Miehet kertokaa miltä tuntuu jos erektiohäiriö? Vaikea-asteinen? Miten tämä parisuhde vois toimia kun mulla haluttaa usein ja aina puutteessa kiukkuisena... Mies ei tyydytä mua mitenkään. Siitä usein riitaa. Kun käsi ja suu toimii niin ei. Mä uhkaan jättää sen ja silti se ei tajua toimia, ei tuu edes muuten lähelle. Väittää että rakastaa eikä missään nimessä tahdo erota. Lääkkeet auttoi aluks pari vuotta sitten mut ei enää. Eihän ne toimi jos se ei tahdo. Se vannoo ettei ole homo mut en mä käsitä. Oon ihan normaali ja mielestäni seksikäs. On ollut tätä ennen rakastajia siis suhteita ja kaikki ollut OK. Miten miehet voisin tajuta tätä miestä kun ei se osaa puhuakaan vaikka jatkuvasti koitan sitä puhuttaa ja ymmärtää? Nyt mä oon parin vuoden kitumisen ja ymmärtämisen jälkeen täysin loppu ja hermot menee. Lääkäriin oon sen saanut ja ne asiat on kesken. Haluaisin vain kuulla vastaavien miesten ajatuksia. Ja naisten, ketkä ootte tämmöstä helvettiä eläneet. Pidän miehestä mut en saa siis yhtään mitään seksuaalista, en edes hellyyttä paitsi jos itse menen. Sen hän ottaa vastaan. Vihaan tätä ja itseäni millaiseksi olen tässä tullut! Pidän miehestä, rakastankin mut kärsiihän tunteet kun ei rakastelua saa.
Kylmä kiltti mies
nainenkokaan enää
45679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Seksipakkoa ei ole kellään.
Meillä ei ole ollut seksiä vuosikausiin muttei tulisi mieleenikään vaatia palvelua.
Jos teillä ei ole yhteisiä, alaikäisiä lapsia, voit vapaasti erota.
Oletko siis aseksuaali vai petätkö? Saatko hellyyttä? En vaadi seksiä, yhdyntää, mutta se on totta että edellytän tarpeitteni minimaalista huomaamista edes. Tietenkin itse tyydytän itseni. Mutta kun kerran mies tahtoi parisuhteen ja edellyttää sen, niin eikö hänellä ole mitään vastuuta kumppanistaan. Minun hyvinvointini edellyttää seksiä tai edes orgasmeja ja hän ei anna niitä eikä salli minulle rakastajaa. Haluaisin ymmärtää tätä logiikkaa ja nyt linjoilla on joku vastaava seksitön - tai epärehellinen - tapaus. Olen terve kolmekymppinen nainen. Ei minulle riitä katsoa eri sohvilta tv:tä ja saada yötä vasten yksi kuiva suukko... Ei vuosikausia, aina. Jaksaisin viikon tai kuukauden, kuukausia, ohimenevästi, mut miksi te pakastimet edes etsiydytte parisuhteeseen?
"Oletko siis aseksuaali vai petätkö?"
En ja en.
"Mutta kun kerran mies tahtoi parisuhteen ja edellyttää sen, niin eikö hänellä ole mitään vastuuta kumppanistaan. Minun hyvinvointini edellyttää seksiä tai edes orgasmeja ja hän ei anna niitä eikä salli minulle rakastajaa."
Kumppanilla on omat annettavansa, mutta joskus ne eivät riitä puolisolle. Sinulla ei ole oikeutta valittaa, suuttua tai katkeroitua, mutta sinulla on oikeus erota.
"miksi te pakastimet edes etsiydytte parisuhteeseen?"
Olen samaa mieltä. Valitettavasti ihminen voi muuttua jyrkästikin.
Meillä oli montatoista vuotta iloista ja hurjaakin seksielämää. Viimeinen vuosi (raskausvuosi) oli varmaan kiihkein niistä. Mutta sitten lapsi syntyi, ja kaikki meni uusiksi.
Olette melko nuoria vielä, mitkään vaihdevuosien tyyppiset jutut eivät tule teillä kyseeseen. Kannattaisi hakeutua ammattiauttajille, ennenkuin on myöhäistä ja haluatte molemmat erota.
