Terve vaan
Mulla ois sellanen ongelma tyttöystävän kanssa, että tyttöystäväni vaatii minulta aivan mahdottomia eikä mikään tunnu riittävän. Lisäksi hänellä on tapana purra ja lyödä minua ihan huvikseen, ja jos tästä asiasta sanon, minä olen syypää koska olen niin tosikko. Mielestäni minun ei pidä sietää tällaista, koska se todella sattuu.
Tämän lisäksi minusta tuntuu että olen alkanut ihastua yhteiseen ystäväämme.
Tyttöystäväni on koko ajan todella stressaantunut ja jopa masentunut, minkä hän usein purkaa minuun.
Tyttöystävälläni on muutenkin hyvin vaikeaa kotona (asuu vielä vuoroin äitinsä, vuoroin isänsä luona), sillä hänet laitetaan paiskimaan kaikki hommat eikä saa kiitokseski muuta kuin haukkuja. Tyttöystäväni onkin sanonut että olen todella ainut syy miksi hän elää.
Jos totta puhutaan, niin en tiedä jaksaisinko enää edes yrittää, mutta haluaisin, sillä rakastan häntä valtavasti ja minua pelottaa että hän tekee itselleen jotain kamalaa. En halua menettää häntä, sillä veljeni on juuri tehnyt itsemurhan, enkä kestäisi toista tapausta.
Olen 18v, ja tyttöystäväni vähän nuorempi. Olemme seurustelleet pari vuotta.
Mulla ois sellanen ongelma tyttöystävän kanssa, että tyttöystäväni vaatii minulta aivan mahdottomia eikä mikään tunnu riittävän. Lisäksi hänellä on tapana purra ja lyödä minua ihan huvikseen, ja jos tästä asiasta sanon, minä olen syypää koska olen niin tosikko. Mielestäni minun ei pidä sietää tällaista, koska se todella sattuu.
Tämän lisäksi minusta tuntuu että olen alkanut ihastua yhteiseen ystäväämme.
Tyttöystäväni on koko ajan todella stressaantunut ja jopa masentunut, minkä hän usein purkaa minuun.
Tyttöystävälläni on muutenkin hyvin vaikeaa kotona (asuu vielä vuoroin äitinsä, vuoroin isänsä luona), sillä hänet laitetaan paiskimaan kaikki hommat eikä saa kiitokseski muuta kuin haukkuja. Tyttöystäväni onkin sanonut että olen todella ainut syy miksi hän elää.
Jos totta puhutaan, niin en tiedä jaksaisinko enää edes yrittää, mutta haluaisin, sillä rakastan häntä valtavasti ja minua pelottaa että hän tekee itselleen jotain kamalaa. En halua menettää häntä, sillä veljeni on juuri tehnyt itsemurhan, enkä kestäisi toista tapausta.
Olen 18v, ja tyttöystäväni vähän nuorempi. Olemme seurustelleet pari vuotta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huolimatta nuoresta iästämme, toivoisin että edes joku ottaisi asian tosissaan, sillä tilanne on henkisesti hyvin raastava ja masennuksenikin on alkamassa uusimaan..
Jokaisella on oikeus koskemattomuuteensa, joten läpsiminen saatikka lyöminen ei ole hyväksyttävää, eikä se ole tasapainoisen ihmisen käytöstä. Fyysinen väkivalta on vihantunteen purkaus jota ei vain kyetä hallitsemaan.
Olet luultavasti tyttökaveriasi fyysisesti voimakkaampi, joten sinun on periaatteessa helppo estää se läpsiminen, joko väsitämällä tai tarttumalla käteen joka sua yrittää lyödä. Aggressiiviset tilanteet tulee joka tapauksessa pysäyttää heti alkuun ja keskittää huomio taustalla vaikuttaviin syihin jotka panevat ihmisen läpsimään omaa rakastaan. Sellainen käytös ei takuulla tunnu hyvältä hakkaajastakaan, hän ei ehkä vain osaa purkaa pahaa oloaan muuten ulos.
Kotiolot vaikuttavat kaikenlaisten käyttäytymismallienkin syntyyn, totta kai, mutta niistä malleista on mahdollista oppia pois kun vain joku estää tavanomaisen kaavan toistumisen.
Voit siis pysäyttää jokaisen lyönnin ja kysyä "mikä sua vaivaa?" ja "miksi sä haluat lyödä minua?" eikä sinun tarvitse tyytyä vastaukseen että se johtuisi sinusta, sillä sehän ei pidä paikkaansa. Siitä on vain kehittynyt vastaus jolla sun tyttökaverisi yrittää päästä vastuusta, koska ei muutakaan selitystä osaa teoilleen antaa.
Stressiä voi purkaa monella tavalla. Esim. fyysinen liikunta on yksi tapa päästellä höyryjä ja miettiä siinä samalla päivän tapahtumia. Keskusteleminen on toinen tapa jossa tuodaan ajaukset ulos asti, ja ne kaksi tapaa voi helposti myös yhdistää. Tunnen parin joka käy yhdessä salilla ja molemmat hakkaavat säkkiin kaikki työpaineensa :) Tuntuu toimivan, sillä treenin jälkeen he ovat kuulemma niin naatteja etteivät jaksa edes kinata mistään!
Sinunkin tyttökaverisi tarvitsisi vain uusia toimintamalleja, jotta pääsisi irti kotoaankin keräämästään stressistä. Yhdessä sinun kanssasi hänen olisi hyvä opetella käsittelemään myös kaikki negatiiviset tunteensa, mutta sen sijaan että hän hakkaisi sinua, syytöntä miestä, kannattaa hänet viedä vaikka lenkille tai muuten vaan reippailemaan, ettei tule kyyhötettyä sisätiloissa vaikka sisin huutaa pääsyä ulos.
Menkää jonnekin rauhalliseen paikkaan, missä voi vaikka huutaa kurkku suorana luontoon kaiken pahan olonsa. Luulenpa, että sen jälkeen molempia jo naurattaakin ;)
Kokeilkaa erilaisia konsteja, etsikää parempaa oloa molemmille, älkääkä enää satuttako toisianne!
Jep, täytyy yrittää näitä juttuja =) kiitos!
mä ainakin jättäisin tollasen naisen heti!