ITALOpojat..?!

Siis itekki olen seurustellut it.pojan kanssa, mutta myöh. huomasin että hän valehteli (ja paljon) ja petti, niin mietin vaan että onko heillä kaikilla sellainen tapa, näin yleiskts. myös itsehillintä hiukan petti, mutta muuten kylläkin aika huolehtivainen ja jne.

Siis itekki olen seurustellut it.pojan kanssa, mutta myöh. huomasin että hän valehteli (ja paljon) ja petti, niin mietin vaan että onko heillä kaikilla sellainen tapa, näin yleiskts. myös itsehillintä hiukan petti, mutta muuten kylläkin aika huolehtivainen ja jne.

sole kirjoitti:

Siis itekki olen seurustellut it.pojan kanssa, mutta myöh. huomasin että hän valehteli (ja paljon) ja petti, niin mietin vaan että onko heillä kaikilla sellainen tapa, näin yleiskts. myös itsehillintä hiukan petti, mutta muuten kylläkin aika huolehtivainen ja jne.

Oli pakko vastata tähän viestiin, koska mieheni on italialainen. Tapasimme neljä vuotta sitten. Meillä on aika samanlainen persoonallisuus ja harrastukset, tosin hän on ehkä minua jonkin verran hiljaisempi. :) Olen asunut jonkin aikaa Italiassa joten siinä samalla huomasi että siellä on suurin osa miehistä sellaisia, jotka puhuvat vaan naisista ja kilpailevat siitä, kenellä on tyttöystävä, jne. Toiset taas suorastaan joutuvat häpeämään omien maanmiestensä käyttäytymistä ja mainetta valehtelevina naistenmiehinä. Kaikkiin ei missään nimessä kannata luottaa mutta jos suhteesta tulee vakava (niin käy yleensä vain luotettavien ja rehellisten miesten kanssa, totta kai..) niin se on aivan eri asia. Kannattaa muistaa että pohjois-italialaiset ovat vakavampia (ainakin yleensä) kuin vaikkapa roomalaiset ja Riminin rannoilta tuskin löytyy ketään joka olisi tosissaan (ja heidät tunnistaa parhaiten todella hyvästä kielitaidosta..jotkut puhuu kuulemma jopa suomea!) Eli jos mainitsette italialaisten huonoja puolia niin en todellakaan loukkaannu (totta toinen puoli) mutta muistakaa myös että sieltäkin voi löytyä ihan kaikenlaisia ihmisiä ihan kuten Suomestakin.

Malena kirjoitti:

Oli pakko vastata tähän viestiin, koska mieheni on italialainen. Tapasimme neljä vuotta sitten. Meillä on aika samanlainen persoonallisuus ja harrastukset, tosin hän on ehkä minua jonkin verran hiljaisempi. :) Olen asunut jonkin aikaa Italiassa joten siinä samalla huomasi että siellä on suurin osa miehistä sellaisia, jotka puhuvat vaan naisista ja kilpailevat siitä, kenellä on tyttöystävä, jne. Toiset taas suorastaan joutuvat häpeämään omien maanmiestensä käyttäytymistä ja mainetta valehtelevina naistenmiehinä. Kaikkiin ei missään nimessä kannata luottaa mutta jos suhteesta tulee vakava (niin käy yleensä vain luotettavien ja rehellisten miesten kanssa, totta kai..) niin se on aivan eri asia. Kannattaa muistaa että pohjois-italialaiset ovat vakavampia (ainakin yleensä) kuin vaikkapa roomalaiset ja Riminin rannoilta tuskin löytyy ketään joka olisi tosissaan (ja heidät tunnistaa parhaiten todella hyvästä kielitaidosta..jotkut puhuu kuulemma jopa suomea!) Eli jos mainitsette italialaisten huonoja puolia niin en todellakaan loukkaannu (totta toinen puoli) mutta muistakaa myös että sieltäkin voi löytyä ihan kaikenlaisia ihmisiä ihan kuten Suomestakin.

