellä Uimaharjusta Kiinaan muutamalle suurelle tekstiilinvalmistajalle.
Enocellin tehtaanjohtajan Sauli Purhonmukaan uuden tuotteen näkymät ovat valoisat, sillä tekstiilimarkkinat kasvavat koko ajan toisin kuin paperimarkkinat.
Puuvillan tahtiin
Liukosellun kysyntä on viime vuosina noussut voimakkaasti puuvillan rajun hinnannousun ja siitä johtuvan viskoosikuidun kysynnän kasvun vuoksi. Puuvillan hinta on kääntynyt laskuun, mutta edelleen hinta on selvästi korkeampi kuin viisi vuotta sitten.
Näyttää siltä, että Stora Ensossa ei viisi vuotta sitten nähty mahdollisena, että puuvillan hinta voi todella nousta niin korkeaksi, että se nostaa myös liukosellun hinnan taivaisiin.
Puuvillan suurin hinnannousu alkoi vuonna 2007, jolloin puuvillapauna maksoi jenkkimarkkinoilla keskimäärin 60,5 senttiä. Viime vuonna hinta oli jo 115 senttiä, mutta tänä vuonna puuvillan hinta on laskenut keskimäärin 83 senttiin paunalta.
Liukosellun ja puuvillan hinnannousut ja laskut noudattavat samaa kaavaa, koska liukosellusta valmistettava viskoosi on vaihtoehto puuvillan käytölle.
Kemijärven massaliikeen mukaan Stora Enso olisi voinut aloittaa liukosellun tuotannon Kemijärvellä jo kesällä 2008. Samalla yhtiö olisi ehkä saanut etulyöntiaseman kasvavilla liukosellumarkkinoilla.
Härmälä vielä kaukana, onneksi
Massaliikkeen väitteitä on vaikea kumota. Vähintään Stora Enson hallituksen olisi pitänyt nähdä metsä puilta ja viheltää peli poikki, jotta kaikki vaihtoehdot Kemijärven sellutehtaan tulevaisuuden pelastamiseksi olisi käyty läpi.
Mutta ei Karvista silti kannata kaikista Stora Enson päätöksistä lyödä.
Kyllä edellisen toimitusjohtajan Jukka Härmälän virheisiin on vielä pitkä matka.
Härmälän aikanahan Stora Enso myi yhtiön energiatuotannon eli vesivoimalat Fortumille, joka raha käytettiin Stora Enson ylihintaiseen Amerikan valloitukseen eli Consolidated Paperin ostoon. Tästä virheestä Stora Enso kärsikin 3 miljardin euron tappiot.
Virheiden maksajina ovat olleet niin Stora Enson poispotkitut työntekijät, mutta myös yhtiön osakkeeseen uskovat omistajat. Vuonna 1999 Stora Enson osakkeen hinta oli lähes 18 euroa. Tänä päivänä alle 5 euroa.
Ei mennyt kuin Strömsössä, Karvinen!
Stora Enson Kemijärven sellutehtaan lopetuksen perusteluja puupulalla ihmeteltiin vuonna 2007 ja lopetuksen perusteita on syytä ihmetellä edelleen.
Sellutehtaan yt-neuvotteluissa kemijärveläiset ehdottivat vuonna 2008, että sellutehtaan tuotanto muutetaan liukoselluksi, josta voi tehdä viskoosia, jota tekstiiliteollisuus käyttää raaka-aineena. Tämä olisi vaatinut tehtaalle 60-100 miljoonan euron investoinnin.
Ajatus ei saanut toimitusjohtaja Jouko Karvista innostumaan. Liukosellu ei kuulunut Stora Enson ydintoimintaan.
Mieluummin Karvinen lopetti tehtaan ja myi Kemijärven laitteet Kanadan Quebeciin Fortress Paperille, joka nyt keittää maailmanmarkkinoille liukosellua Kemijärven keittimillä.
Eilen sanomalehti Karjalainen kertoi, että Stora Enson Uimaharjun sellutehdas tavoittelee jalansijaa maailman liukosellumarkkinoilla. Tehtaalla ajettiin alkuvuonna asiakkaille koe-eriä, ja kesäkuun puolesta välistä lähtien tehtaan ykköslinjalla on tehty pelkästään liukosellua.
Koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee tällä hetkellä Uimaharjusta Kiinaan muutamalle suurelle tekstiilinvalmistajalle.
Enocellin tehtaanjohtajan Sauli Purhonmukaan uuden tuotteen näkymät ovat valoisat, sillä tekstiilimarkkinat kasvavat koko ajan toisin kuin paperimarkkinat.
Puuvillan tahtiin
Liukosellun kysyntä on viime vuosina noussut voimakkaasti puuvillan rajun hinnannousun ja siitä johtuvan viskoosikuidun kysynnän kasvun vuoksi. Puuvillan hinta on kääntynyt laskuun, mutta edelleen hinta on selvästi korkeampi kuin viisi vuotta sitten.
Näyttää siltä, että Stora Ensossa ei viisi vuotta sitten nähty mahdollisena, että puuvillan hinta voi todella nousta niin korkeaksi, että se nostaa myös liukosellun hinnan taivaisiin.
