Mitä korvauksia avioerossa

Kyllä, kaikki maat ja mannut, puoliksi. Se on kova hinta, hetken hekumasta jonkun toisen kanssa, jonka kanssa taas 15 vuoden kuluttua sama esissä. Seepra ei taida päästä raidoistaan?

nuuskamuikkunen kirjoitti:

Kyllä, kaikki maat ja mannut, puoliksi. Se on kova hinta, hetken hekumasta jonkun toisen kanssa, jonka kanssa taas 15 vuoden kuluttua sama esissä. Seepra ei taida päästä raidoistaan?

Eikö se osituksen kautta tuleva puolet työssäkäyneen ansaitsemasta omaisuudesta ole riittävä korvaus kotirouvana vietetystä ajasta?
Ei kai ketään pakoteta hoitovapaalle? Onhan se silloin jo tiedossa että kotonaoloajalta ei kerry eläkettä eikä tuloja.
Eikö se ole korvausta kotitöiden tekemisestä että ei ole tarvinnut osallistua perheen elatukseen?

jotain rajaa sentään kirjoitti:

Eikö se osituksen kautta tuleva puolet työssäkäyneen ansaitsemasta omaisuudesta ole riittävä korvaus kotirouvana vietetystä ajasta?
Ei kai ketään pakoteta hoitovapaalle? Onhan se silloin jo tiedossa että kotonaoloajalta ei kerry eläkettä eikä tuloja.
Eikö se ole korvausta kotitöiden tekemisestä että ei ole tarvinnut osallistua perheen elatukseen?

Sinä jotain rantaa sentään et taida tietää, että on aika kova hinta yhteisten lasten kasvatuksesta olla koko loppuikä alimittaisella eläkkeellä, jotenkin tuo oikeasti pitäisi korvata. Minulla oli nuorempi lapsi sairas ja mies toivoi, että hän saisi keskittyä uran luontiin ja minä hoitaisin lapsen. Nyt sitten hänen uransa kukoistaa ja minä olen köyhä lopun ikää, sillä jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sitten eron jälkeen (mies löysi terveemmän) ilman mitään kompensaatiota. Kutsutko sitä oikeudenmukaiseksi?

oikeudenmukaisuuskun kirjoitti:

Sinä jotain rantaa sentään et taida tietää, että on aika kova hinta yhteisten lasten kasvatuksesta olla koko loppuikä alimittaisella eläkkeellä, jotenkin tuo oikeasti pitäisi korvata. Minulla oli nuorempi lapsi sairas ja mies toivoi, että hän saisi keskittyä uran luontiin ja minä hoitaisin lapsen. Nyt sitten hänen uransa kukoistaa ja minä olen köyhä lopun ikää, sillä jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sitten eron jälkeen (mies löysi terveemmän) ilman mitään kompensaatiota. Kutsutko sitä oikeudenmukaiseksi?

Työkyvyttömyys on tietysti ikävä juttu, otan osaa. Onneksi työssäkäyneet ovat maksaneet veroja niin paljon että valtio voi maksaa eläkettä niin ei kenenkään tarvii tyhjän päälle jäädä.
Muista että olet itse päättänyt jäädä kotiin hoitamaan lastanne. Päätöksen seurauksena olet saanut viettää aikaa lapsesi kanssa mutta eläkettä siitä ei kerry. Sehän sinulla oli tiedossa jo silloin kun sen päätöksen teit.
Erotessa saat puolet yhteisestä omaisuudestanne, jonka ilmeisesti miehesi on kokonaan työllään tienannut. Eikö se ole kohtuullinen kompensaatio? Vai pitäisikö saada enemmän? Onko sinun kotityö jotenkin vielä arvokkaampaa kuin miehesi työ?

Jos teillä on avioehto, niin olet tiennyt sen vaikutukset avioerotilanteeseen. Olet tiennyt miten tärkeää on huolehtia omasta toimeentulosta avioeron varalta.

jotain rajaa sentään kirjoitti:

Työkyvyttömyys on tietysti ikävä juttu, otan osaa. Onneksi työssäkäyneet ovat maksaneet veroja niin paljon että valtio voi maksaa eläkettä niin ei kenenkään tarvii tyhjän päälle jäädä.
Muista että olet itse päättänyt jäädä kotiin hoitamaan lastanne. Päätöksen seurauksena olet saanut viettää aikaa lapsesi kanssa mutta eläkettä siitä ei kerry. Sehän sinulla oli tiedossa jo silloin kun sen päätöksen teit.
Erotessa saat puolet yhteisestä omaisuudestanne, jonka ilmeisesti miehesi on kokonaan työllään tienannut. Eikö se ole kohtuullinen kompensaatio? Vai pitäisikö saada enemmän? Onko sinun kotityö jotenkin vielä arvokkaampaa kuin miehesi työ?

