En vihaa naisia, olkoon ne mitä ovat, mutta silmään pistää että muusikoilla tuntuu olevan yleensä alkoholiongelmia. Viimeisin Simu Silmu tänään iltalehden otsikossa.
No, jos leikki rakkauden tulella on oltava myös paloviinaa tai vastaavaa sammutukseen.
Yksi sellainen tähti oli Kenny Kirkland, Stingin bändissä maailmankuulua mainetta saavuttanut jazz-pianisti,, johon tykästyin Nothing But the Sun -konserttitaltioinnin myötä. Jatkoi aina Mercury Falling levylle saakka, jonka jälkeen menehtyi kokaiinin aiheuttamiin komplikaatioihin tai suomeksi ilmeisesti sydänkohtaus. Päihteet missä suorituksessa tahansa on tietysti hyvin pahasta ja myös omastakin mielestä, mutta mitä tulee naisiin terveen järjen lait eivät aina tunnu pätevän.
Mielestäni tuo Kenny oli kuitenkin niin innovatiivinen ja melankoolinen, mutta samalla määrätietoinen ja maaninen otteissaan, etenkin jos muusana on joku heppu nimeltä Sting, niin äänitin kerran cover -tribuutin otsikossa esiintyvän nimen kappaleelle pelkällä Epiphone Les Paul kitaralla. Basso on myös kitaralla, mutta alennettu pari oktaavia alemmaksi. Korvakuulolla opeteltu ja etenkin soolo-osuus.
http://xrl.us/labelledame
Ja jos ei musiikki iske niin kylkiäisenä löytyy myös tämä runo.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8184820#comment-0
Ai niin, pidän siis erityisesti jazz-musiikista, myös klassisesta, ja kaikesta mikä vaatii tekniikkaa soitossa. Kiva olisi löytää samanhenkinen tyttö, vaikkakin työ muulta saralta jo löytyykin.
No, jos leikki rakkauden tulella on oltava myös paloviinaa tai vastaavaa sammutukseen.
Yksi sellainen tähti oli Kenny Kirkland, Stingin bändissä maailmankuulua mainetta saavuttanut jazz-pianisti,, johon tykästyin Nothing But the Sun -konserttitaltioinnin myötä. Jatkoi aina Mercury Falling levylle saakka, jonka jälkeen menehtyi kokaiinin aiheuttamiin komplikaatioihin tai suomeksi ilmeisesti sydänkohtaus. Päihteet missä suorituksessa tahansa on tietysti hyvin pahasta ja myös omastakin mielestä, mutta mitä tulee naisiin terveen järjen lait eivät aina tunnu pätevän.
Mielestäni tuo Kenny oli kuitenkin niin innovatiivinen ja melankoolinen, mutta samalla määrätietoinen ja maaninen otteissaan, etenkin jos muusana on joku heppu nimeltä Sting, niin äänitin kerran cover -tribuutin otsikossa esiintyvän nimen kappaleelle pelkällä Epiphone Les Paul kitaralla. Basso on myös kitaralla, mutta alennettu pari oktaavia alemmaksi. Korvakuulolla opeteltu ja etenkin soolo-osuus.
http://xrl.us/labelledame
Ja jos ei musiikki iske niin kylkiäisenä löytyy myös tämä runo.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8184820#comment-0
Ai niin, pidän siis erityisesti jazz-musiikista, myös klassisesta, ja kaikesta mikä vaatii tekniikkaa soitossa. Kiva olisi löytää samanhenkinen tyttö, vaikkakin työ muulta saralta jo löytyykin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä meininki kappaleessa; perusteemaosia olisi ehkä voinut soittaa vähän rohkeammin ja enemmän varioiden, mutta sooloissa oli kaivattua elävyyttä ja energiaa. Säestyspuoli varsin maukasta; jos nuo jazz-soinnut on korvakuulolta napattu ja opeteltu eikä netistä tai nuottivihkon sointumerkeistä luntattu, niin hyvät ovat korvat hahmottamaan neli- ja vitossointujen rakentumista. Kitarabassokin toimi ihan mukavasti, vaikka oikealla tietysti olisi saanut hieman erilaisen sointivärin ja siten vähän ilmavamman äänimaiseman. Kotiäänitykseksi kuitenkin varsin toimivaa kaikin puolin.