Kysymyksiä palstan ruotsinkielisille

28

Onko oikein, että jokin taho määrittää meidän ei-ruotsinkielisten lastemme kansallista identiteettiä pakollisten kielten muodossa?

Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?

Ymmärrätkö, että pakkoruotsi sorsii ja karsii ei-ruotsinkielisiä opiskelijoita, erityisesti matemaattisesti vaan ei kielellisesti lahjakkaita?

Huomaatko, miten ruotsinkieliset lapset koulutuksellisesti voittavat omien koulujen tarjotessa vähemmällä kilpailulla parempia väyliä?

Ymmärrätkö sen, millainen loukkaus meitä vanhempia kohtaan on ylläpitää pakkoa lapsillamme vastoin tahtoamme, vastoin lastemme etua?

45

126

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oikein.

      En ole ruotsinkielinen, mutta kysymykset olivat osuvia ja fiksuja.

      Siksi et tule saamaan vastauksia suruilta.

    • Käytä kunnon suomea

      En jaksanut ensimmäistä kysymystä pidemmälle vaikka olen suomenkielinen. Etkö ittekin huomaa, että tää on aika kummallisesti kirjoitettua suomea
      "Onko oikein, että jokin taho määrittää meidän ei-ruotsinkielisten lastemme kansallista identiteettiä pakollisten kielten muodossa?"
      /Onko oikein, että/
      /jokin taho/ - mikset kirjoita reilusti, mitä tarkoitat: eduskunta? ruotsin kieli? RKP? Joku muu?
      /määrittää identiteettiä/ mitä ihmettä tarkoittaa identiteetin määrittäminen?
      Sehän tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kyselyn avulla selvitetään lasten identiteettiä, sitä mihin lapset samaistuvat tai jotain vastaavaa? Tarkoititko, että muokkaa lasten identiteettiä? Jos tarkoitit, niin kannattaisi kirjoittaa, millä tavalla se sinun mielestäsi lasten kansallista identiteettiä muokkaa, niin mahdollinen vastaaja osaisi ottaa kantaa.
      /pakollisen kielen muodossa/ Häh? Onko jokin taho pakollisten kielten muodossa, mitä se sitten tarkoittaisikaan. Vai onko lasten identiteetti pakollisten kielen muodossa? Mitä se sitten tarkoittaisikaan. En minä ainakaan tajua. Siis yritätkö sanoa että pakolliset kielet vaikuttavat suomenkielisten lasten kansalliseen identiteettiin? Anteeksi vaan, mutta jos sitä koetit sanoa, niin se on minusta päätön ajatus.
      Vai tarkoititko, että sinun mielestäsi ei ole oikein, että eduskunta on laatinut sellaiset lait, että ruotsi on pakollinen kieli kouluissa ja että suomenruotsalaisten tulisi tuntea tästä syyllisyyttä. Lasten kansallinen identiteetti järkkyy sinun mielestäsi, jos heidän on opiskeltava ruotsia

      En kyllä ihmettele, jos ruotsinkieliset ei paljon vastaile.

      • -ahaa-

        "En kyllä ihmettele, jos ruotsinkieliset ei paljon vastaile."

        Minä ymmärrän, että kaikille ei ole annettu sitä lukemansa ymmärtämisen taitoa ja sinä näytät olevan yksi heistä.


    • 616

      No ei tunnu sinullakaan olevan oikein tuo kieli hallussa.
      Kyllä sitä identiteetikysymystä on meille selitetty oikein korkealta
      palliltakin,
      Suomalaisilla ei ole oikeaa identiteettiä ilman,että he hallitsevat ruotsin kielen.
      Puhdas suomalaisuus on kauhistuttuva ajatus kertoi eräskin"valtiomies".
      Tämä kielen pakottaminen on nimenomaan identiteetikysymys jos joku.
      Suomalainen ei suostunut venäläistettäväksi niinkuin ei virolainenkaan
      ainakaan enää,miksi meidän pitäisi alistua ruotsi-pakkopaitaan?

    • 24

      "En jaksanut ensimmäistä kysymystä pidemmälle vaikka olen suomenkielinen."

      Jo toinen yritys tällä kyselypohjalla ja taas ainoa vastaus "suomenkieliseltä", joka kääntyy jauhamaan siitä, ettei näin saa kysyä.

      Ruotsinkieliset itse puhuvat kiivaasti identiteettityöstä osana kieltenopetusta. Tammikuussa 2011 professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittivat Hesarin yleisönosastossa kielistrategian tarpeesta Suomessa. Eväitä strategiaan saataisiin Ahtisaaren johtaman poliittisen työryhmän tulevasta raportista (tämä paperi on sittemmin osoittautunut tuhoisaksi kielivapauden kannalta) ja tuolloin vielä julkaisemattomista selvityksistä, joita ovat laativat Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Opetushallitus.

      Mielenkiintoisinta itselleni olivat tekstin kytkökset identiteettipuheeseen ja tästä keskustelun tulisi jatkua avoimena nyt kun esim. oikeusministeriössä RKP:n ministerin johdolla saatellaan entistä kovempaa pakkoa meille ei-ruotsinkielisille.

      Tässä otteita tuosta kolmen miehen avoimesta kirjeestä:

      "--- eipäs juupas -keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa? ---"

      "Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa."

      "Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."

