Olen työskennellyt tähän päivään mennessä eräässä helsinkiläisessä keskisuuressa palvelualan yrityksessä ja sanouduin irti pari viikkoa sitten, koska voin pahoin ja minulla on tunne ettei minua arvosteta. Olen kokenut työpaikkakiusaamista joka päivä: vähättelyä, huumorin taakse kätkettyä pilaa, alentavaa puhumista, käskyttämistä, epäreiluutta, epätasa-arvoa töiden jakamisessa, mikä tarkoittaa sitä etten enää saa tehdä mitään töitä mitä aiemmin olin tehnyt ja mitkä kuuluvat ammatti/työkuvaani. Työt siis jaetaan vain kavereiden ja suosikkien kesken. Minulle puhutaan rumastikkin, jos teen jotain vaikkapa katson kelloa puhelimesta, mitä ei saisi edes tehdä, mutta jos joku suosikki tekee samoin, niin sille ei sanota mitään. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, mitä en tässä nyt viitsi alkaa luettelemaan.
Olen voinut pitkän aikaa tässä työpaikassa erittäin huonosti. Aamulla tai jo edellisenä iltana alkaa pahoivointi,kun tietää, että pitää lähteä töihin. Nukun huonosti. Aaamulla pitkittelen viimeiseen asti töihin lähtöä ja olen muutaman kerran myöhästynyt, mutta vain muutaman minuutin. Olen aina kauhuissani, jos myöhästyisin enemmän. Pidän kyllä huolen etten myöhästy. Olen huomannut, että jos joku suosikki myöhästyy, niin siitä ei pahemmin sanota mitään, hieman vain leikillisesti heristetään sormea. Tämä kaikkinainen kiusaaminen on vain ja melkein ainoastaan tämän yhden ihmisen taholta. En ole töissä oma itseni ja työpanokseni on alkanut hiipua, tietenkin kun näkee ihan selkeästi ettei minua arvosteta. Vaikeaa olla asiakaspalvelussa ja hymyillä, kun sydän on melkein pakahtumaisillaan surusta ja mielipahasta. Jotkut asiakkaat sen kyllä huomaavat. Minulle ei puhuta (siis tämä yksi ihminen, joka on esimiesasemassa oleva) kunnolla ja eikä kuunnella, olen kuin ilmaa. Lauseitani ei kuunnella loppuun asti jne.
Lopetan kokonaan kyseisessä paikassa kahden viikon sisällä ja mietin mitä minun pitäisi tehdä ennen sitä. Tekisi mieli kertoa toiminnanjohtajalle tästä koko touhusta, mutta onko se kaikki turhaa? Meillä on aina kyseisessä yrityksessä ollut tapana viedä jotain viimeisenä päivänä työkavereille, mutta kannattaako sekään? Itseasiassa suurin osa työkavereistani on kivoja joten....Tekisi myös mieli sanoa tälle kiusaajalle jotain viimeisinä/viimeisenä päivänä, mutta mitä? Mikä olisi kaikkein fiksuinta?
Mitä pitäisi tehdä?
18
434
Vastaukset
- sanonoinvaikka
"Syö loppuelämäsi itse, POIKA!!"
- voimia
Saman kokenut.
Sinulla alkaa nyt vaikeat ajat ja kiusaajasi juhlii.
Itse työstin lopputilejäni yli vuoden ja pahaolo ei ole vieläkään helittänyt.
Mitään ei hyödytä kenellekään sanoa.Ei ne välitä kuin itsestään.
Hae ammattiauttajan apua mahdollisimman pian.Puhu asiasta oikeille tahoille.
Yksi ihminen riittää pilaamaan kaiken.On joko kateellinen tai sitten tahattomasti häntä ärsyttänyt.
Koskaan ei voi tietää, mistä kukanenkin herneen nenäänsä vetää, mistä on kateellinen.
Tiedä miltä sinusta tuntuu.
Sydän on minullakin sairas ja sehän on kiusaajien tarkoituskin.
"Eipäs pysty olemaan kuin haluaa, heh,heh"
"Varmaan kohta pöpilässä,heh,heh"
Sitä nauramista,vahingoniloa,tölvimistä,sekoilua.
Kun lähdet pois, alkaa todellinen asioidesi revittely.Näin toimivat nämä"erinomaiset" persoonat eli heikot.
Toivon, että tokenet nopeammin kuin minä.Saisit kivan työpaikan ja selviäisit täysjärkisenä koettelemuksestasi.
Ne raukkikset eivät sinua ansainneet.
VOIMIA!
- Provo1
Kuule A, älä viiti kirjoittaa enää näitä provoja
- B
Mikä tästä teki provon? Aika tyypillinen tarina. Tunnistitko itsesi, kun oletat kirjoittajan olevan joku A? Kolahtiko jotenkin?
