Aakkosto vai foneemisto?

alfa123om

Länsimainen aakkosto sisältää vain yhden s-kirjaimen jne. Kuitenkin joidenkin kielten "aakkosto" sisältää useita s-kirjaimia. Itse asiassa nuo ylimääräiset s-kirjaimet eivät ole kirjaimia, vaan foneemeja. Ne ohjaavat sanan ääntämystä ja painotuksia. Joku sch esimerkiksi voi tarkoittaa, että s äännetään pehmeästi ja hiljaisella äänensävyllä ja korko tai paino on sch-ta seuraavalla tavulla.

Näin jotkut kielet ovat näennäisen tunnerikkaita ja sallivat viestinnän äänenvoimakkuuden, korkojen yms. perusteella. En ole itse tutkinut näitä juttuja enkä niistä paljoa tiedä, mutta pari päivää sitten päästin vain suustani tuollaisen sch-sanan ja huomasin lausuvani tuon sch-ässän hellien ja hiljaisella äänensävyllä kun taas seuraavan tavun lausuin kovalla painolla ja kovalla äänensävyllä.

Suomalainen aakkosto on kirjoituskieliaakkosto, joka ei sovellu tunteiden ilmaisuun juuri lainkaan.

Onko jollakin linkkejä aiheeseen?

8

384

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • alfa123om

      Luin eräästä kirjasta kaikki Kreikkalaisten ja Roomalaisten jumalien nimet ja vaikutti siltä kuin kreikan kielessä paino olisi ensimmäisellä tavulla, mutta latinan kielessä paino olisi toisella tai keskimmäisellä tavulla?

      • Sedä

        Latinassa paino on toiseksi tai kolmanneksi viimeisellä tavulla, klassisessa kreikassa jollakin kolmesta viimeisestä tavusta, ja kumpaankin pätee omat melko monimutkaiset sääntönsä (joita jokainen voi itse googlettaa).

        Latinalainen aakkosto soveltuu suomenkielen tunneilmaisuun varsin hyvin, ja mikäpä estää saksalaisia yhdistelemästä kirjaimia ja kirjoittamasta 'sch'. Tosin ymmärtääkseni esim saksassa 'sch' ei mitenkään korreloi sen kanssa että sanan merkitys olisi jotenkin erityisen tunnepitoinen, vaikka se saattaa meistä siltä kuulostaakin.


    • alfa123om

      Lauleskelin tässä hieman lauluja. Huomasin, että lauluissa paino on ikään kuin jokaisella tavulla. Etenkin helpoimmat ja hienoimmat lastenlaulut painottavat ja venyttävät jokaista tavua.

      Pitäsikö tämä ottaa huomioon keinokieltä luotaessa?
      Pitäisikö myös tehdä lauluja keinokielellä ja tutkia kuinka sanat soveltuvat laulamiseen?

      Lisäksi kun katselin televisiota huomasin, että japanin kielessä voi olla yksikirjaimisia tavuja ja juuri tuo yksikirjaiminen tavu on se, jota painotetaan:
      Esim. sana HAI eli kyllä. Sen paino oli I-kirjaimessa eli ha-I.

    • alfa123om

      Suomen kielessä opitaan jonkin verran tunneskaalaa kirjoituskielten välimerkkien avulla eli pilkkujen, pisteiden, kysymysmerkkien ja huutomerkkien avulla. Mutta silti väitän, että tunneskaala on melko köyhä suomen kielessä verrattuna moniin muihin kieliin. Miten keinokieleen liitetään välimerkit? Luulen, että on parasta noudattaa samoja säänntöjä kuin yleisesti noudatetaan. Että, muta jne. sanoja ennen jne.

      • Välimerkeillä ei voi kertoa tarpeeksi tunteista. Puutetta täydentämään keksittiin hymiöt kuten :-)

        Suomen kielessä on käytössä päätteitä, joilla ilmaistaan tunteita ja asenteita. Näitä päätteitä ovat ainakin -pa, -han, -ko, -s. Kerronpahan vain. Myös sanavalinnoilla ilmaistaan tunteita, perkele.


    • dgfhjklö-ä

      Mitä aloittaja oikeastaan sanoi? Jossain kielessä, ilmoisesti luonnollisessa, on tunteellisia äänteitä?

