Olen lopen kyllästynyt ns. ystäviin, jotka ovat todella itsekkäitä. Ovat ensimmäisenä pyytämässä apua, mutta kun itse tarvitsisi apua, niin aina on jotain menoa ja kiirettä, ettei muka ehdi. Tämä vastaus on tuttu, riippumatta siitä asuuko ystävä samassa rapussa tai viekö avunanto 5 min.
Tästä syystä johtuen olen pääasiallisesti katkaissut välini kaikkiin kavereihini ja ns. ystäviini, sillä en näe mitään syytä olla tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä, jotka ajattelevat vain omaa etuaan välittämättä muista.
Yksinäinen on tie, mutta voi kääntää selkänsä kaikille hyvällä omallatunnolla, olivatpa nämä hengenhädässä tai puilla paljailla.
Tästä syystä johtuen olen pääasiallisesti katkaissut välini kaikkiin kavereihini ja ns. ystäviini, sillä en näe mitään syytä olla tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä, jotka ajattelevat vain omaa etuaan välittämättä muista.
Yksinäinen on tie, mutta voi kääntää selkänsä kaikille hyvällä omallatunnolla, olivatpa nämä hengenhädässä tai puilla paljailla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse en muista koska 'ystäväni' on viimeksi kysynyt että mitäs sinulle kuuluu??? No eipä hän enään mitään minun elämästäni oikeastaan tiedäkkään...
Tiedän tunteen kun ite antaa niin paljon muttei saa itselleen takasin paskaakaan. Olis kiva jos niillä lukis vaikka otassa että joo aijon kusta sua suoraan naamalla heti ekassa mahollisuudessa.
Ei kai nyt sentään tuota viimeistä tarvitse ruveta soveltamaan, kyllähän hengenhädässä autetaan ketä tahansa, koska ollaan ihmisiä.
Katsotaas peiliin taas, mitä minä itse olen tehnyt, että he käyttäytyvät tuolla tavalla? Eihän kukaan halua myöntää, että itsessään olisi vikaa. Mikset ottaisi asioita puheeksi ystävien ym. henkilöiden kanssa jotta hekin ymmärtäisivät, että ovat toimimeet ehkä väärin suhteesi? En suosittele siltoja poikkasemaan hetken mielenjohteesta, ja mitä he ovat sinulle ns. ystäviä suuremmalla syyllä selvitä heille mikä mättää. Olet yksin kohta ja tuskin oikeasti sitä haluat omasta itsekyydestä huolimatta!!