Seksittömyyttä on myös niin, ettei kumpikaan halua. Silloinhan ei ole ongelmaakaan. Mutta kuitenkin miehelle on annettu tehtäväksi tehdä seksissä aloite ja tyydyttää naisensa. Kun sitä halua ei ole, alkaa tuntea itsensä enemmän tai vähemmän "vajaaksi".
Seksuaalisesta poikkeavuudesta ei voitane puhua, jos kuitenkin esimerkiksi netistä mies katsoo jatkuvasti alastomia tai eroottisesti pukeutuneita tyttöjä ja tuntee kiihottuvansa niistä.
Jos oikeasti rakastaa toista, on varmasti valmis antamaan toiselle lupa tehdä mitä haluaa niissä tapauksissa joissa itse on "voimaton". Muussa tapauksessa suhde ajautuu joka hetki lähemmäs tuhoaan...
On siellä ammattiavulla käyty ja käydään yhä. Tai mies on käynyt. Lääkärillä ja tutkimuksissa ja ne ovat vieläkin kesken. Kohta kaksi vuotta tulee ensimmäisestä lääkärille menosta. Kun sitä ensin hoidettiin Viagralla eikä tutkittu. Sitten nämä suuremmat tutkimukset tehdään julkisella puolen ja siinä menee aina kirjaimellisesti monia kuukausia ennen kuin tulee joku seuraava verikoe tai kuvaus. Se on ihan järjettömän hidasta.
Minä aion mennä ensi kerralla yhteisajalle mukaan sinne seksuaaliterapeutille. Eihän tästä tule mitään. Kuulen sieltä aina terveisiä kun kyselen, miten meni. Ohjeissa ja ajatuksissa on järkeä ja hän sanoo siellä terapeutille ymmärtävänsä ja toteuttavansa. Mutta kun ei hän oikeasti tee mitään mitä terapeutti joka kerta käskee. Niin olisi minusta tärkeä tämän terapeutinkin kuulla, että sanat ja teot eivät kohtaa ollenkaan. Tarkoitan juuri tätä, että minusta pitää pitää huolta edes jotenkin, että jaksan olla rinnalla.
Enhän minä ihmeitä odota. Olisi vain lähellä. En odota mitään pornoelokuvameininkiä. Jos hän joskus voisi haluta minua, joskus voisi ihan vaikka kädellä koskea edes. Kuka tällaista kestää että ei koskaan, ei kertaakaan hän tule vaikkapa leikillisesti ja yllätä kun olen vaikka tiskejä laittamassa ja kosketa takapuolta, rintaa, suutele ja leikittele? Hän on vain niin kuin joku robotti. Täysin seksitön. Kuin asuisin lapsen tai vanhuksen kanssa. Isäni tai veljeni.
En minä tiedä enkä ole sellaista ihmettä nähnyt, että häntä kiinnostaisi oma-aloitteisesti mikään seksuaalinen toiminta tai edes kukaan ihminen sillä tavalla. En kyllä ole nähnyt kiinnostuvan miehestäkään tai miesten välisestä seksistä.
Aseksuaaliuden hän torjuu täysin, samoin homoseksuaalisuuden. Hän on hetero. No niinpä...
Tällainen mies on. Totaalisesti seksitön. Ja kertakaikkiaan suloinen ja ihana ihminen. SIksi tässä olen. En lasten takia enkä itseni takia vaan hänen itsensä takia.Viihtyisin kanssaan muuten. Lapsia me emme kumpikaan taida saada, minä en ainakaan. Mutta en minä jaksa kitua puutteessa ja kärsiä tätä seksuaalista ja ruumiillista ja henkistä yksinäisyyttä enää kovin kauan.
En voi puhua tästä kenellekään. Hän ei anna, koska häpeää. Eikä minulla ole varaa kulkea esim. yksityisellä psykologilla sen takia, että mies on tuollainen pakastin. Yritän sanoa hänelle, että minä en aikuisten oikeasti enää tätä jaksa, suorastaan uhkailen lähtemisellä, mutta ei mikään muutu. Hän on vain pahoillaan ja tiedän, että kyllä hän pelkää että joku päivä lähden. Ja kyllä niin tuleekin käymään.