      • städtanten

        Frågorna är så fint formulerade att någon med akademisk utbilning måste svara på dem.De är så högt över en vanlig arbetares horisont,jag är personligen av den åsikten att pakkoruotsi kunde slopas.Det kan jag stå för.


      • Voihan viiteryhmä

        Kun on kyse äidinkielestä, niin se on nimenomaan olennainen osa identiteettiä. Toivon, että kaikki olisivat siitä yhtä mieltä. Tottakai silloin ruotsinkielinen opetus ruotsinkielisille lapsille on tärkeä osa identiteettiä. Ja suomenkielisille lapsille on tärkeä osa identiteettiä se, että he saavat opetuksen äidinkielellään.

        Sen sijaan se, että lukee toisena tai kolmantena tai neljäntenä kielenä jotain, tuskin vie kenenkään identiteettiä. Ja kun selkeää suomea mainostin, niin sanon selkeästi, että en kannata ruotsin kielen pakollisuutta suomenkielisille lapsille. Omat perusteluni vaan ovat jotain muuta.

        "ainoa vastaus "suomenkieliseltä", joka kääntyy jauhamaan siitä, ettei näin saa kysyä."

        En minä kirjoittanut, ettei noin saa sanoa, Yritin sanoa sitä, että voisiko kannattaa kirjoittaa ajatuksensa ihan selkeästi. Yritin avata sitä, miksei keskustelua ehkä synny.

        Sitä keskustelua ei oikein syntynyt meidän keskenkään. Keskustelu tarkoittaa sitä, että myös kuuntelee tai lukee, mitä toinen sanoo. Sitten koettaa viedä keskustelua rakentavasti eteenpäin. En tiedä, kirjoitatko sinä nuo muutkin kommentit vai joku muu. "No ei tunnu sinullakaan olevan oikein tuo kieli hallussa." Tällaiset kommentit eivät vie keskustelua eteenpäin. Ei voi oikein välttyä ajatukselta, että se ehkä on niiden tarkoituskin.

        Mikähän se "korkea palli" on, joka on selittänyt? Ja mitä selittänyt ja miten se tukee tai on tukematta tämän keskustelun argumentteja?
        "Minä ymmärrän, että kaikille ei ole annettu sitä lukemansa ymmärtämisen taitoa ja sinä näytät olevan yksi heistä." Joo, kiitos vaan asiallisista kommenteista.


      • 28
        Voihan viiteryhmä kirjoitti:

        Kun on kyse äidinkielestä, niin se on nimenomaan olennainen osa identiteettiä. Toivon, että kaikki olisivat siitä yhtä mieltä. Tottakai silloin ruotsinkielinen opetus ruotsinkielisille lapsille on tärkeä osa identiteettiä. Ja suomenkielisille lapsille on tärkeä osa identiteettiä se, että he saavat opetuksen äidinkielellään.

        Sen sijaan se, että lukee toisena tai kolmantena tai neljäntenä kielenä jotain, tuskin vie kenenkään identiteettiä. Ja kun selkeää suomea mainostin, niin sanon selkeästi, että en kannata ruotsin kielen pakollisuutta suomenkielisille lapsille. Omat perusteluni vaan ovat jotain muuta.

        "ainoa vastaus "suomenkieliseltä", joka kääntyy jauhamaan siitä, ettei näin saa kysyä."

        En minä kirjoittanut, ettei noin saa sanoa, Yritin sanoa sitä, että voisiko kannattaa kirjoittaa ajatuksensa ihan selkeästi. Yritin avata sitä, miksei keskustelua ehkä synny.

        Sitä keskustelua ei oikein syntynyt meidän keskenkään. Keskustelu tarkoittaa sitä, että myös kuuntelee tai lukee, mitä toinen sanoo. Sitten koettaa viedä keskustelua rakentavasti eteenpäin. En tiedä, kirjoitatko sinä nuo muutkin kommentit vai joku muu. "No ei tunnu sinullakaan olevan oikein tuo kieli hallussa." Tällaiset kommentit eivät vie keskustelua eteenpäin. Ei voi oikein välttyä ajatukselta, että se ehkä on niiden tarkoituskin.

        Mikähän se "korkea palli" on, joka on selittänyt? Ja mitä selittänyt ja miten se tukee tai on tukematta tämän keskustelun argumentteja?
        "Minä ymmärrän, että kaikille ei ole annettu sitä lukemansa ymmärtämisen taitoa ja sinä näytät olevan yksi heistä." Joo, kiitos vaan asiallisista kommenteista.

        Aloittaja ei kirjoittanut noita "No ei tunnu sinullakaan olevan oikein tuo kieli hallussa" -kommentteja.

        Keskustelu menee eteenpäin vain keskittymällä niihin viesteihin, joissa ajatusta viedään eteenpäin.


    • endast en hurri

      Här några svar på dina frågor även om det är onödigt eftersom jag bara är en "hurri" som ändå ingenting vet.

      1. Alla som bor i Finland är likvärdiga finländare oberoende av språket.

      2. Det är viktigt att man kan prata åtminstone några ord med grannen, istället för gräla och skälla på varnadra pga språket.

      3. Pakkosuomi fungerar på samma sätt eftersom det är onödigt att våra barn läser ett språk(finska)som de oftast redan kan när de börjar i skolan. Med andra ord ett fullständigt slöseri med tid och resurser att svenskspråkiga läser finska redna på tredje klass i lågstadiet.