- sirkkendaali
En ole provo vaan ihan oikea henkilö. En viitsi vaan laittaa omaa nimeäni tänne julkisuuteen ja siihen on monta eri syytä. Jos ei sinulle ole samanlaisia kokemuksia työpaikkakiusaamisesta, niin miksi olet tällä keskusteluketjulla. Kiitos etukäteen vain asiallisille vastauksille.
- Provotrii
Et ole provo, mutta kirjoitat provoja.
E i täällä kuule saa kukaan asiallisia vastauksia, tämä on vittuilupalsta.- sirkkendaali
Anteeksi kuinka? Millä lailla kirjoitukseni on provo? Provosoiduitko sinä ja mitä se sinussa aiheuttaa? Kirjoitin aivan niin kuin tunnen tällä hetkellä nykyisessä työpaikassani, voin siis pahoin ja onnekseni olen vaihtamassa fiksumpaan paikkaan töihin. Halusin tosissaan vastauksia samanlaista kokeneilta ja mitä he yleensä ovat tehneet tällaisessa asiassa. Itse otan tällaiset asiat vakavasti enkä vaan provoillakseni keskustelupalstalla. Olen puhunut kylläkin erään ystäväni kanssa,mutta täällä voisi saada enemmän vastauksia ja erillaisia.
- kkkkkkkkkkkkkkkkka
Työpaikalla elämä jatkuu ja sinut unohdetaan jo viimeistä työpäivääsi seuraavana päivänä. Sinä sen sijaan jatkat ko. työpaikan ajattelemista edelleen, aina niin kauan aikaa kunnes löydät uuden paikan.
Jos tämä on tositarina.
Olisi ehkä kannattanut jatkaa vaan töissä.- AnuL
Niinpä, kukaan ei oikeasti välitä. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Irtisanoutunut sitten kituu omien painajaistensa kanssa.
- Mites tämä
Kuulostaa kauhealta mutta ei kannata välittää ihmisten arvostuksista ne voi olla vähän tunteiden mukaan sitä tai tätä. Eipä tosiaan nuokaan ihmiset kovin arvostettavilta vaikuta. Psykologinen tosiasiahan on että selvien mitätöimisyritysten takana täytyy olla kateutta tai pelkoa.
Sen sijaan puutu siihen (työsuojelu, luottamusmies) jos tehtäväsi tai palkkasi on huonompi kuin työsopimuksessasi. Tämmöiset kiusaamiset ovat työnantajan aluetta, koska pitää katsoa työyhteisön kokonaisuutta ja rekrytointikustannuksia, ja vain yksi sylkykuppi voi saada yhteisön toimivaksi muttei häiritse liikaa. Siten on turha mennä valittamaan saat vain maineen. Vie ne pullat jos suurin osa oli mielestäsi kivoja.- sirkkendaali
Olen yrittänyt olla välittämättä ja kovettaa itseäni, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Pidän työstäni ja on vaikea tehdä töitä kun koko ajan pitää miettiä sanoja ja mahdollista puolustautumista. Eihän se nyt, ole normaalia normaalissa työpaikassa, että pitää pyrkiä olemaan puolustuskannalla jatkuvasti. Enkä myöskään jaksa uskoa sellaiseen kuin joku täällä kirjoitti, että pitää laittaa kova kovaa vastaan ja sanoa takaisin, taistella ja mennä liittoon. Ne liitossa notkauttavat niskaansa, jos sinne menet ja nauravat pellolle.
Niin moni kiusattu ei ole edes saanut apua työsuojelustakaan miten sitten liitosta. Kukaan ei usko kiusattua, pitävät tyhmänä ja epäluuloisena. Kaikki muut ovat sillä ns. toisella puolella ja ihmettelevät, että miten muka "se" on kiusattu? "Se" on harhaluuloinen ja sairas ja heikko. Monesti nämä kiusaajat ovat mukana joukkona ja ainankin omalla kohdallani pääkiusaajana on esimies ja hänellä takanaan oma pieni kannattajajoukkonsa, hännystelijöitä jokainen omalla tavallaan. Ala nyt siinä sitten taisetelemaan esimiestäsi vastaan.
Niinkuin taisin kirjoittaakkin, että tekemääni työtä ei arvosteta niinkuin itse haluaisin. Minulle ei anneta enää niitä samoja tehtäviä kuin ennen, vaikka olen niistä pariinkiin oteeseen maininnut. Olen ammattitaitoinen ihminen ja oman alani rautainen osaaja. Tuntuu, kun minut yritetään lyödä maanrakoon koko ajan hiljaisesti, että jopa omalla käyttäytymisellänkin alan jopa uskoa omaan huonouteeeni. Sehän ei nyt pidä paikkaansa ja tiedän sen. Olen sen verran kunnianhimoinen kuitenkin, että tiedän vahvuuteni ja osaamiseni laadun, että hain paikkaan, jossa minulle tarjotaan haasteita ja oikeita töitä.