Eilen juuri vertasin hänelle, että tämä suhde on minulle aivan kuin sairastumista vakavaan sairauteen ja taistelemista. Siinäkin tiedän, että kuolema on erittäin realistinen vaihtoehto. Kuitenkin yritän kaikkeni. Mutta joskushan se ratkeaa. Kuolen tai paranen. Tässä myös. Joskus minä tästä lähden ja tiedän sen jo, mutta en lähde tänään. Kärsin kunnes kuolen, tavalla tai toisella.
Onko se sitten somaattinen tai psyykkinen sairastuminen vai uskottomuus vai mikä, sitä en tiedä. Mutta loppuun asti yritän olla itseni tukahduttaen kiltti ja tukea ihmistä, joka ei anna minulle mitään. Se ei vain suju enää kovin hyvin, kun olen jo niin voimaton.
"Jos oikeasti rakastaa toista, on varmasti valmis...." Niin minäkin luulin. Mutta minähän olenkin mielestään suunnilleen joku huora kun edes ehdotan sitä. Hänellä ei ole käsitystä, mitä on seksuaalisuus, mitä on naisen seksuaalisuus tai omansa. Hän on ihan pihalla mutta kaikki menee hänen mukaansa.
Nyt on kyllä senverran analyyttista miel(h)enkuohu(i)ntaa, ettei ihan tältä istumalta osaa antaa muuta neuvoa kuin hakea apua ammattilaiselta, yhdessä sen miehen kanssa.
Viagraa itsekin käyttäneenä sanoisin ja sanonkin, että jos ei sen avulla seiso, on jotain oikeaa vikaa jossain. Kyllä lääkärit sen selvittää, nopeastikin, myös julkisella puolella. Kunhan vaan pyytää niin tekemään.
Kesän aikana ei tapahtunut mitään. Syyskuun lopulla seuraava tapahtuma. Kyllä olet väärässä että saisi nopeuttaa pyynnöstä, sinne on yritetty puhelimitse kiirehtiä nyt olivtyly vastaus.Yksityinen terapeutti on ottanut vastaan kaksi kertaa kesän kuluessa, toinen piti kerjätä.
Pahoittelut jos vastaus vaikutti tylyltä. Tarkoitin kyllä lähinnä urologilla käyntiä ja sieltä sitten "vaaditte" lähetteen lisätutkimuksiin. Kyllä lähes täydellinen erektion katoaminen saattaa olla, suurella todennäköisyydellä, oire jostain vakavammasta elimellisestä sairaudesta. Tsemppiä matkaan!
Ei kun vastaus kiirehtimispyyntöön oli tyly keskussairaalastamme. Toki urologilla on käyty jo syksyllä 2011 ensimmäisen kerran ja tutkimuslähete saatu ajat sitten. Eli kuten sanoin kaikki on tehty mutta se vain o n hidasta. Jos ja kun edim löydetään jotain ja sitä etsitään hirveen kauan miltä kantilta pitäis lähteä työstään ja sit lopulta hoidetaan ja se hoito ei auta ja taas odotetaan kuukausia jotain koetta ja kuvaa ja sit milloin lienee on lääkäri joka ainoastaan uskaltaa jotain sanoa ja tämmöisiin tuhraantuu uskomatonta kyllä kuukausia ja vuosia. Halusin vain kuulla miesten ajatuksia joilla tällaista, tai puolisoiden. Enpä minä epätoivoissani valittaisi täällä jos ei oltais lääketieteen puolelta koitettu jo apua saada. Mut jos oltais sikarikkaita niin tietysti yksityiset tekis kaikki ihan eri tahtiin. Mutta oikeasti, jos ihminen ei halua helliä tai suukottaa vain siksi koska sillä on matala testosteroni niin se on korvien välissä se ongelma eikä sitä ratkaista milloinkaan siellä keskussairaalassa. Kun lupaus on monesti annettu jo ettei läheisyyden tartte johtaa seksiin kuukausiin tai vuosiin kunnes on tutkimukset ohi ja apua tullut ja itsellä fiilis. Kylmyys on eri asia kuin mitkä jotkut arvot ovat ja sen tajuamiseen etsin vertaistukea... Kiitos jo nyt vastanneille, toivon lisää ajatuksia mut jättäkää se
lääketiede kiitos :)
Syksyllä 2010!
Väärä pari toisillenne..ehkä mies tykkää miehistä ja naisista,,tai ei rakasta sua..