      4. Finskspråkig utbildning på högre nivå finns på många fler ställen i Finland. Vill man studera på svenska så är det antingen Åbo eller Helsingfors som gäller. Med andra ord du vill alltså helt slopa den svenskspråkiga utbildningen på högre nivå i Finland, eller ?

      5. Att svenskspråkiga barn läser ett språk(från tredje klass)som de redan kan så är också så jävla fel. Våra svenskspråkiga barn borde börja läsa engelska på tredje klass och finska först på femte klass, alltså precis som finskspråkiga barn gör. Det betyder alltså att de finskspråkiga barnen borde prata bättre engelska än svenskspråkiga men är det verkligen så?

      • 21

        Kysymys: Onko oikein, että jokin taho määrittää meidän ei-ruotsinkielisten lastemme kansallista identiteettiä pakollisten kielten muodossa?

        Vastaus: Alla som bor i Finland är likvärdiga finländare oberoende av språket.

        Kiitos vastauksesta. Ehkä emme kuitenkaan oikein ymmärtäneet toisiamme.

        Tiedät varmasti, että sisällöt sanoille suomalainen ja finändare ovat erilaisia. Finländare on sana, joka sisältää maan ikuisen kaksikielisyyden ja jokaisen yksilön oikeuden ja velvollisuuden "molempien kotimaisten" kielten opiskeluun.

        Tätä ei kysytty.

        Iso osa ei-ruotsinkielisistä ei koe olevansa sitä, mitä sinä tarkoitat "finländarilla", he ovat finnareita eli suomalaisia tai nyfinnareita eli uussuomalaisia.

        On pakko esittää kysymys uudestaan. Onko oikein, että jokin taho määrittää meidän ei-ruotsinkielisten lastemme kansallista identiteettiä pakollisten kielten muodossa?


      • 27

        Kysymys: Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?

        Vastaus: Det är viktigt att man kan prata åtminstone några ord med grannen, istället för gräla och skälla på varnadra pga språket.

        Kiitos vastauksesta. Ehkä emme kuitenkaan oikein ymmärtäneet toisiamme.

        Meillä on naapureita maan sisällä ja maan ympärillä. Naapureita ovat niin saamet, eestit kuin venäläiset ja skandinaavit.

        On pakko esittää kysymys uudestaan. Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?


      • 29

        Kysymys: Ymmärrätkö, että pakkoruotsi sorsii ja karsii ei-ruotsinkielisiä opiskelijoita, erityisesti matemaattisesti vaan ei kielellisesti lahjakkaita?

        Vastaus: Pakkosuomi fungerar på samma sätt eftersom det är onödigt att våra barn läser ett språk(finska)som de oftast redan kan när de börjar i skolan. Med andra ord ett fullständigt slöseri med tid och resurser att svenskspråkiga läser finska redna på tredje klass i lågstadiet.

        Kiitos vastauksesta.

        Sinusta siis maan pääkielen opiskelu on samanlaista ajan ja voimien tuhlausta kuin alle viiden prosentin vähemmistökielen opiskelu.

        Kannatan lämpimästi vapaata kielivalintaa myös ruotsinkielisille, mutta on pakko kysyä, oletko tosissasi?

        Oletko tosissasi?


      • 17

        Kysymys: Huomaatko, miten ruotsinkieliset lapset koulutuksellisesti voittavat omien koulujen tarjotessa vähemmällä kilpailulla parempia väyliä?

        Vastaus: Finskspråkig utbildning på högre nivå finns på många fler ställen i Finland. Vill man studera på svenska så är det antingen Åbo eller Helsingfors som gäller. Med andra ord du vill alltså helt slopa den svenskspråkiga utbildningen på högre nivå i Finland, eller ?

        Kiitos vastauksesta. En puhunut mitään ruotsinkielisen koulutuksen poistamisesta tai edes vähentämisestä. Puhuin nimenomaan siitä, että ruotsinkieliset nuoret pääsevät alemmin suorituksin jatkoon - sekä lukioon, ammattikouluun että korkeakouluihin. Tietysti korkea-asteen opetus on keskittynyt Helsinkiin ja Turkuun, mutta näihin kaupunkeihin haluaisi opiskelemaan suurin osa suomenkielisistäkin, harva saa opiskella kotipaikallaan, jollei valmiiksi asu suurkaupungissa.


      • 18

        Kysymys: Ymmärrätkö sen, millainen loukkaus meitä vanhempia kohtaan on ylläpitää pakkoa lapsillamme vastoin tahtoamme, vastoin lastemme etua?

        Vastaus: Att svenskspråkiga barn läser ett språk(från tredje klass)som de redan kan så är också så jävla fel. Våra svenskspråkiga barn borde börja läsa engelska på tredje klass och finska först på femte klass, alltså precis som finskspråkiga barn gör. Det betyder alltså att de finskspråkiga barnen borde prata bättre engelska än svenskspråkiga men är det verkligen så?

        Kiitos vastauksesta, mutta et vastannut kysymykseeni lainkaan.