Jos teillä on avioehto, niin olet tiennyt sen vaikutukset avioerotilanteeseen. Olet tiennyt miten tärkeää on huolehtia omasta toimeentulosta avioeron varalta.

Onneksi ja onneksi. Juu ei tarvii tyhjän päälle jäädä, tiedätkö millaiset nykyään on työkyvyttömyyseläkkeet, eihän ne edes riitä perheen kuukauden ruokiin!!!

jotain rajaa sentään kirjoitti:

Eikö se osituksen kautta tuleva puolet työssäkäyneen ansaitsemasta omaisuudesta ole riittävä korvaus kotirouvana vietetystä ajasta?
Ei kai ketään pakoteta hoitovapaalle? Onhan se silloin jo tiedossa että kotonaoloajalta ei kerry eläkettä eikä tuloja.
Eikö se ole korvausta kotitöiden tekemisestä että ei ole tarvinnut osallistua perheen elatukseen?

Aivan kuin halveksisit kotona tehtävää raskasta ja vaativaa lastenhoitotyötä. Ja on sitä kotona monta muutakin työtä kuin lasten hoitotyö.

Jos sinulla on ensimmäistäkään lasta niin jääppäs hoitamaan lasta ( joillakin on 5 lasta) ja tee kaikki kotityöt itse, tulet ehkä toisiin ajatuksiin.

Oletko huomannut että jos et hoida itse lapsikatrastasi niin jossakin heidät hoidetaan ja hoitajille maksetaan siitä palkkaa.

Herää kysymys : Kumpi on arvokkaampaa ,hoitaa omia lapsiaan vai käydä vieraalla töissä?

Toivon,itse lapseni kuolemalle menettäneenä, ettei kukaan ikinä halveksisi kotona tehtyä lasten ja kodinhoitotyötä, ei edes avioeron yhteydessä.

Kyllä kotiäidin työt ja tehtävät ovat tämän maan arvokkaammasta päästä ja soisi heidän hieman enemmän arvostusta saavan.

Äitikin elättäjä kirjoitti:

Aivan kuin halveksisit kotona tehtävää raskasta ja vaativaa lastenhoitotyötä. Ja on sitä kotona monta muutakin työtä kuin lasten hoitotyö.

Jos sinulla on ensimmäistäkään lasta niin jääppäs hoitamaan lasta ( joillakin on 5 lasta) ja tee kaikki kotityöt itse, tulet ehkä toisiin ajatuksiin.

Oletko huomannut että jos et hoida itse lapsikatrastasi niin jossakin heidät hoidetaan ja hoitajille maksetaan siitä palkkaa.

Herää kysymys : Kumpi on arvokkaampaa ,hoitaa omia lapsiaan vai käydä vieraalla töissä?

Toivon,itse lapseni kuolemalle menettäneenä, ettei kukaan ikinä halveksisi kotona tehtyä lasten ja kodinhoitotyötä, ei edes avioeron yhteydessä.

Kyllä kotiäidin työt ja tehtävät ovat tämän maan arvokkaammasta päästä ja soisi heidän hieman enemmän arvostusta saavan.

En suinkaan halveksi mitään. En vain ymmärrä miksi AP:n pitäisi saada enemmän kuin mitä hän saa normaali eron puitteissa, eli elatusapua mikäli on lähihuoltaja, ja puolet yhteisestä netto-omaisuudesta. Eikö se riitä ??

oikeudenmukaisuuskun kirjoitti:

Sinä jotain rantaa sentään et taida tietää, että on aika kova hinta yhteisten lasten kasvatuksesta olla koko loppuikä alimittaisella eläkkeellä, jotenkin tuo oikeasti pitäisi korvata. Minulla oli nuorempi lapsi sairas ja mies toivoi, että hän saisi keskittyä uran luontiin ja minä hoitaisin lapsen. Nyt sitten hänen uransa kukoistaa ja minä olen köyhä lopun ikää, sillä jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sitten eron jälkeen (mies löysi terveemmän) ilman mitään kompensaatiota. Kutsutko sitä oikeudenmukaiseksi?

