Yleisestihän tiedetään että sykkeen nostaminen muutamia kertoja viikossa pitää ihmisen, sydämmen kunnossa?
Entäpäs jos tuo syke nostettaisiin stressistä tai pelosta vaikkapa 5kertaa viikossa, tunnin kerrallaan tuonne 65-80% teholle.
Mikä olisi lopputulos? "kasvaisiko kunto" vai olisiko lopputulos burn out ja kuolema?
Joku viisas ihmisen fysiologiasta tietävä voisi vastata.
Miten ja miksi siis tapa millä sykettä nostetaan eroaa toisestaan? Mitä elimistössä tapahtuu.
Entäpäs jos tuo syke nostettaisiin stressistä tai pelosta vaikkapa 5kertaa viikossa, tunnin kerrallaan tuonne 65-80% teholle.
Mikä olisi lopputulos? "kasvaisiko kunto" vai olisiko lopputulos burn out ja kuolema?
Joku viisas ihmisen fysiologiasta tietävä voisi vastata.
Miten ja miksi siis tapa millä sykettä nostetaan eroaa toisestaan? Mitä elimistössä tapahtuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyväkuntoinen ihminen kestää fysiologista stressitilaakin paremmin kuin huonokuntoinen. Huippu-urheilijat ja rapakuntoiset olkoot ääriesimerkkeinä. Kysymys on kehon kyvystä selviytyä stressireaktion aiheuttamasta paineesta ja hormonaalisestakin tasapainon muutoksesta elimistössä sekä kykyä palautua siitä nopeasti normaalitilaan.
Stressiä on kahdenlaista: tervettä ja sairastuttavaa. Terve stressi auttaa meitä suoriutumaan normaalista lihastyöstä. Sitä seuraa aina lihasvoimia eheyttävä lepotila.
Huonossa stressissä mielikin on stressaantunut ja lepotilat ovat kaikkinensa liian lyhyitä tai niitä ei ole ollenkaan (=> burnout).
Fysiologisesti tarkasteltuna stressireaktiossa verisuonet ja keuhkojen putket laajenevat ja lihaksiin virtaa enemmän verta, eli happea ja ravinteita, sisäelinten toiminta kiihtyy jne. Keho valmistaa meidät lyhytkestoiseen stressitilaan eli taisteluun tai pakenemiseen.
Ihmisen keho tottuu stressiin aika nopeasti, jos siis kunto sen kestää. Pitkittynyt kehon stressitila alentaa kehon kykyä selviytyä jopa elintoiminnoista. Verenpaine on korkealla yötä päivää, sydän lyö nopeasti vaikka lihaksisto onkin lepotilassa jne. Ennen pitkää hyväkuntoinenkin kuukahtaa sydämen rytmihäiriöihin tai unenpuutteeseen ellei pidä varaansa.
Lihaskuntoa kohottaa siis parhaiten lihaksiston stressaaminen lihassuorituksilla, ei niinkään mielen stressaaminen pelolla tai työpaineilla. Jännittynyt mieli on omiaan vähentämään lihastenkin elastisuutta ja rasituksesta elpymiskykyä ja se ei kyllä kuntoa kohenna.