Seksihalut on itselläni sellaiset että voisin halun voimakkuuden puolesta olla monenkin miehen kanssa mutta rakkaus sanoo järjelle ettei se sovi. Siis mä voisin kyllä harrastaa seksiä myös ilman rakkautta ja eritoten jos tyrkyllä kotonani sitä olisi, mutta en vaan ole tahtonut toimia niin. Mulle aivan käsittämätöntä ettei halua seksiä koskaan. En ymmärrä sitä rakkaudettomuudenkaan kannalta.
On sulla kai omatkin kädet olemassa ja leluja löytyy joka lähtöön. Et sä mitään miestä siihen pakottavaan orgasmin kaipuusi tarvitse.
Onhan mulla. Meinaatko tosiaan ettet ton syvällisemmin tajua miltä tämmöinen suhde tuntuu?
Tulee vaan mieleen, että onkohan miehesi ihan hetero?
Arvaa tuleeko minulla... Mut ei hän koskaan sitä myönnä jos kysyn.
Ymmärrän kyllä tosi hyvin kirjoitustasi.. Mulla on ollut samoja "haasteita" kolmen vuoden jälkeen ja oikeasti tuntuu, että miten tästä eteenpäin. Miehen on vaikeaa puhua muutenkin, itsellä kaipuu ja halu on niin valtava ja toinen ei vastaa... Tai hänelle riittää 1-2 kertaa/kk ja se on siinä.. Ehkä se hänelle riittää. En olen varma asiasta kun ei osata puhua siitä. Itse olen käynyt ammattiauttajalla. Mietin tilannettasi ja oikeasti pohdin, että kannattaako jatkaa. Jos tuo jatkuisi vuodesta toiseen tuntuu, että nuo vuodet ovat menneet hukkaan. Siis.... tietenkin täytyy yrittää kaikkensa, mutta jossainhan se raja tulee. Olen miettinyt onko miehelläni toinen vai mikä.. Hän osaa olla tosi kiva, mutta kaikki hellyys yms on tosi kaavamaista ja viileää... Tuntuu välillä, että repeän... Yksinkertainen totuus nyt vain on se, että itse sen tulevaisuuden ja onnellisuuden osaltaan rakentaa.. Ei loputtomiin tartte kattoa. Ja toisaalta jossain voi olla ihminen, joka on niin se puuttuva pala. Kyllähän kaikkien osa-alueiden tulisi toimia, että voisi tuntea onnellisuutta. Ymmärrän kyllä epätoivoasi.
Kiitos sulle! Mä kirjoitan sulle vaik huomenna lisää, nyt väsyttää. Tsemppiä! Mä niin tajuan, mistä puhut :(
jätä se mies rauhaan, jos se ei pysty antaa sulle mitä haluat. rakastat haaveitasi tästä ihmisestä, nyt yrität muokata hänestä sitä mitä olet mieheltä odottanut. en koskis pitkällä tikullakaan, jos tuollainen hirmu olisi vastassa. terapiankin jälkeen olet heti kyselemässä ja tivaamassa, sinne itsesi tunkemassa, ilmeisemmin ukoltas sen koommin kyselemättä."Minä aion mennä ensi kerralla yhteisajalle mukaan sinne seksuaaliterapeutille. Eihän tästä tule mitään. Kuulen sieltä aina terveisiä kun kyselen, miten meni. Ohjeissa ja ajatuksissa on järkeä ja hän sanoo siellä terapeutille ymmärtävänsä ja toteuttavansa. Mutta kun ei hän oikeasti tee mitään mitä terapeutti joka kerta käskee."
Mä en tiiätkö ees jaksa korjata sun typeriä virhepäätelmiäs. Koko homma on pielessä. Lähtien siitä että mä meen päinvastoin kuule pyydettynä sinne terapeutille, miehen matkassa ja toisin kuin sä luulet, niin se on positiivista että mä kyselen kyllä häneltä iltaisin miten päivä meni, samoin hän minulta, ja kyllä, kyllä se seksuaaliterapeuttikin kuule on sitä mieltä että miehen täytyy huolehtia puolisonsa tarpeista, että se vaan kuuluu parisuhteeseen että ollaan joskus edes helliä ja hoidetaan nää lääketieteellisetkin hommat niin että seksi on joskus tulevaisuudessa edes mahdollista... Mut ei voi vissiin kauhalla vaatia kun sulle on lusikalla annettu.
