Hukassa?

Olen alkanut miettimään suhteeni onnistumista. Itse olen erittäinen läheisyyden ja hellyyden kaipuinen nainen, mutta tässä parisuhteessa mieheni on etäinen. Hän kyllä
väittää rakastavansa minua, mutta hellyyden saaminen on lähes täysin mahdotonta hänen kanssaan. Toivon parisuhteelta pieniä huomionosoituksia; spontaaneja halauksia, suukkoja, kosketuksia. Annan niitä kyllä miehelleni, mutta vastakaikua kuuluu vain ns. ''rutiininomaisesti'' hänen lähtiessään töihin saan nopean suukon yms. Ja aina nukkumaan mennessämme hän sanoo rakastavansa. Hän sanoo olevansa vain liian epäläheinen ihminen ja ei ole koskaan oppinut olemaan kenenkään kanssa läheinen.
Rakastan häntä kyllä paljon enkä haluaisi päästää irti, mutta en tiedä olenko onnellinen suhteessa jos tämä jatkuu näin aina.. Osaako tuontyylinen mies muuttua koskaan edes vähän enemmän huomioivaksi vai onko suhteemme tuhoontuomittu?
1272
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mielestän hellyyden ja läheisyyden tarve on aika syvällä ihmisen perusluonteessa. Jos sitä ei ole, niin tilanne ei muutu. Toki ihminen voi opetella rutiininomaisesti antamaan hellyyttä, mutta eihän se ole sama asia, kuin jos sellainen tulisi luonnostaan.

Kirjoittelin lähes puolen vuoden ajan lähes bloginomaista ketjua "Epäromanttinen naiseni" tuossa alempana. Erohan siitä lopulta seurasi, kun tarpeet eivät kohtaa parisuhteessa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


epätoivoinen_rakkaus kirjoitti:

Olen alkanut miettimään suhteeni onnistumista. Itse olen erittäinen läheisyyden ja hellyyden kaipuinen nainen, mutta tässä parisuhteessa mieheni on etäinen. Hän kyllä
väittää rakastavansa minua, mutta hellyyden saaminen on lähes täysin mahdotonta hänen kanssaan. Toivon parisuhteelta pieniä huomionosoituksia; spontaaneja halauksia, suukkoja, kosketuksia. Annan niitä kyllä miehelleni, mutta vastakaikua kuuluu vain ns. ''rutiininomaisesti'' hänen lähtiessään töihin saan nopean suukon yms. Ja aina nukkumaan mennessämme hän sanoo rakastavansa. Hän sanoo olevansa vain liian epäläheinen ihminen ja ei ole koskaan oppinut olemaan kenenkään kanssa läheinen.
Rakastan häntä kyllä paljon enkä haluaisi päästää irti, mutta en tiedä olenko onnellinen suhteessa jos tämä jatkuu näin aina.. Osaako tuontyylinen mies muuttua koskaan edes vähän enemmän huomioivaksi vai onko suhteemme tuhoontuomittu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu