En siedä sitä että poikakaverini on kaveri exänsä kanssa. Meidän suhde on vielä tuore ja siksi varmasti epävarma, mutta tuntuu että tämä asia kaataa koko muuten hyvin alkaneen suhteen. Miten voisin hyväksyä asian ja olla tuhoamatta ehkä muuten elämäni tasapainoisinta parisuhdetta? Tuntuu että itse sabotoin ja pilaan tällä hetkellä koko jutun :-( Mutta jo pelkkä exän nimen mainitseminen saa vihan nousemaan pintaan.
Poikakaverini oli yhdessä ja kihloissakin kyseisen naisen kanssa melkein 10v ja erosta aikaa nyt vajaa 2v. Lapsia ei ole joten pakko ei olisi olla yhteyksissä ollenkaan. Olen kysynyt poikakaveriltani voisiko hän olla olematta kaveri exänsä kanssa kun asia minua niin häiritsee, mutta ei.
Poikakaverini oli yhdessä ja kihloissakin kyseisen naisen kanssa melkein 10v ja erosta aikaa nyt vajaa 2v. Lapsia ei ole joten pakko ei olisi olla yhteyksissä ollenkaan. Olen kysynyt poikakaveriltani voisiko hän olla olematta kaveri exänsä kanssa kun asia minua niin häiritsee, mutta ei.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voit hyväksyä asian... hyväksymällä sen. Pakotat itsesi hyväksymään sen että miehesi ex on kuulunut hänen elämäänsä ja vielä niin pitkän ajan. Nielet kiukkusi ja hymyilet, ajan myötä jopa hyväksyt asian. Riippuu tietenkin kaverisuhteen laadusta mutta en näe mitään pahaa siinä jos toisinaan vaihdetaan kuulumiset facebookissa tai soitellaan. Toisinaan = noin kerran kuussa tms. Useamminkin jos on asiaa.
On olemassa syy, miksi ex on ex ja jos erosta on aikaa jo 2 vuotta niin voit olla huoletta. Miksi muuten vihaan hänen exäänsä? Tai mitä pelkäät? Sinä olet nykyinen ja ex on ex. Hän voi olla ihan mukava nainen mutta syystä tai toisesta he vain erosivat eivätkä ne syyt kuulu sinulle. Varo että sinusta ei kiukuttelullasi tule exää ja koska kirjoituksestasi päätellen ette ole kauan tunteneet niin hän tuskin tulee olemaan sinun kaverisi.
Sinullapa ei ole oikeutta määrätä kenen kanssa poikaystäväsi hengaa.
Ja mielestäni ei kukaan fiksu heitä yli 12v tuttavaa pois koska uusi tyttöystävä jota ei vielä edes kunnolla tunne sanoo niin
Katsoppas kun exä lakkaa antamasta jos siihen ei pidä yhteyttä.
Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista.
1 Piet. 1:3
Myönnnät itsellesi että ei ole exä vika ettet siedä häntä. Sinä olet mustasukkainen ja kateellinen. Olet mustasukkainen poikaysävästäsi, koska pelkäät heillä olevan jotain ja kateellinen siitä, että poikaystäväsi rakasti tuota naista. Poikaystäväsi rakasti myös ilmeisen pitkään exäänsä, joten ystävänä hän tietenkin rakastaa exäänsä edelleen. Siitä sinä olet sekä mustasukkainen että kateellinen. Ethän voi tietää, tuleeko teidän suhteenne kestämään edes niin kauaa, ja pelkäät ettei hän rakasta sinua yhtä paljon. Yrität saada miehesi jättämään exän "todisteena" ja koska hä ei ystävästään luovu, pidät sitä merkkinä, että "ahaa, se nainen on tärkeämpi"... Ja todennäköisesti, sinun ollessa uusi tuttavuus, hän onkin. Sori nyt vaan. Mutta ystävänä. Ystävät ovat meille tärkeitä ja jos on 10 vuotta jakanut elämänsä jonkun kanssa, se ei katoa. Se on iso osa.
Sinun pitäisi nyt keskittyä rakentamaan teidän osaanne. Tuolla tavoin tosiaankin, pilaat suhteenne, ja tiedät ettei suhteenne tule kestämään. Tuolla tavoin varmistat, ettei sinua voi rakastaa. Lopeta heti siis se. Ala nauttimaan, elämään, ja olemaan miehesi kanssa. Ala rakastamaan, niin saat rakkautta.
