On se perseestä.Kiinnyin ja rakastuin niin jumalattomasti ihmiseen kun hänet kovalla yrityksellä sain itselleni-liian vähäksi aikaan.Olin vaan kiintymässä enemmän ja enemmän,en todellakaan kyllästymässä,mutta hänpä jätti minut silti.Mitä mun sydämen huudoillani sillon mitään väliä oli? 2 vuotta sitten tein todella harmittomia-fyysisesti mutten henkisesti-viiltoja käteeni kun ympäristö ja ongelmat ahdistivat,mutta se oli sellaista teiniahdistusta.Enpä siis olisi uskonut että tuon ajan jälkeen tämä ihminen saattoi minut jälleen tuohon tilanteeseen.Ensimmäisen kerran kun tajusin että hän oikeasti oli jättänyt minut,olin hysteerinen ja sitten vain tein sen:kädestäni ruman.Tulin kipeäksi,kuumetta,väsymystä niin paljon ettei sängystä olisi ylös jaksanut nousta..olisi sellaista lievää flunssaa..Siten tuli pientä piristystä koska sain tältä ihmiseltä kaiken jättämisen jälkeen vielä jotain toivoa.Paranin tästä "flunssastani" ja luulin että kaikki palaa normaaliksi.No niin ei käynyt,vaan yhdellä sekavalla,kännisellä ja niin ilkeällä puhelulla mut ajettiin taas veitsi kädessä nurkkaan kyyhöttämään itkuun hukuttautuessa.Tämä ihminen on nyt aiheuttanut mulle fyysistä kipua,saanut minut vetämään hirveitä kännejä,panemaan merkityksettömiä ihmisiä ja viiltelemään itseäni.Voi saatana kun hienoa..tuntee itensä aika hyväksi tällä hetkellä.olisi jo tämä kärsimys vaan ohi...
Itsetuhoon asti särkynyt...
onnellinen-ei-enää
111496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
minua eräästä tuttavastani joka kärsi suunnattomasta masennuksesta, koska hänen rakkaansa oli hänet jättänyt. Tiedän syynkin miksi tämä mies jätti tuttavani, koska tuli itse puhumaan minulle kun ei tyttöystävälleen uskaltanut puhua sen pelossa, että tyttö sekoaa. Syy jättämiseen oli se, että nainen/tyttö ei antanut miehelle tilaa hengittää vaan aina yritti kietoutua tiukemmin tähän henkilöön. No mies ei lopulta kestänyt enää ja jätti tytön.
Ehkä tämänlainen pulma oli teidänkin suhteessa, ehkä ei. Mutta rakkautta ei voi pakottaa, se tulee jos on tullakseen ja on mennäkseen jos on mennäkseen...
Tosin voi olla, että tämä sinun rakkautesi kohde ei olekkaan niin ihana kun luulet? Kaikki ei aina ole sitä mitä päältäpäin näyttää.
Koita nyt vaan jaksaa, se palkitsee ennemmin tai myöhemmin. Itsetuho tuollaisen asian takia ei kannata. En voi muuta sanoa kuin: Tsemppiä!
Tilanne vastaava. Tapasin tytön kun olin 15-v, aika kului olimme onnellisia ja aina yhdessä. Syntyi lapsi alkoi menojalka vipattamaan muutimme erilleen vähäksiaikaa, molemmilla oli hetken toinen suhde! Rakkaus ja lapsi yhdisti, muutimme takaisin yhteen. Tulimme jälleen onnelliseksi. Kului aikaa elämä rutinoitui tuli jälleen ongelmia, riitelimme paljon. Sain oman elämäni kasaan ja suunta näytti paljon paremmalta kunnes tämä nainen ei halunnut enää jatkaa. ihmettelin tätä suurtesti koska minusta elämällä alkoi olla suunta. Kuulemma minä ahdistin enkä antanut tarpeeksi tilaa. Olin suurimmaksi osaksi kotona ja nautin että olimme yhdessä mutta hän ahdistui. Muutin pois. Nyt asuttu erossa vuoden ja ensimmäinen puoli vuotta oli vaikeeta mutta suhteemme lämpesi. Rakkaus ja lapsi yhdisti. Suunnittelimme jo yhteen muuttamista koska tuntui hyvältä olla yhdessä ja lapsikin nautti kun olimme koko perhe koossa. Tuli uusi ongelma, naisella oli tunteita hyvään ystävääni ja jalat oli mennä alta, en olisi ikinä voinut sitä uskoa! Tästä on hyvin vähän aikaa ja nyt oon tosi rikki. Haluaisin jatkaa mutten osaa tehdä mitään. Emme ole edes puhuneet asiasta sen ilmitulon jälkeen. Et jos tuntuu pahalta niin uskon sen niin minustakin, mutta paistaa se päivä risukasaankin.. ;-)
"Tämä ihminen on nyt aiheuttanut mulle fyysistä kipua,saanut minut vetämään hirveitä kännejä,panemaan merkityksettömiä ihmisiä ja viiltelemään itseäni."
Se ihminen olet sinä itse eikä kukaan muu. Siksi sitä kutsutaan itsetuhoksi.
itsenhän kaiken teen,mutten omaksi huvikseni vaan juuri siksi kun tuntuu vaan niin uskomattoman pahalta enkä haluaisi että asiat olisivat näin.saa nähä millon helpottaa..harmi vaan kun kesä menee ohi.
Apua tai ainakin juttuseuraa voi myös hakea jos asiat tuntuvat ylivoimaisilta. Kaikesta ei ole pakko joka kerta yrittää selvitä yksinään.
Tämä internet ei välttämättä ole paras mahdollinen paikka porukan kirjavan henkisen tason takia, mutta pienistäkin jutuista saattaa olla apua. Oletko yrittänyt löytää vertaisryhmien (esimerkiksi depressiosta kärsivien) keskustelupalstoja? Niissä on vähemmän kusipäitä liikenteessä ja keskustelu usein mielekkäämpää kuin näillä avoimilla foorumeilla.
hei kuulostaa siltä että sun täytyy nyt hakeutua hoitoon ja äkkiä, tolla meinaan menolla hirtät ittes huomenna, ei millään pahalla, mut ihan sun parhaakses, tollasta sun ei tartte itte jaksaa, kuten joku aikaisemminkin jo kirjoitti..
Ei kukaan voi saada toista tekemään mitään, mitä toinen ei halua. On omista valinnoista kyse. On helppoa syyttää toista kipeistä asioista. Niin olen myös aiemmin joskus tehdyt. Aluksi. Mutta pitää ottaa omasta elämästä vastuu ja myös omista tunteista. Ja oppia olemaan rehellinen itselleen ja toisille myöskin tunteistaan ja kertomaan niistä. Siitäkin huolimatta, että tulisi torjutuksi.
Naisen ja miehen tutustuessa voi tulla väärinkäsityksiä, koska luulee että toinen haluaa vain seksiä. Sinun sydämesi huudot eivät ole varmaankaan kuuluneet rakastetullesi asti. Oletko kertonut tunteistasi hänelle? Netti ei ole siihen sopiva väline. Eihän kukaan voi tietää, kenelle mikäkin viesti on osoitettu. Mikä on provo, mikä ei. Tunteet pitää kertoa kasvotusten ja mielellään hellästi sylikkäin. Mitä luulet?
"Särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala"
Näin tein.Hän tietää mitä tunnen ja oli itsekkin kun kaikki olisi hyvin...sain todellakin jollain ihmeellä pidettyä häntä itelläni ja sitten täysin tyhjästä hän halusikin eroon minusta..mutta tälleen vähitellen,mikä on vain pitkittänyt tätä kärsimystä ja ylipääsemistä.Netti on kyllä hyvä paikka vuodattaa asia ja saada mielipiteitä kun oma pää on sekaisin..mutta heräämistä tässä kuitenkin kaivataan..
Jos on tarkoitus, te kohtaatte vielä.
Luota siihen.
Ei kukaan ole ajatusten lukija.
Tai tunteiden lukija.
Kyllä miehet saavat tuntea ja ilmaista tunteitaan.
Vaikka se ei helppoa ole, mutta opetellaanko?
älä ajaudu enään samaan tilanteeseen uudelleen.
Ihan hirveää lukea tällasesta kärsimyksestä.
Yleensä tämä toisesta riippuvuus on tyttöjen alue, vai olenko väärässä?
Mun mielestä naisten/tyttöjen olisi pakko herätä huomaamaan, oma arvonsa ihmisenä ..siis sillä tavalla ettei kukaan "mies" jättäessään tai äärettömän halventavasti ja huonosti kohtelemalla saa naista menettämään itseluottamustaan tai alkaa tietyllä tavalla tuhota itseään vaikka viiltelemällä.
Sehän kertoo vaan siitä että sisällä on todella paljon kipua,kun ei ole ollenkaan käsittänyt toisen käytöstä. Miksköhän tytöt ja naiset yleensä kuvittelevat niin valtavan suurta ja rajatonta tuskaa ..jonkin miehen (pojan vuoksi), menettämällä jopa itsekunnioituksensa ja elämänhalunsa jokin vallanhaluisen hirviö machon paskamaisen käyttäytymisen vuoksi. Eihän se kerro mistään muusta kun ettei työillä ja naisilla ole omanarvon tuntoa tai itse-tuntoa lainkaan.