Matti Nykänen ratkesi ryyppäämään

Tämon todella harmittava takaisku Nykäsen laiffissa...

Susanna tajus sentään lähteä heti kun masa alkoi juomaan. Monet naiset jää katsomaan sitä touhuu vuosiksi ja sit itkevät et mitäs tehdä. Pisteet Susannalle et lähti heti

matti sinussa ei ole vika vaan.................

Mä en normaalisti välitä julkkisten elämästä, mutta tässä on ollut jotain, mitä olen suoraan sanoen pelännyt. Sen Susannan takia. Kun Matilla on silmissä jo se pakkomielle, sen eleistä näkee omistamisen ja vaikka se miten ihastuu ja lässyttää, ne on juopon puheita "ei mulla kuitenkaan ole tarvetta olla absolutisti", vaikka on veitsellä jahdannut entistä muijaa, tapellut sen kanssa juoppotappeluita, ollut alkoholistina oikein pohjalla 20 vuotta, jne. jne. Olkoon Mervi mitä vaan, Matti ei tajua itse valinneensa omia tekojaan ja liittojaan. Toi on niin hirveetä ja koko ajan pelkäsin, että joko tästä nuoresta naisesta tulee itestäkin juoppo tai sitten se saa turpaan ja pettyy. Toivoin että Nykänen ois oikeesti hurahtanut ja jäisi riippuvaisemmaksi rakkaudesta kun viinasta... Mutta eipä tietenkään.

Vaikka tuo Susanna taitaa/taisi olla sen viimeinen mahdollisuus. Juopon ylimielisiä juttuja, alkoholistin ilme ja sitä rataa... Ja ihan suoraan sanottuna pelkäsin, että mä jotenkin en halua nähdä sen Susannan pettymystä. Joo, tiedän noi jutut ja jotenkin... Aina joku jaksaa katsoa, uskoa, toivoa, - ja pettyy. Toivottavasti ei ehtinyt lyömään ja se kaunis, nuorempi nainen tajuaa, että nyt pois. Nyt elämään, nyt muita miehiä ei noita.

Miksi. Enkä osaa sanoa. Itse paapoin kauniina ja nättinä naisena ties mitä vanhoja rumiluksia ja juoppoja kolmekymppiseksi, kunnes kihahti. Mulla oli joku hemmetin enkeli-syndrooma, että muuten olen "pinnallinen" tai "nirso" tai "vaadin liikaa". Kun ei saa suomimieheltä vaatia, kun täällä naiset on niin hirveen vaativia...
No en tosiaan vaatinut liikaa! Itse olen kunnollinen ja suorastaan juoksin karkuun kunnollisia, etten vaan ole pinnallinen ja vaadi jotain. Sitten se iski: mä olen yksin vaikka koko loppuelämäni, mutta nyt riitti. Menkööt hoidattamaan elämäänsä muualle. Mä tosiaankin vaadin ja niin paljon, ettei lipsuta, oli varaa tai ei. Olin pinnallinen tai en, vaadin liikaa tai olin nirso sitten tai en. Yhtään luuseria en enää passaa, katso enkä huoli, ja todella: olen torjunnoissani törkeä vaikka. Suksikoot s-tana hoidattamaan itseään jollain lähiöpubin ruusulla sitten.

"Näin heti Matin sisimpään, sen mikä sä oikeasti olet!"
Niin, että näkee kaiken sen pinnan alle ja on hyvä ihminen: näkee sen herkkyyden ja kaiken, mutta rakas Susanna ja muut ja minä: Se OLI joskus lapsena, se sieltä enää heijastuu. Ei siellä ole enää mitään, ei sieltä näy enää mikään.
Nyt se mies on aikuinen, itse pilannut kaiken moneen kertaan, eikä sitä mikään rakkaus eikä hyvyys pelasta. Niin hyvä et voi olla etkä niin paljon rakastaa, että se oikeasti korjaantuisi, jos se ei itse halua, nöyrry, tajua sairauttaan.
Matti ei. "Ei mun absolutisti tarvitse olla, en mä mikään alkoholisti ole": MIKÄ SITTEN??? Matin pitäisi olla nöyrä, absolutisti, ehdoton, tunnustaa olevansa entinen MIKÄÄN, kaikki on mennyt ja hän on ihan itse ne pilannut, niin liitot kun muut ja se urheilusankari on kuollut jo 30 vuotta sitten. Se siitä. Mutta ei.

Toivottavasti Susanna ei mene takaisin vaan oppii heti, ENNEN kuin saa turpaansa. Ennenkuin siitä itsestä tulee uusi Mervi ja alkoholistina yhtä hirveä. Ennenkuin se tuhoaa itsensä.
Susanna on kaunis ja kivan oloinen nainen ja toivottavasti löytää hyvän miehen, eikä mitään vanhaa juoppoa enää kattele.

Älkääkä katselko kukaan muukaan: vaatikaa vaikka liikaa ennemmin.

Enpä usko että kenellekään tuon ratkaisun tekeminen on helppoa! Susanna ja Matti ehtivät olla yhdessä jo niin pitkään, että ero on varmasti tuskaa. Vaikka miten puhutaan että alkoholisti on alkoholisti aina, kyllähän Susannakin tämän tiesi. Jonakin päivänä Matti tulisi varmasti vielä tarttumaan pulloon...

Ei varmaankaan tullut susannalle yllätyksenä, luultavasti hän kyllä pettyi.

Ja eikö heidän eronsa tullut siitä kun Matti sanoi kimmastuneensa Susannalle juotuaan itsensä poskettomaan humalaan. Susanna katsoi parhaakseen odottaa turvallisessa paikassa Matin selviämistä. Matti selviää varmasti ja lopettaa juomisensa. Eri asia on, kuinka kauan seuraava alkoholiton kausi nyt kestää.

Siitä minäkin olen samaa mieltä, että kenenkään ei pitäisi alkaa hyyssätä alkoholistia, varsinkaan jos ei itse juo lainkaan! Sairaus mikä sairaus ja vielä sieltä rankemmasta päästä, parantumisen todennäköisyys on melko alhainen...

Kohta ne on taas jo yhdessä. Matti lupaa lopettaa juopottelun ja Susanna rientää heti matin syliin takas. Näin se menee melkein kaikissa suhteissa. Kyllä mun mielestä saa juoda alkoholia mut pitää juoda sivistyneesti silleen et ei läheisten tarvii olla huolissaan eikä kärsiä. Jos juo pari viikkoo putkeen niin kyllä minäkin lähtisin menemään vaikka mies olenkin.

Wannabe julkimoita molemmat. Tässä tulevaisuuden juonenkäänteet, näillä sitä saa lehdiltä rahaa kun ei rakkaushaastattelut enää kiinnostanut kansaa.

Eiköhän nykäsellä oo meriittejä, jotka tekee siitä vähän jotain muutakin kun "wannabe julkimon"

Nollatoleranssi on naurettavaa.