Tuo kateus on tullut minullekkin mieleen monta kertaa tässä kuukausien aikana. Miksi he olisivat katellisia? Mitä minulla on mitä he kadehtivat? Palkkaukseen en ole tyytyväinen ollenkaan. Pyysin palkankorotusta, mutta en saanut, vaikka työvuosia on kertynyt 15 vuotta ja viimeeeksi palkankorotusta pyysin 6 vuotta siiten. Sekin on hyvä keino savustaa pellolle ja näyttää ettei arvosteta. Ei myöskään anneta haasteellisia tehtäviä, koska sitten pitäisi taas nostaa palkkaa. Ovelaa, eikö? Mulla on alunperin sopimuspalkka ja hieman korkeampi kuin työehtosopimuksen mukainen. Uudessa työpaikkassa tarjottiin parempaa palkkaa, lisää työtunteja ja haasteitakin uusien tehtävien parissa.
Vien toki pullaa ja leivon jopa kakunkin, mutta pääkiusaajalle tarjoan arsenikkiä;-)
- Ruskan aikaan
Kyllä näitä ikäviä ihmisiä riittää maailmassa. Olen sosiaali- ja terveysalalla nyt kuudetta vuotta ja oikeastaan koko ajan jollain lailla kiusattuna, syrjittynä tai nälvittynä. Aluksi minua haukuttiin lumpuksi, kun eräs mies ihastui minuun. Ja jos juttelin jollekin miehelle, yritin muka heti iskeä tätä. Ulkonäköäni arvosteltiin ja tirskuttiin, että mitä se oikein kuvittelee itsestään.
Siirryin saman työnantajan alaisuudessa toiseen paikkaan, mutta pian alkoi taas ilkeily. Minusta tehtiin aiheettomia valituksia pomolle, syrjittiin ja haukuttiin päin naamaa. Otin asian puheeksi pomoni kanssa ja asia hieman korjaantui.
Sitten jouduin siirtymään taas toiseen kohteeseen, tosin en kiusaamisen vuoksi. Siellä oli eräs aluksi ihan mukavan oloinen mutta tomera työntekijä, joka pian paljastui jollain lailla mielenvikaiseksi. En tiedä oliko hän narsisti vai mistä oli kyse, mutta hän oli karkottanut jo monta työntekijää siitä paikasta pois. Hän oli kiukkuinen, sähisi ja tiuski ja halusi määrätä kaikesta, vaikka ei ollut sen kummempi työntekijä kuin muutkaan. Saadakseen tahtonsa läpi, hän teki kaikkea mahdollista kiusaa mitä voi keksiä, paitsi fyysistä väkivaltaa. Kun hän kuuli, että olin kertonut tilanteesta pomolleni, kiusaaminen vaan paheni. Kestin tuossa paikassa vain muutaman kuukauden ja purin työsopimuksen. Jotenkin lohdutti se, että tuo kiusaaminen ei ollut henkilökohtaista, vaan hän oli samanlainen kaikkia kohtaan.
Sain seuraavankin työpaikan samalta työnantajalta, taas eri paikasta. Alku vaikutti lupaavalta, mutta oltuani vain hetken siellä, eräs nuori työntekijä teki itsemurhan. Muistan että sitä ennen hän näytti todella väsyneeltä ja ahdistuneelta. Asiaa päiviteltiin jonkin aikaa ja sai mennä keskustelemaan asiasta, jos koki tarvetta jonkinlaiseen kriisiapuun. En kuitenkaan tuntenut tuota ihmistä, joten en sen kummemmin ollut pois tolaltani.
Hänen tilalleen tuli uusi nuorehko työntekijä ja eräänä päivänä kuulin, kuinka hän itki ja oli todella pahoittanut mielensä erään ihmisen sanoista. Anteeksi pyydeltiin jne. mutta kiusaaminen ilmeisesti jatkui. Lopulta tämä kiusattu lähti pois ja muutti kauemmas jopa asumaan.
Sen jälkeen tuo ikävä ihminen on ottanut minut kohteekseen. Katsoo häijysti, ei vastaa tervehdykseen, kulkee vaan ohi tai katsoo kuin halpaa makkaraa ylimielisenä. Ilkeilee ja ns. piilovittuilee. Ilkkuu ja nauraa aina tilaisuuden tullen milloin mistäkin. Mahtailee omilla saavutuksillaan tai avuillaan. Jos yhtään näytän, että pahoitan mieleni, hän hymyilee voitonriemuinen ilme naamallaan. Hän on myös vetänyt muita mukaan tähän.