mielestäni koko tekstisi on käskevä ja manipuloiva. tiedä sitten millainen olet muualla kuin virtuaalitodellisuudessa. hyvänä esimerkkinä manipuloinnista tämä metafora: "Eilen juuri vertasin hänelle, että tämä suhde on minulle aivan kuin sairastumista vakavaan sairauteen ja taistelemista. Siinäkin tiedän, että kuolema on erittäin realistinen vaihtoehto. Kuitenkin yritän kaikkeni. Mutta joskushan se ratkeaa. Kuolen tai paranen. Tässä myös. Joskus minä tästä lähden ja tiedän sen jo, mutta en lähde tänään. Kärsin kunnes kuolen, tavalla tai toisella."
Epätoivoaanko ei saa ilmaista? Sekö on manipulointia mielestäsi? Entäs jos olen just näin rikki ja toivoton?
Et saa ilmaista epätoivoasi miehellesi, koska ainoa viestisi voi olla kiristys. Itsemurhalla uhkaaminen on mielestäni heti syy eroon.
Kerro ongelmasi ammattiauttajalle.
Tässä lisäinfoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Emotional_blackmail
He does not love you. Simple.
By now I´d actually welcome this. It would be the easy way out. But reality is more complicated. Life in itself is seldom black and white. But thanks.
Exälläni oli erektio-ongelmia, ja niiden ilmaannuttua hän muuttui asiasta hermostuneeksi ja epävarmaksi, eli vielä vähemmän sänkyhommat onnistuivat silloin. Lopuksi selvisi syykin; hän sai nelikymppisenä sydänkohtauksen ja pallonlaajennuksen, lääkityksen ja terveellisten elintapojen aloittamisen jälkeen ei erektio-ongelmista ole ollut tietoakaan.
Pohjimmiltaa (tai niihin liittyvät) verisuonisairaudet kuten sepelvaltimotauti ja diabetes vaikuttavat myös erektioon.
Tää on pelottavin viesti mut kyl meillä näitä tutkittu on. Kiitos sulle!
En ymmärrä, miten ihmiset joutuvat tuollaisiin suhteisiin enkä etenkään sitä, miksi he antavat ongelmien vain jatkua VUOSIA. Onko teidän suhteenne ollut alusta asti täysin seksitön? Miksi helvetissä jatkoit sitä ja sitouduit mieheen, joka ei halua seksiä kanssasi eikä halua edes antaa hellyyttä sulle? Jos seksiä ja hellyyttä alussa oli ja nyt ei, mitä tässä välissä on tapahtunut? Sanoit kituneesi pari vuotta. Minkä ihmeen takia? Ei miehesi varmaan ole sua aseella uhaten vaatinut jäämään. Olisit jumalauta lähtenyt. Ihan oma valintasi on olla noin kurjassa suhteessa, kukaan ei pakota. Et voi pakottaa miestä muuttumaan, jos hän ei halua - ja ilmeisesti ei halua. Sulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: lähde tai jää, mutta hyväksy silloin tilanne, sillä se ei tule tuosta muuttumaan, jos tuota on jatkunut jo vuosia. So simple.
Ei muuta kuin testopistoja miehesi pakaroihin. Kai te verikokeiden tulokset olette jo saaneet?
On saatu toki monetkin tulokset mut se ei ole vaan et yks verikoe ja ruvetaan pistään testoa. Silloin kun on enempi pielessä niin se ei mene noin yksinkertaisesti.
Rakastumalla sitä joutuu erilaisiin tilanteisiin ja suhteisiin. Ja hei haloo, en se minä ole antanut ongelmien jatkua VUOSIA. Mies on antanut kyllä tilanteen jatkua VUOSIKYMMENIÄ. Ihan itse, kaikki ongelmat vaan maton alle humpsis...
Mä puolestani olen asiantilan huomattuani kannustanut miestä lääkäriin ja saanutkin sen tapahtumaan n 2 kk meidän ekoista treffeistä (tyypillinen suomimies joka ei menis lääkäriin vaikka pää lähtis irti...) ja sillä tiellä tässä vieläkin ollaan.