Koska et myönnä että olet mustasukkainen ja kateellinen, et pysty käsittelemään niitä tunteita semmoisina kun ne ovat. Yrität hallita poikakaveriasi määräämällä hänen ystäviään, eli et saa olla tuon kanssa enää ystävä, mutta se ei auta. Yrität vihata exää, mutta sekään ei auta. Ne eivät auta, koska ne eivät ole oikeita keinoja. Tosiasiassa jos olisit järkevä ja pystyisit ajattelemaan, tajuaisit, ettei sillä ole mitään väliä, mitä kiihkoilet: poikaystäväsi valitsee mitä valitsee ja sinä aikuisena ihmisenä myös. Rakkaus ei ole hallittavissa. Sen ei kuulukaan olla. Miehet olisivat todennäköisesti mustasukkaisempia, jos luulisivat sinun paneskelevan ja heti olettaisivat näin, sinuun todennäköisesti vihlaisee se rakkaus enemmän.
Sinä siis et vihaa exää. Miten voisitkaan, kun et tunne häntä. Ei hän ole sinulle mitään tehnyt ja sitäpaitsi: hän oli paikalla ensin. Joten jos ihan tarkkoja ollaan, sinulla ei ole mitään syytä vihata häntä.
Sen sijaan olet hänelle pohjattoman kateellinen.
Myönnä oikeat tunteet ja saat niistä kiinni. Samalla näät omat heikkoutesi ja sen missä on vielä petrattavaa. Voit vielä oikeasti miettiä, miksi tunnet niin. Sillä mitä se hyödyttää? Mitä saavutat sillä? Se kasvaa, missä roikut, ja nyt sen sijaan että olisit onnellinen, piehtaroit negatiivisuudessa. Se on valinta. Kumpi on sinulle tärkeämpää ex vai miehesi? Nyt tuntuu, että taidatkin seurustella miehesi exän kanssa ja olla enemmän tunnesitoutunut häneen! Vihankin kanssa sitoutuu, muista se. Vastaparit ovat aina parit.
Päästä irti.
No, he ovat kuitenkin eronneet. Kukaan ei halua mustasukkaista partneria ja liika on liikaa. Joten lopeta ja kasva aikuiseksi, jos he ovat eronneet 10 vuoden jälkeen ja olleet jo erossa 2 vuotta, niin kai he sitten ovat eronneet. Mitään varmuutta et mistään tule saamaan: hei, get over it. Semmoista se on. Voit etsiä jonkun neitsyt pojan, jos exät on liikaa, mutta siinä se. Muita vaihtoehtoja ei ole, eikä tule, paina se kalloosi. Tuolla tavoin SINÄ rikot suhteet. Olet inhottava ja kontrolloiva akka, joka nalkuttaa kavereista.
Jos haluat rakkautta, olet rakastettava.
En minäkään kävisi kavereitasi karsimaan suhteen takia ihan jo siksi, että suhde on väärä, jos alkaa hallita ja karsia, määräillä ja osoitella. Mustasukkaisuuttaan voi käsitellä ja kateudesta kasvaa yli. Kaikkien tunteiden vietävissä ei pidä ollakaan. Mustasukkaisuus on sekä rasittavaa että loukkaavaa, ja ajaa kumppanin kauemmas. Muista se, mitä enemmän sitä hiekkaa puristat, sitä varmemmin se valuu sormien välistä.
Ja sille, jos joku pettää, palaa exän luokse tms. sinä et mahda yhtikäs mitään. Olet vain pilannut senkin jakson elämästäsi kun olisit voinut olla onnellinen.
Anna siis olla.
Kasvun paikka - kirjoittikin kaiken jo todella hienosti ja tyhjentävästi. Itse olen tällä hetkellä samassa tilanteessa, kuin tekstissäsi tuo ex-nainen, erona vain se, että erostamme on jo 5v ex mieheni kanssa ja yhteinen lapsi. Mutta hänen nykyinen naisensa on äärimmäisen mustasukkainen ja todnäk kateellinen minun ja ex- mieheni väleistä ja ystävyydestä, että ei ole voinut sietää minua ensi tapaamisestamme lähtien, vaikken ole hänelle ikinä mitään pahaa tehnyt tai sanonut. Vihaa minua vain yli kaiken, olen hänelle kuin härälle punainen vaate, tietämättä miksi. Ja tämä aikuinen nainen, ei koskaan ole tullut minulle asiaa selittämään, kunhan vain vihaa ja kännipäissään huutaa ja haukkuu, sekä minua, että miestään...uskomaton ihminen. Usko Kasvun paikka:n kirjoitusta ja anna olla, elä elämääsi onnellisena ja unohda tuo turhanpäiväinen kateellisuus, jollet pysty siihen, suhde on suurella todennäköisyydellä jo mennyttä, ennen kuin kunnolla edes alkaa!