Kuulin myöhemmin, että tämä henkilö oli käynyt katsomassa tuota itsemurhan tehneen työntekijän ruumista ja uskon että hän ainakin osittain oli aiheuttanut sen pahan olon hänelle. Mistä näitä myrkkykäärmeitä oikein tulee? Tämä ei ole mikään provo, vaan täyttä totta. Mutta ihan sama uskooko kukaan, halusin kuitenkin kertoa omista kokemuksistani. En ole vielä ottanut asiaa tällä kertaa esimiehen kanssa puheeksi ja mietinkin otanko ollenkaan. Työsopimus on vuoden loppuun, ehkä lähden vain pois.
Olen toki miettinyt, että onko minussa jotain vikaa, kun joudun aina kiusatuksi. En mielestäni provosoi millään lailla, päin vastoin olen rauhallinen ja aika hiljainen puurtaja. Olen ehkä hieman erilainen kuin muut. Viihdyn omissa oloissani, en juoruile tai ravaa tupakalla. Tupakkapaikka tuntuu olevan se pahin juorupaikka. Hoidan työt ja olen mielestäni ahkera. Ehkä se ärsyttää liikaa muita. Aika masentava alku työelämälle, jos joku olisi minulle kertonut etukäteen, en olisi uskonut että tällaista voi olla. Olenkin miettinyt alan vaihtoa ihan tosissani. - lasse7878
.....
- kyllinhyvä
Itse olen kokenut samaa. Olen hyvin naisvaltaisella alalla.
Joukossa on yksi Besserwisser joka vähättelee minua. Joudun päivittäin olemaan puolustuskannalla ikävien kommenttien vuoksi ja aamut ahdistaa,kun joudun lähtemään töihin. Olen siirtymässä pian eläkkeelle ja toivon vain,että jaksaisin loppuun asti. Olen menossa lääkäriin parin viikon kuluttua. Jos sieltä saisin apua. - kyllinhyvä
Itse olen kokenut samaa. Olen hyvin naisvaltaisella alalla.
Joukossa on yksi Besserwisser joka vähättelee minua. Joudun päivittäin olemaan puolustuskannalla ikävien kommenttien vuoksi ja aamut ahdistaa,kun joudun lähtemään töihin. Olen siirtymässä pian eläkkeelle ja toivon vain,että jaksaisin loppuun asti. Olen menossa lääkäriin parin viikon kuluttua. Jos sieltä saisin apua. - kyllinhyvä
Itse olen kokenut samaa. Olen hyvin naisvaltaisella alalla.
Joukossa on yksi Besserwisser joka vähättelee minua. Joudun päivittäin olemaan puolustuskannalla ikävien kommenttien vuoksi ja aamut ahdistaa,kun joudun lähtemään töihin. Olen siirtymässä pian eläkkeelle ja toivon vain,että jaksaisin loppuun asti. Olen menossa lääkäriin parin viikon kuluttua. Jos sieltä saisin apua. - kyllinhyvä
Itse olen kokenut samaa. Olen hyvin naisvaltaisella alalla.
Joukossa on yksi Besserwisser joka vähättelee minua. Joudun päivittäin olemaan puolustuskannalla ikävien kommenttien vuoksi ja aamut ahdistaa,kun joudun lähtemään töihin. Olen siirtymässä pian eläkkeelle ja toivon vain,että jaksaisin loppuun asti. Olen menossa lääkäriin parin viikon kuluttua. Jos sieltä saisin apua. - luulotauti
Saman kokeneena voin samaistua tunteisiisi. Itse joudun olemaan puolustuskannalla päivittäin ja aamut on vaikeita,kun joutuu lähtemään työpaikalle. Onnekseni eläkepäiväni on lähellä joten sitä odottaessani saan jotenkin kestettyä tämän mielipahan.Ihminen joka on kaikkein pahin on besserwisser pahemmasta päästä. Olen menossa lääkäriin piakkoin ja toivon saavani avun sieltä.Hyvää kesää ja jaksamista .
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota3282786Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?942086En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v1201610Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin731144- 711022
- 61983
Voi nainen...
Kun luovutit meistä liian aikaisin, just kun aloin oppimaan sinua. Jos oisin alussa jo lukenut aiheesta oisin voinut toi41940Venäjä aikoo yksipuolisesti muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa
Venäjä aikoo muuttaa rajalinjauksia Suomenlahden itäosassa Venäjän saarten eteläpuolella. Ylen jutussa kerrotaan mm.145899Suomi lähettää tarkkailijoita merialueelle
Venäjä on ilmoittanut aikovansa ylittää Suomen merialueen rajat kysymättä lupaa kertomalla että Suomen merialueen raj290832- 40744