Et ei ole tapahtunut mitään ihmeempää. Se vaan ei ole mennyt missään vaiheessa niin kuin normaali suhde. Ja kun en lähtenyt heti kun ei seisonut. En pitänyt sitä kohtuullisena, kun kaikki MUUT olivat tehneet niin. Jokaikinen nainen. Musta se on tosi paskamaista. Tää olis voinut tulla hienoksi suhteeksi.
Ja hellyyttä on ollut alussa ja nytkin aina kun mä sitä teen. Eli halutessani vaikka joka päivä. Mut en mä pidä sitä normaalina, että se on lähes aina mun aloitteestani eikä seksiä lainkaan.
Niin ja siihen sun kysymykseen, et minkä ihmeen takia mä sitouduin oleen tässä, niin siihen vastaus on et en mäkään tiedä mutta luulisin että sillä on jotain tekemistä rakkauden kanssa. En sit tiedä, tiedättekö te ihmiset mitään rakkaudesta, tekään, jos en minäkään. Ei aikuisten välisessä kypsässä rakkaudessa kuulkaa ihmiset kysytä aina vaan sitä, mitä MINÄ saan tästä. Mut sit idealistilta loppuu joskus voimat ja sit tulee burnout ja sithän sitä kysyy itsekin sitä just samaa.
mua ärsyttää toi sun vaahtoaminen. Miten olet pystynyt menemään suhteeseen jos kerta mies ei ole koskaan osoittanut mtn eloa seksistä?
Lopeta nyt toi rakkauslöpinä ja en jaksa en jaksa. Rakastut uudestaan ja seksiähän ikäisesi nainen saa vain astumalla kodista ulos. Vuoden päästä kadut että lähdit tohon hoitorumbaan ja nöyryytit itteäs. Kyselet itseltäsi, mikset lähtenyt heti.
Toi mies on sairas. Ehkä sitä on äitimuori nuollut tai setä pistelly persiiseen.
Voit rakastaa sitä miestä ihan kaverinakin vaan.
Kiitos sulle, mä arvostan tätä sun suoraa puhetta. Siedän senkin että sua ärsyttää. Muakin ärsyttää. Sikshän se ärsyttääkin, kun se on ärtymyksen vallassa kirjoitettua tekstiä. En tiedä, pelkään jos on jotain tuommoista kauheen traumatisoivaa tapahtunut, mut ei sekään auta, että se jätetään aina kun sillä ei seiso. Kai mä odotan itseltäni jotain yli-inhimillistä kaiken anteeksiantavaa ja hyväksyvää rakkautta, mut tää ärtymys ja ahdistus näyttää mulle, et se ei vaan onnistu.
koet olevasi jotain erityistä, kun olet tehnyt niin humaanin valinnan, että olet päättänyt jäädä toisen vierelle kulkemaan. salaa kuitenkin arvellut, kyllähän sillä MINUN kanssa seisoo. olet niin täydellinen kaikin puolin. tosi kakka mies, kun ei kikkeliä anna, mikähän tuohon auttaisi? onko miehelläsi ongelmia sen suhteen, ettei hän työnny sinuun ollenkaan? kirjoittamasi perusteela ei juurikaan ole, olethan löytänyt hyvä vaihtoehdon tähän kaikkeen: ruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikutiruikuti. mälisevä ämmä, hyi hattu.
Siis ensin vittuillaan suoraan miks oon jäänyt suhteeseen. Sit kun vastaan rehellisesti miksi, tulee puolestaan vittuilua siitä, ETTÄ oon jäänyt. Siis ois pitänyt vaan jättää toi mies, ihan vain siksi kun sillä ei seiso. Se on yhteenveto tästä foorumista saamastani palautteesta. Koska nyt kun en niin ole tehnyt ja olen sitten mennyt tässä pakastimen rinnalla hiljalleen itsekin rikki, olenkin itse kaiken kylmyyden alkusyy, olen ruikuttava, ylimielinen, rasittava, ärsyttävä ja manipuloiva noita-akka, joka pitää itseään jotenkin parempana kuin muita. Hakekaa nyt jo joku toinen maassa makaava heikko, jota potkitte päähän yhteistuumin.
Kyllä, parempi jättää kuin nalkuttaa.
Karmea kokemus!
Aloittaessani eturauhasen supistavan lääkityksen oli erektio kateissa noin 6-viikkoa.
