Hei vaan,
kertokaas ihmiset, kuinka kauan teillä kesti tätä paljon puhuttua "alkuhuumaa"? Eli sitä kun rakastellaan kuin jänikset, ollaan yhdessä 24/7, kaivataan toista heti kun hän lähtee, halitaan ja pusitaan niin paljon että kanssaolijat kääntävät päänsä.. Jne :D Eli sitä sellaista hullua alkuhuumarakkautta!
Kertokaa myös kauanko olette olleet nyt yhdessä!
kertokaas ihmiset, kuinka kauan teillä kesti tätä paljon puhuttua "alkuhuumaa"? Eli sitä kun rakastellaan kuin jänikset, ollaan yhdessä 24/7, kaivataan toista heti kun hän lähtee, halitaan ja pusitaan niin paljon että kanssaolijat kääntävät päänsä.. Jne :D Eli sitä sellaista hullua alkuhuumarakkautta!
Kertokaa myös kauanko olette olleet nyt yhdessä!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Alkuhuumaa kesti meillä, siis semmoista älyttömän ihanaa huumaa n. 2 vuotta, ehkä vähän yli. Oltu kohta 4 vuotta yhdessä ja kyllä ne tunteet nousee edelleen pintaan melkein yhtä vahvoina kuin alkuaikoina, milloin joudutaan eroon toisistamme joksikin aikaa, kun välillä pitää käydä toisella paikkakunnalla asioita hoitamassa jne :/ ai että sitä jälleennäkemisen ja odottamisen riemua edelleen, kun toista tulee aina hirveä ikävä.
Suhteessa on entistä enemmän semmoisia "tylsiä harmaita" aikoja, mutta aika usein vielä iskee hirmuinen halu toista kohtaan ja välillä menee edelleen aika hurjaksi kuherteluksi ja "puputteluksi". Ei anneta sen huuman sammua vaan muistetaan, miksi toisiimme silloin joskus ihastuttiin ja rakastuttiin.
Meillä huuma ei ole varsinaisesti kadonnut minnekään, se on vaan muuttanut muotoaan sen verran, ettei enää tarvitse olla toiseen liimautunut 24/7 :) Siitä huolimatta toista haluaa paljon, on ikävä, rakastaa ja haluaa olla lähellä. Olen koti-ihminen ja pidän rauhallisuudesta, kuten miehenikin, joten emme ole kokeneet yhteistä arkeamme mitenkään harmaana, ankeana tai tylsänä. Koskaan ei ole tullut tunnetta, että arki tai toinen osapuoli ahdistaisi! Viihdymme loistavasti yhdessä ja keksimme aina jotakin mukavaa tekemistä tai sitten puuhailemme omia juttuja. Yhteistä taivalta on nyt siis takana reilut 6 v. ja tänä vuonna mentiin naimisiin :) En osaa sanoa, että kauanko "alkuhuumaa" kesti, koska suhteemme on ollut hyvin samanlainen ihan alusta lähtien :) Varmaan tuo toisesta erossa oleminen alkoi helpottua pikkuisen parin vuoden jälkeen, mutta ei se vieläkään helppoa ole, jos puhutaan viikosta tai pidemmästä ajasta.
Kuukauden verran. Nyt puoli vuotta ollaan oltu yhdessä.
Yhdessä 30 v. Tästä huumaa n. 15 v (sieltä alkupäästä).
alkaa 5 kuukausi, ei kovin tiivistä oleilua, mutta rakastuneita todella, nyt tuntuu että joku muuttunut, onko alku huuma laantunut. voiko näin äkkiä laantua. mutta tiedän että välittää. itse olen erittäin rakastunut.
Sitä ihanihan huumaa ehkä parisen kuukautta ja siitä hieman laskeudutaan maanpinnalle, muttei jalat ole vieläkään maassa, niin tuollaiset 9-12-15 kk...Ja ihanaa arkihuumaa loput:)
En ole koskaan kokenut mitään huumaa. Onko muita tällaisia? Hieman harmittaa, kun se varmaan olisi niin ihanaa. Kuinkahan yleistä tuollainen huuma on? En ole havainnut lähipiirissä.
Meillä kesti alkuhuumaa kaksi kuukautta, sitten tapahtui kamalia asioita suhteen ulkopuolella, ja huuma loppui sitten siihen :( harmi sinänsä, koska ilman noita asioita huumaa olisi varmaan vieläkin.
Ihanaa lukea kuinka toisilla mahtava alkuhuuma jatkuu ja jatkuu vain, romanttista :)
"Ihanaa lukea kuinka toisilla mahtava alkuhuuma jatkuu ja jatkuu vain, romanttista :)"
No, mulla on näistä toistaiseksi pisin: 15 vuotta, mutta sekin päättyi. Kuinka romanttista se nyt sitten on?
Meillä yhteiseloa takana nyt 3,5 vuotta, ja ihan rehellisyyden nimissä, kyllä mä tätä jonkinlaiseksi huumaksi vielä kutsuisin.