        Jos sinulla on ehdotus ruotsinkielisten lasten kieltenopetuksen laatimiseksi nykyistä viisaammin (ensin englanti ja sitten suomea tai jotain muuta), käännypä Ahvenanmaalaisten puoleen, sillä siellä on toteutettu viitisen vuotta sitten kaipaamasi malli:
        - kaikki lapset aloittavat englannilla
        - peruskoulussa noin kolmannes lapsista ei opiskele toista vierasta kieltä (moni on aloittanut ja jättänyt kesken, se on siellä sallittua)
        - toiseksi kieleksi voi valita peruskoulussa tai lukiossa saksaa tai ranskaa tai espanjaa tai venäjää tai suomea.

        Ihan kelpo malli ja olisin pelkästään kiitollinen, jos lähdette ajamaan tätä myös mannermaalle.

        Sen sijaan tätä heittoa suomenkielisten lasten heikosta englannintaidosta en oikein ymmärtänyt. Väitätkö, että suomalaislapset puhuvat hävyttömän huonoa enlgantia, vaikka ovat saaneet aloittaa sen kolmannella?

        On pakko esittää alkuperäinen kysymys uudestaan. Ymmärrätkö sen, millainen loukkaus meitä vanhempia kohtaan on ylläpitää pakkoa lapsillamme vastoin tahtoamme, vastoin lastemme etua?


      • Hejsan Hejsan
        21 kirjoitti:

        Kysymys: Onko oikein, että jokin taho määrittää meidän ei-ruotsinkielisten lastemme kansallista identiteettiä pakollisten kielten muodossa?

        Vastaus: Alla som bor i Finland är likvärdiga finländare oberoende av språket.

        Kiitos vastauksesta. Ehkä emme kuitenkaan oikein ymmärtäneet toisiamme.

        Tiedät varmasti, että sisällöt sanoille suomalainen ja finändare ovat erilaisia. Finländare on sana, joka sisältää maan ikuisen kaksikielisyyden ja jokaisen yksilön oikeuden ja velvollisuuden "molempien kotimaisten" kielten opiskeluun.

        Tätä ei kysytty.

        Iso osa ei-ruotsinkielisistä ei koe olevansa sitä, mitä sinä tarkoitat "finländarilla", he ovat finnareita eli suomalaisia tai nyfinnareita eli uussuomalaisia.

        On pakko esittää kysymys uudestaan. Onko oikein, että jokin taho määrittää meidän ei-ruotsinkielisten lastemme kansallista identiteettiä pakollisten kielten muodossa?

        Enligt den gällande lagstifningen bestämmer riksdagen om språkundervisningen. Du borde fråga där. Är det rätt att riksdagen har makten över att bestämma? Jodå, det står i grundalagen att det är riksdagen som bestämmer,


      • Hejsan Hejsan
        17 kirjoitti:

        Kysymys: Huomaatko, miten ruotsinkieliset lapset koulutuksellisesti voittavat omien koulujen tarjotessa vähemmällä kilpailulla parempia väyliä?

        Vastaus: Finskspråkig utbildning på högre nivå finns på många fler ställen i Finland. Vill man studera på svenska så är det antingen Åbo eller Helsingfors som gäller. Med andra ord du vill alltså helt slopa den svenskspråkiga utbildningen på högre nivå i Finland, eller ?

        Kiitos vastauksesta. En puhunut mitään ruotsinkielisen koulutuksen poistamisesta tai edes vähentämisestä. Puhuin nimenomaan siitä, että ruotsinkieliset nuoret pääsevät alemmin suorituksin jatkoon - sekä lukioon, ammattikouluun että korkeakouluihin. Tietysti korkea-asteen opetus on keskittynyt Helsinkiin ja Turkuun, mutta näihin kaupunkeihin haluaisi opiskelemaan suurin osa suomenkielisistäkin, harva saa opiskella kotipaikallaan, jollei valmiiksi asu suurkaupungissa.

        Om det finns tillräckligt med studieplatser för svenskspråkiga, så är det inte alls en dålig sak. Om det finns för få studieplatser för finskspråkiga då är det en dålig sak, Då borde antalet studieplatserna för dem ökas

        Men om du menar, att på bekostnad av svenskpråkiga ungdomar? Jag tror inte på det. I stället borde man upprätta nya studieplatser så att det totala antalet skulle öka.

        Myndighererna håller på att flytta studieplatser från norra och östra delen av Finland till Södra FInland, fast de borde kanske helt enkelt också öka antalet studieplatser i helhet.


      • Hejsan Hejsan
        29 kirjoitti:

        Kysymys: Ymmärrätkö, että pakkoruotsi sorsii ja karsii ei-ruotsinkielisiä opiskelijoita, erityisesti matemaattisesti vaan ei kielellisesti lahjakkaita?

        Vastaus: Pakkosuomi fungerar på samma sätt eftersom det är onödigt att våra barn läser ett språk(finska)som de oftast redan kan när de börjar i skolan. Med andra ord ett fullständigt slöseri med tid och resurser att svenskspråkiga läser finska redna på tredje klass i lågstadiet.

        Kiitos vastauksesta.

        Sinusta siis maan pääkielen opiskelu on samanlaista ajan ja voimien tuhlausta kuin alle viiden prosentin vähemmistökielen opiskelu.

        Kannatan lämpimästi vapaata kielivalintaa myös ruotsinkielisille, mutta on pakko kysyä, oletko tosissasi?

        Oletko tosissasi?

