seksitön avoin suhde

Kaipaisin näkemystä tilanteeseeni koskien eräänlaista parisuhdetta.
Tutustuin puolisen vuotta sitten vähän omalaatuiseen, mutta kilttiin ja kivaan mieheen ja aloimme tapailla. Tuli ilmi että hän on biseksuaali ja että hänen on hankala olla fyysisesti lähellä toista ihmistä. Itsellänikin on seksuaalisia estoja joten se ei hirveästi haitannut. Koko suhteen ajan on häirinnyt se, että hän on välttelevä ja muut asiat ja ihmiset menevät suhteemme ja yhdessäolon edelle. On siis ollut aika selvä, ettei hän ole mitenkään rakastunut minuun, mutta itse i olin. Koetin kyllä olla ottamatta suhdetta kovin vakavasti ja olla varuillani.

Hän kuitenkin toi esille halun asua yhdessä ja kokea läheisyyttä. Kun eräänkin kerran kysyin, että mitä me nyt haluamme toisiltamme, jotain satunnaista tapailuako niin hän sanoi, että toivoo elämänkumppanuutta.
Muutin sitten hänen luokseen. Lähdimme lomamatkalle ja siellä jutellessa hän sanoi suoraan että ei ole missään vaiheessa ollut rakastunut. Itse olen jatkanut suhdetta aika pitkälti vain omasta rakastumisesta johtuen. Hän sanoi, että haluaa yrittää rakentaa suhdetta, koska pitää minusta ihmisenä.

Lisäksi hänen mielestään suhteessa ei saa olla mitään omistushalua, vaan pitää olla vapaa tekemään mitä haluaa, koskien myös seksiä. Uskollisuus seurustelu- ja parisuhteessa on minulle ollut melkolailla itsestään selvyys. Ollaan täysillä yhdessä sen aikaa kuin ollaan ja sitten jos ei homma toimi niin erotaan. Ei sillä että vastustaisin avoimia suhteita. Yhdessä vain on ihan tarpeeksi haastetta minulle. Hänellekään seksisuhteita tuskin olisi pian tulossa, koska hän ei oikein kykene seksiin. Emme ole harrastaneet seksiä yli puolen vuoden seurustelun jälkeen.

Koetin kysellä mitä hän haluaa, polyamoriaako vai mitä, mutta hän vain intti, ettei toiselta saa kieltää mitään ja rinnasti seksin ruoan ostamiseen kaupasta. Sanoin että en kiellä mitään, onhan luonnollisesti aina oma päätös ja valinta mitä milloinkin tekee. Vapaaehtoistahan se uskollisuus pitää olla.

Pahinta on se, ettei hän selvästi kertonut tätä avoimen suhteen vaatimusta ennen yhteen muuttamista. Toi kyllä usein esille, että ei halua perinteistä suhdetta, mutta enpä siitä osannut arvata. Tyhmä kun olen.

En nyt sitten tiedä mitä tekisin. Olen nyt vain koettanut pysyä väleissä ja toipua pettymyksestä ja päästää irti tunteistani, olla ystävä. Toki pääsen muuttamaan pois kun haluan... Mietin voisimmeko elää ystävinä yhdessä toistaiseksi, avoin suhde on toki ainakin silloin, kun ei ole syvempiä rakkauden tunteita mukana. Rakatuminen on osaltani onneksi ohi. Mitä mieltä tilanteesta?