Poikaystäväni valittaa joskus siitä, ettei hänellä ole ystäviä. Hänellä on yliopistolla kavereita, mutta hän ei halua eikä kehtaa kutsua heitä minnekään vapaa-ajalla. Hän ei yritä aktiivisesti tutustua ihmisiin esim. harrastuksissa.
Voisinko jotenkin auttaa häntä? En itsekään näe kavereitani kovin usein enkä kuulu mihinkään isompaan kaveriporukkaan. Olen miettinyt, että jos tapaisimme ystäviäni joilla on poikaystävä, niin pojat voisivat jutella keskenään. Poikaystäväni ei kuitenkaan vaikuttanut kovin innostuneelta.
Voisin myös kannustaa häntä harrastamaan enemmän, jos vaikka sitä kautta löytyisi uusia tuttuja.
Onko mitään ideoita? Olemme parikymppisiä.
Voisinko jotenkin auttaa häntä? En itsekään näe kavereitani kovin usein enkä kuulu mihinkään isompaan kaveriporukkaan. Olen miettinyt, että jos tapaisimme ystäviäni joilla on poikaystävä, niin pojat voisivat jutella keskenään. Poikaystäväni ei kuitenkaan vaikuttanut kovin innostuneelta.
Voisin myös kannustaa häntä harrastamaan enemmän, jos vaikka sitä kautta löytyisi uusia tuttuja.
Onko mitään ideoita? Olemme parikymppisiä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miehenä sanon, että miehet eivät ole kovin kiinnostavaa seuraa. Miesten kanssa on kiva tehdä asioita, mutta ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että "lähtisitkö kahville niin jutellaan" tai "tulisitko käymään meillä kun ei olla vähään aikaan nähty" tai "on ollut sinua ikävä".
Joo on hän itsekin sanonut jotain tuollaista. Ja ettei häntä kiinnosta olla tuttaviensa kanssa, mutta hän haluaisi olla sosiaalisempi. Vähän ristiriitaista, mutta tunnen itsekin joskus samoin :)
Monilla miehillä pitää kai olla jotakin kunnon tekemistä keskenään, kuten urheilua? Pelkkä juttelu ei kai sitten riitä.
Kyllä ihmisessä itsessään pitäisi olla sen verran aloitekykyä, että lähtee liikkeelle ystävyyksiä solmimaan eikä valita!
On poikaystäväsi ihka oma ongelma, jollei halua eikä kehtaa hengailla yliopisto-kavereidensa kanssa vapaa-aikana. Tai jossei halua harrastaa mitään, missä tutustuisi uusiin ihmisiin.
Olet ihana tyttöystävä, kun haluat olla tuollaisessakin avuksi poikaystävälle - mutta karu totuus on, että jotkut keksivät valittaa mitä ihmeellisimmistä asioista ja poikaystäväsi taitaa olla yksi heistä...
No, hän tykkää valittaa vähän kaikesta, joskus vitsaillen ja joskus ei :) Mietinpä vain jos voisin jotenkin auttaa, kun hän minulle tästä puhunut.
Kai hänen pitää hankkia itselleen sitä aloitekykyä... Sitä minä en voi tehdä.
Ootsä sun poikaystäväs äiti?
No en ole :D
Miksi sinun pitäisi tavata kavereita, joilla on poikaystäviä? Eivätkö kaverisi kelpaisi poikaystäväsikin kavereiksi?
Minullakaan ei ole juuri kavereita, ja ne harvat ystäväni ovat kaikki naisia (olen siis mies). Viihdyn erittäin hyvin silloin, kun tyttöystäväni kutsuu naispuolisia kavereitaan kylään vaikkapa juttelemaan, kahville, leffaan, pelaamaan jotain tms.
Mulla on harvemmin mitään sanottavaa "poikien kesken", koska miesten kanssa jutellessa pitää aina jotenkin esittää jotain. Naisten kanssa jutellessa voi olla vapaammin oma itsensä. Naisten kanssa ystävystyminen spontaanisti on vain hankalaa, koska naiset helposti olettavat, että tuttavuutta hierova mies haluaa sänkyyn tai suhteeseen. Näistä syistä tutustuminen uusiin ihmisiin on minusta vaikeaa.
Poikaystäväni ujostelee vähän tyttöjä, tai ainakin hän on sanonut niin, joten en tiedä haluaisiko hän kaveerata ystävieni kanssa, jotka ovat tyttöjä. Hän myös sanonut, ettei tiedä mitä puhuisi tyttöjen kanssa. Minuakin hän aluksi ujosteli kovasti mutta siitä on jo vuosia.
Toki voisin kokeilla tutustuttaa häntä kavereihini, jotka ovat tyttöjä. Onhan se hyvä, jos olisi enemmän juttukavereita.
Aloittajan alkuperäinen idea oli oikein hyvä ihan sinällään, ja hieman modifioiden voisitte esim. tehdä jonkin pikku ulkomaanmatkan esim. 2-3 kaveripariskuntaa yhdessä, tai alkaa harrastaa vaikka tennistä tms. urheilua/peliä/liikuntaa missä kunnon kohennus ja tutustuminen hoituisivat samalla.
Vanha polvi on harrastanut samanlaisia bridge-iltoja, illallisia vuoroon kunkin kotona jne. maailman sivu, hauskaa on ollut ja elinikäisiä ystävyyksiä syntynyt.