        Svenska språket gallrar speciellt matematisk begåvade elever? Hur så gallrar? Man kan likaväl säga, att matematik gallrar språkligt begåvade elever. Om språket skulle vara ryska i stället för svenska, skulle det hjälpa matematiskt begåvade på nogåt sätt? '
        Okej, jag gissar att du kanske vill ha bort alla språken (kanske förutom ett).


      • 21
        Hejsan Hejsan kirjoitti:

        Svenska språket gallrar speciellt matematisk begåvade elever? Hur så gallrar? Man kan likaväl säga, att matematik gallrar språkligt begåvade elever. Om språket skulle vara ryska i stället för svenska, skulle det hjälpa matematiskt begåvade på nogåt sätt? '
        Okej, jag gissar att du kanske vill ha bort alla språken (kanske förutom ett).

        "Om språket skulle vara ryska i stället för svenska, skulle det hjälpa matematiskt begåvade på nogåt sätt? '"

        Pakkosaksa tai pakkovenäjä olisivat yhtä ikäviä kuin pakkoruotsi. Mutta jos meillä olisi pakkosaksa ja pakkovenäjä, näistä saisi edes hyvästä syystä vapautuksia ja meillä olisi mahdollisuus reivata koulujen opetusta niin, että rankimman matemaattisluonnontieteellisen paketin lukijat saisivat vapautuksen toisesta vieraasta kielestä. Nyt vapautuksia ei jaeta, koska pakollisena on tuo "kansalliskieli", jota vaaditaan myös virkaruotsina. Ruotsista on siis tehty kieli, jota osaamatta (ei siis vain lukematta) yksikään ei tässä maassa voi valmistua mistään oppilaitoksesta.

        "Man kan likaväl säga, att matematik gallrar språkligt begåvade elever. "

        Kielissä lahjakasta ei pakoteta matemaattisiin opintoihin - heillä on vain lyhyt matikkansa (6 kurssia), joka on lähinnä tilastoihin orientoivaa ainesta, jotta psykologian ja yhteiskuntatieteiden tai kielitieteen tilastotyökalut voidaan ottaa haltuun. Fysiikkaa ja kemiaa on heillä vain yksi tutustuttava kurssi vailla syviä teoreettisia vaatimuksia. Ne, jotka valitsevat pitkän matematiikan ja laajat luonnontieteelliset opinnot lukevat erittäin vaativia kursseja (yleensä ma 14, fy 10, ke 6) eli ainakin 22!!! vaativaa kurssia yli muiden paketin. Sen sijaan ruotsi on sama ruotsi sekä kieli-ihmiselle että matikistille.


      • Hejsan Hejsan
        27 kirjoitti:

        Kysymys: Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?

        Vastaus: Det är viktigt att man kan prata åtminstone några ord med grannen, istället för gräla och skälla på varnadra pga språket.

        Kiitos vastauksesta. Ehkä emme kuitenkaan oikein ymmärtäneet toisiamme.

        Meillä on naapureita maan sisällä ja maan ympärillä. Naapureita ovat niin saamet, eestit kuin venäläiset ja skandinaavit.

        On pakko esittää kysymys uudestaan. Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?

        Var och en kan bara svara för sin egen del. Jag är finländare i främsta rum, men sedan identifierar jag mig med andra nordbor. Sedan kommer Europa. Det är klart, att jag tycker att den språkliga förbindelsen ska upprätthållas. Du kanske är ute efter någonting annat med den där formuleringen?


      • 8
        Hejsan Hejsan kirjoitti:

        Om det finns tillräckligt med studieplatser för svenskspråkiga, så är det inte alls en dålig sak. Om det finns för få studieplatser för finskspråkiga då är det en dålig sak, Då borde antalet studieplatserna för dem ökas

        Men om du menar, att på bekostnad av svenskpråkiga ungdomar? Jag tror inte på det. I stället borde man upprätta nya studieplatser så att det totala antalet skulle öka.

        Myndighererna håller på att flytta studieplatser från norra och östra delen av Finland till Södra FInland, fast de borde kanske helt enkelt också öka antalet studieplatser i helhet.

        Opiskelupaikat maksavat. Niitä ei voi olla rajattomasti.

        Lisäksi ne, jotka saavat opiskelupaikan helposti, eivät välttämättä osaa arvostaa sitä.

        Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista"

        Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.

        Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.

        Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.

        Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.

        Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

        Tämä teema ei suoraan kuulu vapaan kielivalinnan piiriin, mutta se on osa kielipolitiikan kokonaiskuviota. Kannattaa mietiiä, mitä helpompi jatkoonpääsy ruotsinkielisille ja heidän maineelleen tosiasiassa tekee.


      • 36
        Hejsan Hejsan kirjoitti:

        Var och en kan bara svara för sin egen del. Jag är finländare i främsta rum, men sedan identifierar jag mig med andra nordbor. Sedan kommer Europa. Det är klart, att jag tycker att den språkliga förbindelsen ska upprätthållas. Du kanske är ute efter någonting annat med den där formuleringen?

        "Det är klart, att jag tycker att den språkliga förbindelsen ska upprätthållas. Du kanske är ute efter någonting annat med den där formuleringen?"

        Kysymys kuului "Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?" Siis onko ei-ruotsinkielisten opiskeltava ruotsia säilyttääkseen yhteyden Skandinaviaan? Kyllä vai ei?