En osaa sanoa, että olisimme nimittäin tällä hetkellä yhtään tylsempiä tai "arkisempia", kuin 3,5 vuotta sitten. Totta kai jotkin asiat ovat vähän muuttuneet, mutta edelleen yhdessäoleminen on jännittävää, ihanaa, romanttista. Ja vatsassa on perhosia, jos emme ole nähneet muutamaan päivään ja sitten taas nähdään. :) Ja aikalailla vielä rakastellaankin ja tehdään lähes kaikki yhdessä.
Tähän vaikiuttaa silti varmasti se, että elämme ns. kauhkosuhteessa. Eli näemme yleensä vain perjantaista sunnuntaihin. Niin on ollut koko suhteemme ajan. :)
Olin ERITTÄIN rakastunut erääseen poikaan.se oli erittäin voimakas tunne joka kesti 3 vuotta kunnes masennuin.Se ei johtunut pojasta.en tiedä olisiko huuma kestänyt vielä sillä en ole nähnyt häntä.Voitte kuvitella kuinka tämä harmittaa rankasti!!!Elikka huumaa varmaan olis vieläkin? Siis kellä muilla täällä on kestänyt pitkään huuma??? Mietin usessti että oliko hän minulle se oikea.ainakin tuntui siltä.. minun tulee häntä aina ikävä..ja muistan häntä--
Puhutaan alkuhuumasta eron jälkeen, no siinä huumassa unohtuu totuus, että lapsista pitäisi nyt pitää entistä enemmän huolta, sillä hehän eivät ole selvinneet vielä edes siitä erostanne, tuotte jo vierata petiin kun toisen jalka on oven välistä juuri lähtenyt, kyllä täytyy sanoa että vähä-älyisen toimintaa.
Persekö se tärkein on tässä maailmassa???
Muistelen että on tutkittu ko aihetta,,n 300 yhdyntäkertaa ja huuma alkaa laskea..
Tieteellisesti tutkittu että rakastuminen (suhteessa) kestää vuoden, jonka jälkeen se muuttuu.
Eli jos kerran päivässä niin silloihan se on ton vajaan vuoden :)
Meillä piti paikkaansa, nyt oltu yhdessä 24 vuotta ja välillä miettii onko järkee ja välillä tuntee olevansa rakastunut uudelleen :)
Eikös se vanha sanonta kerro että jos ensimmäisen vuoden aikana joka kerta alkuhuumassa kun harrastetaan seksiä, laitetaan herne pulloon niin vuodesta eteenpäin niitä herneitä riittää loppuelämäksi jos ottgaa aina yhden pois kun harrastaa seksiä.
Avioliittoni kesti kolme vuotta ja sitten en enää jaksanut kuunnella vaimoltani että "eikö sulla ole muuta mielessä kuin seksi"
Alkuhuuma alkoi kun tavattiin
se ei ole loppu vieläkään, nyt on mennyt 8,5 vuotta
Ollaan ihan kuin eilen tavattu ja rakastun joka päivä uudestaan.
Ainoa lisä on tullut ja se on telepatia,
ei tarvi puhua kun puolesta sanasta toinen tietää kaiken.
Alkuhuuma kesti puolisen vuotta. Edelleen rakastamme toisiamme, mutta tunne on syvempi ja erilainen, ei niin "kaheli". Yhdessä kolme vuotta, joista naimisissa kaksi.
Neljä vuotta yhdessä ja minun puoleltani kuvaamasi käytös jatkuu edelleen päivittäin. Vaimon puolelta nyt ei tietenkään ihan niin paljoa mutta se on tyhmä, joka olettaa naisen rakkaushuuman tai minkään tunnetilan kestävän kovin pitkään.
lootuz sanot hyvin, että enää ei oel se "kaheli" tunne. Tarkoitatko kahelilla tunteella sitä älyttömyyttä, jossa et osannut enää nähdä mitään muuta? Unohtuiko asioiden hoito, lasten hoito ja välittäminen. Kuinka paljon muistat ajasta muuta kuin toisen kahelin?.
Kun asiantuntija sanoi, että tuossa tilassa ollaan kuusivuotiaan tasolla, pitänee aika hyvin paikkansa. Mutta mahtaa olla järkytys palata maan pinnalle ja huomata se mopkien määrä, joka on samalla tullut tehtyä.
Mä tunnen rakastuvani joka päivä yhä uudestaan ja uudestaan :)
Riittävästi lyhyaikaisia "huumia" kypsytti minut etsimään vakiintuneempaa suhdetta.
Mitään varsinaista huumaa en kokenut nykyisen vaimoni kanssa vaan hiivatin hyvin viihdyimme yhdessä.
Samalla aaltopituudella hyvin monessa asiassa.
Tietenkin ne "huumatarpeetkin" toimivat mutta tolkku säilyi.
Viime kuussa oli 43-vuotishääpäivämme.
Tänään iltapäivällä koin järjestyksessä viimeisen huumani.
Huumatakaverini painuu aina pehkuihin pari tuntia ennen minua.
Tämän päivän poikkeus ajoituksessa johtui huumakaverini teatterikäynnistä.
Tavallisesti huumailemme aamupäivisin.
Paluuta menneisyyteen. Ensimmäiset 3-vuotta huumailimme kahdestaan ennen lasten hankkimista.