      Totta kai äänteisiin liittyy assosiaatioita. Esim. suomalaisesta kaikki ö:lliset sanat kuulostavat hassuilta, koska ö on suomessa stigmatisoitu äänne. "pöllö, törppö, pönttö..." Sen sijaan ruotsalaiselle ö on ihan tavallinen. Tällaiset tunnekonnotaatiot ovat pitkälle kieli- tai jopa puhujakohtaisia.

      Sitten kun mennään äänenpainoihin, niin toki siellä voi ilmaista paljonki, paljon enemmän kuin varsinaisilla sanoilla, vaäittävät ne jotka muka jotenkin täysin subjektiivista informaatiota pystyvät mittaamaan.
      Tuskin suomi sen tunteettomampi kieli on. Jos italialaisen äänenpainot vaihtelevat pikkuasiasta, vaihtelu joka monotonisessa suomessa kuulostaa merkittävältä, tulkitaan vain italiassa olemattoman pieneksi.

    • alfa123om2222

      Lueskelin tässä erästä kirjaa matalalla äänellä niin, että pyrin pitämään suualueen mahdollisimman liikkumattomana. Huomasin, että tuolla oli valtava merkitys esim. keuhkojen hapenottoon ja siihen kuinka keuhkot rasittuivat.

      Evoluution kannalta on merkitystä suurta sillä millainen kieli on. Konsonanttivoittoinen vai vokaalivoittoinen. Ja kuinka plastillinen suu alue on tai toisaalta taipuisa. Afrikassa on paljon kieliä, jotka ovat konsonanttivoittoisia. Nuo kielet, jos suualue on tietyn muotoinen rasittavat keuhkoja suuresti. Se antaa lisää voimaa ja voi vaikutta jopa siihen, että punaiset lihassolut ovat enemmistönä valkoisiin lihassoluihin nähden.

      Hyvin suuri merkitys on kielen rakenteella koko ruumiin rakenteelle sekä sen fysiologialle.

      • poopdawg

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on sun mielestä suurin kusetus maailmassa?

      Mikä on sun mielestä suurin kusetus maailmassa?
      Ikävä
      334
      30154
    2. Voima biisejä, mikä antaa hyvää mieltä ja vomaannuttaa

      Mikä antaa voimaa ja hyvää mieltä, jos tuntuu hankalalta ja vaikealta, voima biisi tai biisejä?
      Ikävä
      60
      2526
    3. Hallitus pyrkii rajoittamaan kaupan omien halpamerkkien myyntiä

      Helsingin Sanomien mukaan hallitus valmistelee lakihanketta, joka suitsii kaupan valtaa ja rajoittaa omien halpamerkkien
      Yhteiskunta
      65
      1892
    4. Kysy jotain kaivatultasi

      Tämä ketju on sitä varten.
      Ikävä
      207
      1757
    5. Huomenna sähkö maksaa jo yli 60 snt/kWh. Milloin ALV putoaa?

      Kysynkin persuilta, että milloin aiotte pudottaa sähkön arvonlisäveron kuten Marinin hallitus teki sähkön hinnan noustes
      Maailman menoa
      166
      1655
    6. Varmaan koet, ettet ole tehnyt mitään väärää

      Mutta olet sinä tehnyt.
      Ikävä
      34
      1371
    7. Persut päättivät hiilivoimaloiden alasajosta

      Persut ovat Suomen kansan vastainen putinistiporukka, josta nyt maksamme kovaa hintaa.
      Maailman menoa
      88
      1223
    8. Mitä ajattelet hänestä

      Millaisena pidät kaivattuasi?
      Ikävä
      122
      1058
    9. Sinkkusiskoni pliis kertokaa

      Sinkkunaisena haluaisin joskus normaalia läheisyyttä ja yhdessäoloa, ilman velvoitteita. Olen vapaa ja lapseton, eikä ex
      Sinkut
      103
      1001
    10. Huomioon ottaminen

      Oletko osannut ottaa kaivattusi tai hänen (mahdolliset) tunteet huomioon? Oletko sivuuttanut ne tarkoituksella tai vahin
      Ikävä
      30
      962
    Aihe