        Ymmärsinkö oikein, että vastauksesi on "kyllä, ei-ruotsinkielisten on säilytettävä kielellinen yhteys Skandinaviaan - vaikka pakolla".


      • 28
        Hejsan Hejsan kirjoitti:

        Enligt den gällande lagstifningen bestämmer riksdagen om språkundervisningen. Du borde fråga där. Är det rätt att riksdagen har makten över att bestämma? Jodå, det står i grundalagen att det är riksdagen som bestämmer,

        Ihanko pitäisi olla hiljaa joka asiasta ja antaa eduskunnan päättää? Mistä ne raukat eduskunnassa olisivat sellaisen jumalallisen viisauden saaneet, että ilman kansan kuulemista, voisivat kaikesta päättää. Varsinkin kun näyttää olevan monenlaista hyväveliverkostoa ja rahaa riittää -rahastoa tarjolla antamaan päätösapua.


      • Vesa Kaitera

        Endast en hurri kirjoitti :"1. Alla som bor i Finland är likvärdiga finländare oberoende av språket."


        Asia on juuri noin.


        Endast en hurri :"2. Det är viktigt att man kan prata åtminstone några ord med grannen, istället för gräla och skälla på varnadra pga språket."


        Olen periaatteessa samaa mieltä. Onnettomuus-, kriisi- ja sotatilanteissa olisi huono asia, jos tiettyjä toisen kielen perusilmaisuja ei osattaisi. Mielestäni asepalveluksen suorittaneen pitää osata komentosanat kummallakin kansallisella kielellä. Mutta toisen kielen täyttä operatiivista hallntaa ei kaikkien ole mielestäni pakko hankkia.


        Endast en hurri :3". Pakkosuomi fungerar på samma sätt eftersom det är onödigt att våra barn läser ett språk(finska)som de oftast redan kan när de börjar i skolan. Med andra ord ett fullständigt slöseri med tid och resurser att svenskspråkiga läser finska redna på tredje klass i lågstadiet."


        Kannattaisi aloittaa englannilla ja vaihehtoinen suomi tulisi kuvaan hieman myöhemmin.


        Endast en hurri :"4. Finskspråkig utbildning på högre nivå finns på många fler ställen i Finland. Vill man studera på svenska så är det antingen Åbo eller Helsingfors som gäller. Med andra ord du vill alltså helt slopa den svenskspråkiga utbildningen på högre nivå i Finland, eller ?"


        Käsittääkseni täysin ruotsinkielistä yliopisto-opiskelua olisi lopettamassa vain aniharva suomenkielinen.


        Endast en hurri :"5. Att svenskspråkiga barn läser ett språk(från tredje klass)som de redan kan så är också så jävla fel. Våra svenskspråkiga barn borde börja läsa engelska på tredje klass och finska först på femte klass, alltså precis som finskspråkiga barn gör. Det betyder alltså att de finskspråkiga barnen borde prata bättre engelska än svenskspråkiga men är det verkligen så?"


        En usko, että suomenkieliset koululaiset osaavat englantia paremmin kuin ruotsinkieliset, koska ruotsi on kumminkin englannin sukulaiskieli, mitä suomi ei ole. Näin ruotsinkielisillä on "lentävä lähtö" englannin opiskelussaan suomenkielisiin verrattuna.


      • Hejsan Hejsan
        8 kirjoitti:

        Opiskelupaikat maksavat. Niitä ei voi olla rajattomasti.

        Lisäksi ne, jotka saavat opiskelupaikan helposti, eivät välttämättä osaa arvostaa sitä.

        Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista"

        Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.

        Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.

        Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.

        Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.

        Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.

        Tämä teema ei suoraan kuulu vapaan kielivalinnan piiriin, mutta se on osa kielipolitiikan kokonaiskuviota. Kannattaa mietiiä, mitä helpompi jatkoonpääsy ruotsinkielisille ja heidän maineelleen tosiasiassa tekee.

        Vår gemensamma bön har hörsammats: det blev 1200 nya studieplatser nu i höst och nästa år blir det 500 till. Mestadels till Nyland och det här gäller yrkeskolor.

        Det har du rätt i att studieplatserna kostar, men pengarna går till ett bra ändamål.


      • 20
        Hejsan Hejsan kirjoitti:

        Vår gemensamma bön har hörsammats: det blev 1200 nya studieplatser nu i höst och nästa år blir det 500 till. Mestadels till Nyland och det här gäller yrkeskolor.

        Det har du rätt i att studieplatserna kostar, men pengarna går till ett bra ändamål.

        Olin kuulemassa, kun apulaiskaupunginjohtaja kertoi tästä lisäyksestä - surullista on se, ettei se vielä kata puutetta, joka pääkaupunkiseudulla on. Meillä ei ole jatkokoulutuspaikkaa kaikille nuorillemme. Tuomitsemme osan nuorista putoamaan tyhjän päälle, tämä on käsittämätöntä. Eikä puhettakaan siitä, että he pääsisivät valitsemaan alan, joka heitä kiinnostaisi. Tätä on todellisuus.


    • 28

      Tosi paljon kiitoksia nimimerkille "endast en hurri". Näit paljon vaivaa vastataksesi ja arvostan sitä todella. Totesin samalla, ettemme näytä puhuvan samasta asiasta. Näin totaalista ohipuhumista ei muissa keskusteluaiheissa yleensä ole.

