http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/85972.pdf
(s. 58)
Työllistymisen osalta voidaan tehdä seuraavat keskeiset havainnot:
Ylemmän asteen tutkinnon
suorittaneiden työttömyysaste on noin 3 prosenttia.
Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tilanne on jonkin verran heikompi ja työttömyysaste
on koko maassa reilut 6 prosenttia.
Ammattikouluista valmistuvien työttömyysaste on koko maassa yli 16 prosenttia
ja nousee Itä- ja Pohjois-Suomessa yli 20 prosenttia.
16/3 = 5.3. Ammattikoulusta valmistuneiden työttömyys on siis 5.3 kertaa suurempi, kuin korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Syitä on monia:
- teollisuudessa työn hinta on liian korkea
- koulutusmäärät eivät ole suunniteltu tarpeen mukaan
- kotimarkkinat eivät ole kypsynet, koska useat palvelut ovat hinnoiteltu aivan liian korkeiksi
Olisiko tuossa syitä siihen, miksi korkeakoulututkinnon suorittanut tekee lähes tulkoon kaikki työt kotona mielummin itse, kuin tilaa ne palveluyrittäjältä.
(s. 58)
Työllistymisen osalta voidaan tehdä seuraavat keskeiset havainnot:
Ylemmän asteen tutkinnon
suorittaneiden työttömyysaste on noin 3 prosenttia.
Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tilanne on jonkin verran heikompi ja työttömyysaste
on koko maassa reilut 6 prosenttia.
Ammattikouluista valmistuvien työttömyysaste on koko maassa yli 16 prosenttia
ja nousee Itä- ja Pohjois-Suomessa yli 20 prosenttia.
16/3 = 5.3. Ammattikoulusta valmistuneiden työttömyys on siis 5.3 kertaa suurempi, kuin korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Syitä on monia:
- teollisuudessa työn hinta on liian korkea
- koulutusmäärät eivät ole suunniteltu tarpeen mukaan
- kotimarkkinat eivät ole kypsynet, koska useat palvelut ovat hinnoiteltu aivan liian korkeiksi
Olisiko tuossa syitä siihen, miksi korkeakoulututkinnon suorittanut tekee lähes tulkoon kaikki työt kotona mielummin itse, kuin tilaa ne palveluyrittäjältä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko mitenkään kohtuullista vetää tällaisia johtopäätöksiä, jos yli 25-vuotiaista korkeakoulu-opiskelijoista yli 70 000 oli jo opiskellessaan töissä (s.66 tai sinnepäin)? Täytyy muistaa, että ammattikoululaiset ovat valmistuessaan ehkä 18-vuotiaita ja todellakin päätoimisia opiskelijoita. Jo pelkkä armeijan käyminen tekee heistä työttömiä joksikin aikaa. Oma poikanikin sai vakituisen työpaikan "vasta" 20-vuotiaana.
Varusmies- tai siviilipalvelus ei nosta työttömyyttä. Käsittääkseni ko. henkilöt lasketaan työvoiman ulkopuolella olevaaan työvoimaan.
Korkeakoulu-opiskeija ei ennen valmistumistaan ole korkeasti kulutettua työvoimaa. Yliopistossa opiskeleva taas lasketaan 1-2 vuoden opiskelun jälkeen korkeakoulun suorittaneen tasolle.
Tämä ei ollut sinällään kannanotto koulutusvalintojen puolesta. Tällä hetkellä oikea ammattikoulutasoinen opintovalinta tuo takuulla paremman leivän koko työuran ajalta, kuin korkeakoulututkinto. Siis jos pari vuotta valmistumisen jälkeen siirtyy yksityisyrittäjäksi ja eteenkin silloin, jos 35-40 vuotiaana työllistää jo useamman saman alan työntekijän.
Hallituksen san sijaan pitäisi panostaa tähän jo vuosia jatkuneeseen ammattikoulusta valmistuneiden työttömyystilanteen parantamiselle:
1) ensiksi, työn verotusta pitää keventää pienillä palkoilla (työnantajamaksut ovat käytännössä ainoa vaihtoehto, koska muut vaihtoehdot pienentävät vain kuntien verokertymää).
2) toiseksi, yleiseksi käytännöksi pitäisi tehdä se, että esim. neljän vuoden välein lasketaan valtakunnan tasolla jokaisesta ammatista ensimmäisen vuoden aikana omaan ammattiin työllistymättömien osuus valmistuneista ja kahden vuoden päästä laskentahetkestä puolet tästä työllistymättömien määrästä (ka. neljältä vuodelta) vähennetään opiskelijapaikkojen määrästä. Tai ainakin säätöä tehdään niin, että huonoiten työllistävistä vähennetään ja paremmin työllistäviin lisätään. Sama koskisi myös yliopistoja ja korkeakouluja.
En osaa sanoa, että mitä hallituksen tulisi tehdä, mutta sinun mallisi kuulostaa aivan liian hitaalta esim. pohjoisen kaivosteollisuutta ajatellen. Niinpä Sodankylään - ja juuri sinne eikä esim. Etelä-Suomeen - suunnitellaankin alan ammattikoulutusta. Nythän tämä täsmäkoulutus tulisi aloittaa eikä vasta aikojen päästä.
Minun tuntemistani nuoremman polven ammattikoulun käyneistä vain hyvin harva työskentelee opiskelemallaan alalla. Niin on tilanne poikanikin kohdalla: kun hän armeijasta päästyään jäi työttömäksi työpaikasta, joka sekään ei ollut täysin omaa koulutusta vastaava, niin hän hakeutui (koulutettavaksi) työhön, johon edellytettiin vain jotain teknistä koulutusta. Autonasentajan koulutus on varmaan niitä mielenkiintoisimpia ja monipuolisimpia tapoja opiskella tekniikkaa, onhan siellä myös esim. sähköjuttuja.