Heh, Malena, tuli mieleen että onko mun italialainen poikaystävä nyt sitten varmistunut luotettavaksi kun kielitaitonsa on erittäin heikko =). Ei kuulemma vaan kiinnosta, kaikkea muuta se opiskelee mielellään. Ei mutta asiaan. Kysyin juuri tältä poikaystävältäni (joka kyllä taitaa monesta syystä olla entinen) vähän aikaa sitten että mitä kaverit kysyy kun kerrot että sulla on suomalainen tyttöystävä? "No ekaks ne tietysti kysyy että millasia suomalaiset on", se sano. Arvatkaas mitä poikaystäväni kertoi vastaavansa? Kuulemma sanoi aina että no ne syö ja nukkuu niin kun mekin. Musta on hienoa että se osaa olla yleistämättä koska tuntee vaan ja ainoastaan mut ja haluaisin itsekin pystyä samaan. Eli periaatteessa mun viesti on että niin kun suomessa voi jakaa miehiä eri ryhmiin niin yhta lailla joka maasta löytyy erilaisia ihmisiä! Malenahan sen jo sanoi. Italialaisista miehistä kertominen vain yhdeltä kantilta vaatii kymmenien miljoonien samaan muottiin tunkemista eli toisin sanoen aikamoista yleistystä!

una ragazza kirjoitti:

Heh, Malena, tuli mieleen että onko mun italialainen poikaystävä nyt sitten varmistunut luotettavaksi kun kielitaitonsa on erittäin heikko =). Ei kuulemma vaan kiinnosta, kaikkea muuta se opiskelee mielellään. Ei mutta asiaan. Kysyin juuri tältä poikaystävältäni (joka kyllä taitaa monesta syystä olla entinen) vähän aikaa sitten että mitä kaverit kysyy kun kerrot että sulla on suomalainen tyttöystävä? "No ekaks ne tietysti kysyy että millasia suomalaiset on", se sano. Arvatkaas mitä poikaystäväni kertoi vastaavansa? Kuulemma sanoi aina että no ne syö ja nukkuu niin kun mekin. Musta on hienoa että se osaa olla yleistämättä koska tuntee vaan ja ainoastaan mut ja haluaisin itsekin pystyä samaan. Eli periaatteessa mun viesti on että niin kun suomessa voi jakaa miehiä eri ryhmiin niin yhta lailla joka maasta löytyy erilaisia ihmisiä! Malenahan sen jo sanoi. Italialaisista miehistä kertominen vain yhdeltä kantilta vaatii kymmenien miljoonien samaan muottiin tunkemista eli toisin sanoen aikamoista yleistystä!

Ehkä tuo kirjoittamani kielitaitojuttu ei pidä aivan paikkaansa. :) Olen siis kuullut että jotkut italialaiset miehet puhuu jopa ruotsia ja suomea ja siitä tietää, että he ovat olleet paljon tekemisissä noiden maiden ihmisten kanssa ja ehkäpä heillä on ollut myös tyttöystäviä sieltä mutta jos joku puhuu montaa kieltä, niin ei se tietenkään tarkoita että henkilö olisi jotenkin epäluotettava. Tiedän kyllä italialaisia jotka bongaa tyttöjä myös pelkästään italiaksi. :)

Hienoa että poikaystäväsi osaa olla yleistämättä. Mieheni tekee välillä yleistyksiä mutta ei sitten kuitenkaan pidä niistä kovasti kiinni. On aivan tosiasia että joka maasta löytyy erilaisia ihmisiä eikä ketään voi laittaa samaan ryhmään pelkän kansallisuuden takia. Yleistyksiä on helpompi tehdä, ellei ole koskaan ollut jossain maassa ja tietää sieltä vain yhden tai pari henkilöä. Se jotenkin hahmottaa tilannetta, kun ei tiedä vielä mitä ajatella jostakin.