      • endast en hurri

        Eftersom alla vi svenskspråkiga är PISA-idioter och alla ni finskaspråkiga är PISA-genier så förstår vi tydligen inte varandra. Så därför är det nog bäst att vi inte diskuterar sinsemellan om pakkoruotsi. Det enda rätta är att ni finskspråkiga diskuterar med varandra för ni har ändå enligt egen mening alltid rätt.


      • 7
        endast en hurri kirjoitti:

        Eftersom alla vi svenskspråkiga är PISA-idioter och alla ni finskaspråkiga är PISA-genier så förstår vi tydligen inte varandra. Så därför är det nog bäst att vi inte diskuterar sinsemellan om pakkoruotsi. Det enda rätta är att ni finskspråkiga diskuterar med varandra för ni har ändå enligt egen mening alltid rätt.

        Mistä tämä katkeruus. Olitko mielestäsi todella vastannut kysymyksiin niissä kohdin, joissa sanoin, ettet ole?


      • 5128
        endast en hurri kirjoitti:

        Eftersom alla vi svenskspråkiga är PISA-idioter och alla ni finskaspråkiga är PISA-genier så förstår vi tydligen inte varandra. Så därför är det nog bäst att vi inte diskuterar sinsemellan om pakkoruotsi. Det enda rätta är att ni finskspråkiga diskuterar med varandra för ni har ändå enligt egen mening alltid rätt.

        Det gör de ju,diskuterar sinsemellan,inte lönar det sig att vi svenskspråkiga blandar oss i deras språkfrågor.Egentligen berör de ju inte oss vanliga människor heller,inte förändrar det vår vardag på något sätt om pakkoruotsi slopas eller inte.Bäst att riksdagen besluter,det är ju deras arbete.


      • endast en hurri
        7 kirjoitti:

        Mistä tämä katkeruus. Olitko mielestäsi todella vastannut kysymyksiin niissä kohdin, joissa sanoin, ettet ole?

        Jag vet inte riktigt men vad har det egentlig för betydelse vad en PISA-idiot tycker och tänker om saker och ting?


      • 31
        5128 kirjoitti:

        Det gör de ju,diskuterar sinsemellan,inte lönar det sig att vi svenskspråkiga blandar oss i deras språkfrågor.Egentligen berör de ju inte oss vanliga människor heller,inte förändrar det vår vardag på något sätt om pakkoruotsi slopas eller inte.Bäst att riksdagen besluter,det är ju deras arbete.

        Toisesta ketjusta hyvä kiteytys:

        "Mielestäni kielipoliittinen tilanne on sellainen, että jokseenkin mikä tahansa muutos siihen olisi ruotsinkieliselle vähemmistöllemme tappio. Jos olisin pakkoruotsin kannalla, niin pyrkisin kyllä välttämään aitoa debattia tästä asiasta ja luottaa median selkeästi pakkoruotsimyönteiseen viritykseen. ---
        Minusta on täysin luonnollista, että ruotsinkielisten valmius laajaan kielipoliittiseen keskusteluun on nolla. Heillähän olisi tuollaisessa keskustelussa vain hävittävää. Ajankohtaisen Kakkosen pakkoruotsi-iltaan he suostuivat lähtemään, mutta tuon keskustelun saldo oli ruotsinkieliseltä kannalta niin synkkä, että tuskinpa tuollaista keskustelua ihan vähään aikaan järjestetään. ---
        Minusta on aivan luonnollista, että suhteellisen pienen vähemmistön ainoa mahdollisuus säilyä olemassa ajan tyrskyissä on äärimmäisen vahva sisäisen identiteetin ylläpito. Tuon ryhmän silmissä olen fennomaanina aina oleva mörkö."


      • 34
        endast en hurri kirjoitti:

        Jag vet inte riktigt men vad har det egentlig för betydelse vad en PISA-idiot tycker och tänker om saker och ting?

        Minuthan tässä on luokiteltu idiootiksi tai ainakin lapsentasoiseksi.

        Minä ja kaltaiseni emme voi vaikuttaa lastemme kieltenopetukseen kaikesta koulutuksestamme ja kokemuksestamme huolimatta.

        Minua ja kaltaisiani julkisissa keskusteluissa pidetään sivistymättöminä asennevammaisina ruotsinsyöjinä.

        Eikö sellainen saa edes vaatia loogisuutta keskustelussa?


      • endast en hurri
        34 kirjoitti:

        Minuthan tässä on luokiteltu idiootiksi tai ainakin lapsentasoiseksi.

        Minä ja kaltaiseni emme voi vaikuttaa lastemme kieltenopetukseen kaikesta koulutuksestamme ja kokemuksestamme huolimatta.

        Minua ja kaltaisiani julkisissa keskusteluissa pidetään sivistymättöminä asennevammaisina ruotsinsyöjinä.

        Eikö sellainen saa edes vaatia loogisuutta keskustelussa?

        Det är ju de jag säger att när finskspråkig diskterar sinsemellan så blir det alltid en logisk diskussion och du/ni har alltid rätt, tänk vilken fin diskussion :D


      • endast en hurri
        endast en hurri kirjoitti:

        Det är ju de jag säger att när finskspråkig diskterar sinsemellan så blir det alltid en logisk diskussion och du/ni har alltid rätt, tänk vilken fin diskussion :D

        ...alltså när finskspråkiga diskuterar sinsemellan...