Saithab sinä puolet teidän yhteisestä omaisuudesta jo avioehtoa ei ollut. Juuri tämänkaltasiten juttujen takia ei kannata kotiäisiksi tai isäksi suostua koska jo er otulee niin jää aika huonolle rahalle sen jälkeen.

jkklhkjh kirjoitti:

Onneksi ja onneksi. Juu ei tarvii tyhjän päälle jäädä, tiedätkö millaiset nykyään on työkyvyttömyyseläkkeet, eihän ne edes riitä perheen kuukauden ruokiin!!!

Sehän riippuu millä palkalla olet töissä ja olet tienannut 10000€ kuussa niin se eläke on hyvä ja pitösi päästä sairaseläkkeelle niin silloin eläke on suurempi.

jotain rajaa sentään kirjoitti:

En suinkaan halveksi mitään. En vain ymmärrä miksi AP:n pitäisi saada enemmän kuin mitä hän saa normaali eron puitteissa, eli elatusapua mikäli on lähihuoltaja, ja puolet yhteisestä netto-omaisuudesta. Eikö se riitä ??

Ei tule saamaan enempää. Ahneella on paskainen loppu!

Äitikin elättäjä kirjoitti:

Aivan kuin halveksisit kotona tehtävää raskasta ja vaativaa lastenhoitotyötä. Ja on sitä kotona monta muutakin työtä kuin lasten hoitotyö.

Jos sinulla on ensimmäistäkään lasta niin jääppäs hoitamaan lasta ( joillakin on 5 lasta) ja tee kaikki kotityöt itse, tulet ehkä toisiin ajatuksiin.

Oletko huomannut että jos et hoida itse lapsikatrastasi niin jossakin heidät hoidetaan ja hoitajille maksetaan siitä palkkaa.

Herää kysymys : Kumpi on arvokkaampaa ,hoitaa omia lapsiaan vai käydä vieraalla töissä?

Toivon,itse lapseni kuolemalle menettäneenä, ettei kukaan ikinä halveksisi kotona tehtyä lasten ja kodinhoitotyötä, ei edes avioeron yhteydessä.

Kyllä kotiäidin työt ja tehtävät ovat tämän maan arvokkaammasta päästä ja soisi heidän hieman enemmän arvostusta saavan.

"Kumpi on arvokkaampaa ,hoitaa omia lapsiaan vai käydä vieraalla töissä?"

Rahallisesti arvokkaampaa on hoitaa vieraan lapsia. Se on fakta. Omien lasten hoito kotona heidän ollessa pieniä on kuitenkin itselleni tärkeämpää ja sitä myöten arvokkaampaa.

mk kirjoitti:

Saithab sinä puolet teidän yhteisestä omaisuudesta jo avioehtoa ei ollut. Juuri tämänkaltasiten juttujen takia ei kannata kotiäisiksi tai isäksi suostua koska jo er otulee niin jää aika huonolle rahalle sen jälkeen.

Juuri tämänkaltasiten juttujen takia ei kannata kotiäisiksi tai isäksi suostua "

Hui hai. Lapset ovat pieniä aivan hirmuisen vähän aikaa. Lapset ovat elämän lahja, jotka kannattaa hoitaa pienenä kotona. Minä ainakin olen sen verran itsekäs, etten antanut tarhan tätien hoitaa lapsiani. Nuorin kolmesta lapsesta oli 3v, kun minä palasin työelämään osa-aikaisesti. Kun kaikki olivat koulussa, aloitin kokopäivätyöt. Kyllä niitä töitä sitten saa taas tehdä vuosikaudet. Mitä siitä, jos eläkettä ei muutamana vuotena kerry? Kaikkea ei voi mitata rahassa. Ja mistä sitä tietää, vaikka eläkkeet lopettaisiin kokonaan muutaman vuoden päästä. Kaikki saisivat vanhuuden perustulon 1000e/kk?

PS. ex mieheni opiskeli lähes kokoajan, kun olin kotona lasten kanssa. Taloudellisesti ei kovin hyvin pärjätty. Toisaalta hoitomaksut olisivat nielaisseet palkastani niin suuren osan, ettei työssäkäynti juurikaan olisi parantanut taloudellista tilannetta