Puuvillan suurin hinnannousu alkoi vuonna 2007, jolloin puuvillapauna maksoi jenkkimarkkinoilla keskimäärin 60,5 senttiä. Viime vuonna hinta oli jo 115 senttiä, mutta tänä vuonna puuvillan hinta on laskenut keskimäärin 83 senttiin paunalta.
Liukosellun ja puuvillan hinnannousut ja laskut noudattavat samaa kaavaa, koska liukosellusta valmistettava viskoosi on vaihtoehto puuvillan käytölle.
Kemijärven massaliikeen mukaan Stora Enso olisi voinut aloittaa liukosellun tuotannon Kemijärvellä jo kesällä 2008. Samalla yhtiö olisi ehkä saanut etulyöntiaseman kasvavilla liukosellumarkkinoilla.
Härmälä vielä kaukana, onneksi
Massaliikkeen väitteitä on vaikea kumota. Vähintään Stora Enson hallituksen olisi pitänyt nähdä metsä puilta ja viheltää peli poikki, jotta kaikki vaihtoehdot Kemijärven sellutehtaan tulevaisuuden pelastamiseksi olisi käyty läpi.
Mutta ei Karvista silti kannata kaikista Stora Enson päätöksistä lyödä.
Kyllä edellisen toimitusjohtajan Jukka Härmälän virheisiin on vielä pitkä matka.
Härmälän aikanahan Stora Enso myi yhtiön energiatuotannon eli vesivoimalat Fortumille, joka raha käytettiin Stora Enson ylihintaiseen Amerikan valloitukseen eli Consolidated Paperin ostoon. Tästä virheestä Stora Enso kärsikin 3 miljardin euron tappiot.
Virheiden maksajina ovat olleet niin Stora Enson poispotkitut työntekijät, mutta myös yhtiön osakkeeseen uskovat omistajat. Vuonna 1999 Stora Enson osakkeen hinta oli lähes 18 euroa. Tänä päivänä alle 5 euroa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Asia josta ei paljon puhuta, on Kemijärven sijainti kartalla. Syrjässä ollaan kaikesta.
Vielä jos oltaisiin meren rannalla, mutta kun ei olla.
Lukuja on helppo heitellä, mutta logistiikka merkitsee paljon, myös ku´stannuksissa.
tehdas tuli tänne aikana, jolloin valtio ohjasi teollisuutta vähän eri malliin, kuin nykyään. kukaan täysjärkinen ei nykyään lähde sellutehdasta sijoittamaan hevon peehen, kun siitä ei mitään hyötyä ole.
Sitten vielä se pääasia. Turha huudella kun asiat on niinkuin on, eli eioo tehasta enään ja sillä selvä.
Raikkaampi on ilma täällä nykyään.
Näin ajattelee tyypillinen "vastahanka peruskemijärveläinen" joka ei oikeasti tiedä mitään, perustuu pelkkään mutuun!
Logistiikka toimii myös toisinkin päin, raaka-aineen sijainti ja kulj.kustannukset on eräs isoimpia kustannustekijöitä.
Metsänomistajien nk. nollaraja on näkynyt itälapin liike-elämässä välittömästi.
Taloudelliset luvut kertovat karua kieltä, töppäys mikä töppäys Karviselta!
Mikä töppäys se oli, kun Kemijärven syrjäisestä pikkutehtaasta haluttiin eroon.
Ei sopinut Storan kuvioihin. Storan sisäisiä syitä asialle, emme varmaan koskaan tule edes kuulemaan.
Asiahan meni juuri niinkuin haluttiinkin.
No eikö ne oo perustamassa sitä Biosellua sinne Kemijärvelle ? Mihin se jäi ko ei oo kuulunu vähään aikaan ?
Kaikki aikanaan...............
Tuu tänne, niin minä biosellut näytän ja syötän sulle.
Tämä on massamiesten vaalipropagandaa, säälittävää.
Massaliike oli aivan oikeassa tavoitteessaan! Valitettavasti eivät pitäneet lupausta uudesta tehtaasta, osakeannista j-n-e- Oli vain "vaalipropakantaa". Oi oi joi petettyjen kaupunkia. Stora Enso vei tehtaan ja sitten petti vielä massaliike.
Mikä unohtui?
No minne arktos jäi??
Kumpikohan oikein petti ja pieraisi enemmän rahaa, massamiehet vai arktos?
sellupääthän lähtivät soitellen sotaan ja sota loppu sellu muutti pois suomesta
Massamiehet Arktosin jalanjäljille. Peräst troikaa kateelliset.
Inarin Peuravuonossa sahaa pyörittävä Morven Ltd Oy lomauttaa koko henkilöstönsä. Sahan luottamusmiehen Erkki Rovan mukaan yhtiö perustelee lomautuksia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä.
Rova kertoo, että lomautukset alkavat kahden viikon kuluttua ja kestävät ainakin marraskuun alkupuolelle saakka. Työntekijöitä sahalla on 11.
Peuravuonon sahan omistavat Kemijärvellä alkuvuonna tuotannon keskeyttäneen liimapalkkitehdas Arktos Groupin omistajat.
Peuravuonon sahan päätuote on ratapölkyt.
Niin ratapölkyt betonia aikalailla nykyään ja varsinkin tulevaisuudessa. heh heh