      • 19
        endast en hurri kirjoitti:

        ...alltså när finskspråkiga diskuterar sinsemellan...

        Miksi ruotsinkieliset eivät suostuisi myös loogiseen keskusteluun?


      • endast en hurri
        19 kirjoitti:

        Miksi ruotsinkieliset eivät suostuisi myös loogiseen keskusteluun?

        Därför att man kan inte diskutera logiskt när det gäller språkfrågor i Finland, det är mera frågan om känslor, identitet och historia än logik.


      • 14
        endast en hurri kirjoitti:

        Därför att man kan inte diskutera logiskt när det gäller språkfrågor i Finland, det är mera frågan om känslor, identitet och historia än logik.

        Niin, pakkoruotsille on vain tunnesyitä, kielivapautta voidaan perustella loogisesti.


      • endast en hurri
        14 kirjoitti:

        Niin, pakkoruotsille on vain tunnesyitä, kielivapautta voidaan perustella loogisesti.

        Vad hjälper det eftersom varken demokrati eller politik inte har någonting att göra med logik, vi befinner oss alltså i en återvändsgränd.


      • 14
        endast en hurri kirjoitti:

        Vad hjälper det eftersom varken demokrati eller politik inte har någonting att göra med logik, vi befinner oss alltså i en återvändsgränd.

        Kyllä politiikka ja demokratia tarvitsevat loogisuutta, muuten ne muuttuvat irvikuvikseen.


      • vi bör avstå
        endast en hurri kirjoitti:

        Det är ju de jag säger att när finskspråkig diskterar sinsemellan så blir det alltid en logisk diskussion och du/ni har alltid rätt, tänk vilken fin diskussion :D

        Om likasinnade diskuterar och alla är av samma åsikt,då borde ju alla vara nöjda.


    • Tomatpojkarna

      Här kommer svar på dina frågor från Närpes.

      1. En tiedä
      2. Jep
      3. Nix
      4. Nix
      5. Nix

      Hoppas du är nöjd med mina svar :D

      • 12

        Kiitos. Mikä sai vastaamaan Jep kysymykseen "Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?"?


      • Tomatpojkarna
        12 kirjoitti:

        Kiitos. Mikä sai vastaamaan Jep kysymykseen "Pidätkö Skandinaviaa ei-ruotsinkielisten suomalaisten tärkeimpänä viiteryhmänä, johon on säilytettävä kielellinen yhteys?"?

        Jag bor ju trots allt ännu så länge i Finland, därför "jep"


      • 15
        Tomatpojkarna kirjoitti:

        Jag bor ju trots allt ännu så länge i Finland, därför "jep"

        Miten se, että Sinä asut Suomessa, liittyy ei-ruotsinkielisten pakollisiin kieliopintoihin?


      • Tomatpojkarna
        15 kirjoitti:

        Miten se, että Sinä asut Suomessa, liittyy ei-ruotsinkielisten pakollisiin kieliopintoihin?

        Det gör det kanske inte, men jag ville åtminstone svara JA på någon fråga och jag tyckte att denna fråga var den mest logiska att svara JA på.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita

      Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko
      Maailman menoa
      190
      2661
    2. Marinin hallituskaudella Suomen BKT sentään kasvoi

      Tämä ns. kauhukabinetti ei ole saanut aikaan kuin vahinkoa. Otti ennätysvelat rikkaiden veroalennuksiin ja sai työttömyy
      Maailman menoa
      33
      2285
    3. Huulitäytteet ja tekotisssit

      Kylillä kulkiissa olen huomannut että tässäkin tuppukylässä on hameväki alkanut muokkaamaan ulkonäköään huulitäytteillä
      Suomussalmi
      207
      2259
    4. Nuorille miehille ei kelpaa enää paljon käytetty nainen

      "En ikinä huolisi mitään kyläpyörää", Tomi täräyttää TikTokissa https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27182b8f-7759-49d0-8
      Sinkut
      269
      1741
    5. Drone-epäily Uudellamaalla

      Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012008358.html
      Maailman menoa
      143
      1371
    6. Sait mut mies heikoksi

      Yllätti tämä asia nyt kyllä. Olet ollut mielessä koko ajan. Ei riitä pelkkä kevät nyt syyksi. Veit jalat alta. Pannaan m
      Ikävä
      86
      1224
    7. Stefan Therman. Vakava syyte ja vankila uhkaa.

      Nyt ei taida mies selvitä enää selityksillä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      102
      1178
    8. Loppuiko MTV3 näkymästä? Vinkki, miten näet mm. Salatut elämät jatkossa

      MTV:n maksuttomien tv-kanavien (MTV3, MTV Sub, MTV Ava) näkyvyys Elisan palveluissa päättyi 12.5.2026. Tämä aiheutti har
      MTV3
      17
      1062
    9. Oho! Martina Aitolehti teki radikaalin hiusmuutoksen - Uskaltaisitko itse?

      Martina Aitolehti on menestyvä yrittäjä. Nyt hän on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukoissa Aitolehti nähdään
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      1030
    10. Itsensä pidättely

      Pidätteletkö tunteitasi tai itseäsi hänen aikanaan ja jos niin miksi?
      Ikävä
      84
      957
    Aihe