Käsittämättömän kaamea kokemus jota en soisi pahimmalle vihamiehellenikään.
Eipä toiminut millään konstilla.
Onneksi vaimoni oli, paitsi yritteliäs niin myöskin huomaavainen ja ohitti asian pelkillä vähäisillä kannustavilla lausahduksilla liioittelematta niitäkään.
Aloin ymmärtämään ikääntyvien miesten itsemurhia.
Jos tilanne ei olisi mennyt ohi niin en tiedä mitä olisi seurannut.
Ehkä olotilaan olisi pitemmän päälle tottunut mutta nyt ajatellen impotenssi olisi kyllä pahasti pilannut elämäämme.
Tältä se tuntui!
Meillä ei ole harrastettu seksiä yli puoleen vuoteen. Aloin kokea seksin avovaimoni kanssa vastenmieliseksi. Yritin kuitenkin jatkaa säännöllistä seksiä ja sitten alkoi erektio-ongelmat. Vaikka itsensä saisi tsempattua epätyydyttävään seksiin niin munaansa ei kauaa pysty huijaamaan. Se lopettaa seisomisen ja sit ollaan kusessa. Sanoin suoraan avokille että meidän seksielämä on niin surkeaa etten aio enää tehdä sen eteen mitään. Olen myös sanonut että voitaisiin lähteä erisuuntiin mutta hän ei halua erota. Tiedän että hänen elämänsä muuttuu todella vaikeaksi jos jätän hänet, siispä olen kehottanut hoitamaan elämänsä siihen malliin että pärjää ilman minua. Hän ei kuitenkaan tee mitään koska luottaa siihen etten jätä häntä pulaan.
Eksyin nyt aiheesta mutta meillä syy seksiongelmiin on se etä olemme väärät ihmiset toisillemme.
Miten seksinne on surkeaa? Eikö sitä voisi parantaa?
Miten on surkeaa...? Vastenmielistä naida orgasmikyvytöntä pahanhajuista ja-makuista naista joka on lihonut 30 kiloa suhteemme aikana. Kodistamme hän on myös tehnyt kuin kaatopaikan. En pysty yksin tekemään asioille mitää, enkä enää haluakkaan. Erektio-ongelmat ja haluttomuus alkoivat viime talvena ja minun on saatava loppu tälle surkeudelle ennenkuin ne jäävät pysyviksi. Lääkäriin en ole mennyt enkä mene. Luulen että minullakin on oikeus elää tasapainoista ja hyvää elämää vaikka mies olenkin.
Olen antanut hänelle aikaa järjestää asioita mutta kohta minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin paeta ja pelastaa itseni.
Voihan venäjä! Olisipa se naisellakin noin ilmeistä, että voisi vedota siihen, että kun ei seiso niin ei voi huijata itseään. Miehelle on aina annettava, vaikka ei mitenkään kostu ajatuksestakaan. Oo kuule onnellinen että olet mies, naisen on vaikea perustella eroaan ainakaan tuolla seisomis-jutulla. :D
Vaimosi on päivänselvästi masentunut. Et tarvi lääkäriä itsellesi vaan vaimollesi. Hän on kaikesta huolimatta edelleen se sama ihminen, johon rakastuit, mutta sairaus on vallannut hänen mielensä ja kehonsa ja teidän kotinne. Vihaa ja vastusta sitä sairautta, älä vihaa tätä naista. Jos aivan todellisesti rakastat häntä, sinä huolehdit, että hän saa hoitoa ja apua. Tässä ja nyt sinun rakkautesi punnitaan.
Turha sinun on uhrata omaa mielenterveyttäsi ja fyysistäkin terveyttä kuolleessa suhteessa. Kuitenkin katuisit jälkeenpäin päätöstäsi jäädä kärsimään, asiat kun eivät siitä korjaannu. Lähde ja etsi parempi nainen.
Suuri osa naisista ei saa orgasmia yhdynnässä. Jos ei saa vibraattorilla tai millään muullakaan keinolla, voidaan puhua jo orgasmikyvyttömyydestä. Olen myös kuullut joidenkin ehkäisymenetelmien vaikuttavan orgasmin saamiseen. Lisäksi aina voi laihduttaa. Tietysti lasten saannin (?) jälkeen se ei ole yhtä helppoa.