Mielestäni nuoria ei tarvitse välttämättä täsmäkouluttaa tiettyyn ammattiin vielä peruskoulun jälkeen. Ammattikoulutus sinänsä pitäisi tehdä sellaiseksi, että sinne hakeuduttaisiin ja siellä viihdyttäisiin niin pitkään, että myös valmistuttaisiin. Keskeyttämisiä on aivan liian paljon.
Poika olisi varmaan mennyt asennushommiin, jos sellaisia olisi ollut tarjolla pari vuotta sitten. Nyt niitä on pilvin pimein, mutta en tiedä ketään samaan aikaan valmistuneista, jotka sillä alalla olisivat. Jos nyt lähtisi, niin työnantaja joutuisi jo uudelleenkouluttamaan merkkikohtaisesti joka tapauksessa jonkin verran. Epäilen, ettei lähde palkan takia ainakaan.
Kyllä nuoret ovat peruskoulun jälkeen ensisijaisesti ihmisiä - vieläpä keskenkasvuisia sellaisia. Heillä olkoon vapaus valita mielenkiintoinen koulutus, joka toivottavasti myös työllistää. Mutta kyllä työnantajillakin jotain velvollisuuksia on. Kannattaisiko virheistä oppia ja reagoida jollain tavalla ajoissa näihin asioihin! Kyllä nuori haluaa päästä työhön ja tienestiin eikä jää ihmettelemään, että kuinka työnantaja pärjää ilman koulutettua työvoimaa.
Miksi vedit mukaan Itä- ja Pohjois-Suomen 20 %:n työttömyyden ammattikoululaisten osalta? Kyllä näillä heikon työllisyyden alueilla on korkeasti koulutetuilla paljon suurempi prosentuaalinen työttömyys. Korkeampi koulutus voi jopa kaksinkertaistaa riskin päätyä työttömäksi.
Luin lehdestä, kuinka esim. Sodankylän alueella on käynnistyneen kaivostoiminnan ansiosta koulutettu ja työllistetty useita ihmisiä uuteen ammattiin. Eräskin sähköasentaja kertoi aikoinaan tehneensä vain keikkatöitä omalla alallaan ja saaneensa nyt vakituisen työpaikan kaivosmiehenä. Voihan näitä sähköhommia omalla riskillä yrittää korkeakoulutettu itsekin tehdä, jos luulee näin säästävänsä. Sama koskee mm. autohommia.
"
Voihan näitä sähköhommia omalla riskillä yrittää korkeakoulutettu itsekin tehdä, jos luulee näin säästävänsä. Sama koskee mm. autohommia.
"
Lisää vielä rakennushommat ja putkityöt. Kaikkein vaativimmilta osin toki ammattimies asialle.
Esimerkiksi uudemman auton huolto alkaa olemaan mahdotonta ilman ammattivehkeitä. Joissain autoissa akun irrottaminen nollaa ajotietokoneen ja se pitää ohjelmoida uudestaan. Sen sijaan renkaan-, öljyn- tai vaikkapa kannentiivisteen vaihto sujuu vielä toistaiseksi "kotikonsteinkin". Korjaustoimien osalta kysymys on ennemminkin ajasta, kuin rahasta. Oikealla hinnalla (arviolta 40-60% halvemmalla) ei tulisi mieleenikään tehdä itse. Huoltamoilla olisi vieläpä varaa tuollaiseen alennukseen, ainakin jos vertaa keskieurooppalaiseen hintatasoon.
Poikani, joka on koulutukseltaan autonasentaja mutta toimii toisissa tehtävissä teollisuuden palveluksessa, teettää kaikki huollotkin merkkikorjaamossa omaan, uudehkoon autoonsa. Korkeintaan hän auttelee joissain vanhojen kotteroiden, kuten minun autoni, korjaus- ja huoltotöissä, jos sille päälle sattuu. Ja kun on yksi duunari huushollissa, niin kyllä löytyy tuttavapiiristä aina tarpeen mukaan monenmoista apua. Tuntuu vain siltä, että tuo duunaripoika on kaikkein innokkain ostamaan tuotteita ja palveluita ja myös maksamaan niistä hyvän hinnan. Meitä ei voi ainkaan syyttää siitä, että emme pitäisi elinkeinoelämän rattaita pyörimässä.
Väitit, että teollisuuden työpaikat ovat liian korkeita. Mistä tuo väite? Valtion palkkaklistoilla olevissa on paljon enemmän korkeapalkkaisia ja mitättömistä valtion paperitöistä maksetaan siis aivan tuottamattomasta kynienpyörityksestä. Valtion palkkalistoilla oleville pitäisi tehdä tuottavuusselvitys, niin rupeaisi uusia työttömiä tulemaan kuin liukuhihnalta. Niin paljon on vielä löysiä sillä rintamalla.
Tuossa et nyt ihan väärässä ole, mutta nähdäkseni julkisen puolen kilpailukykyisyys on parantunut huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana = työntekijämäärä on pienentynyt yli 50%. Mutta löysiä on vielä siellä ja täällä.
Kynänpyöritys on tuottavaa, jos se tuo rahaa kassaan. Siten virkamieskin tuottaa (kunnalle/valtiolle), koska hänen kynänpyörityksensä tuo rahaa verokirstuun. Ja verotkin voivat tuottaa lisä-arvoa, jos ne kohdennetaan oikein. Esimerkiksi tiestön ylläpito olisi mahdotonta ilman toimivaa verojärjestelmää, ellei sitten siirrytä takaisin feodaali-yhteiskuntaan ja orja-talouteen.