ihmisen jatkamaan parisuhteessa, vaikka toinen osapuoli on kärähtänyt uskottomuudesta jo muutamaan kertaan? Miten ihmeessä ihminen jaksaa elää epäilyksessä luottamatta puolisoonsa ja hänen uskollisuuteensa vuosia?
Miten jaksaa kytätä toisen menemisiä ja tulemisia vuosia? Eikö olisi helpompaa erota ja ottaa tilaa hengittää?
Miten jaksaa kytätä toisen menemisiä ja tulemisia vuosia? Eikö olisi helpompaa erota ja ottaa tilaa hengittää?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eihän se miltään tunnu, kun ei välitä tippaakaan?
Helppoa eroa ei ole olemassakaan, varsinkin jos on lapsia. Erityisesti silloin, kun on kyse pettämisestä ja se vuosien uskottomuus on täysin salattu puolisolta. Toimittu puolison selän takana ja mahdollisissa käryissä kieltänyt kaiken. Niin mikähän siinä sitten on, että luottaa puolisonsa sanaan, eikö se nyt ole aika normaalia?
Puolison sanaan ei ole aina luottamista, ainoastaan tosiasiat puhuvat puolestaan ja niihin voi luottaa. Oikeasti en usko siihen, että kukaan voi vuosia salata täysin uskottomuutensa. Ellei sitten matkusta paljon työkseen ja puolisoiden välit ole muutenkin melko etäiset.
Tyhmyys, heikko itsetunto ja omanarvontunnon puute.
Puolison uskottomuuteen voi tottua. Uskottomuus on enemmän sääntö kuin poikkeus. Luottaa siihen, että puoliso on uskoton :). Tuskin nyt kukaan enää jaksaa kytätä toisen menemisiä ja tulemisia, vaan menee ja tulee itsekin. Hyvin monen uskottoman puoliso on myös uskoton, muttei siitä puhuta.
Minä en kyttää enkä mieti puolisoni menemisiä ja tulemisia. Ei ole aihetta epäilyyn, mutta kuitenkaan en luota täysin....en luota kehenkään ihmiseen. Me olemme heikkoja ja vajavaisia kaikki, kuka milläkin tavalla. Olen vapaa ja onnellinen enkä myrkytä omaa mieltäni, enkä suhdettamme turhalla mustasukkaisuudella. Lähden siitä, että itse olen uskollinen, muuta en voi.
Näin, kirjoitat täysin kuin minun suullani. On meitä näköjään muitakin jotka ovat tajunneet ettei toista voi omistaa. En myöskään luota kehenkään ihmiseen 100%. Vapaus ja onni löytyy omasta mielestä, omasta vapaudesta, siitä miten asioihin asennoituu. Miksi tuhlata aikaansa ja voimavarojaa sellaiseen mitä ei voi muuttaa??? Itse olen uskollinen, koska en kestäisi pettämisen tuomaa itspetosta.Jokainen on heikko omalla tavallaan.
Ei vaimo välttis kyttääkään enää miehen menoja. Saattaapa olla että vaimolla on ihan omat kuvionsa. Jos on yteiset lapset tai yhteistä omaisuutta, se pitää yhdessä. Kyllä jotain hyvääkin täytyy suhteessa olla jos mies haluaa pysyä vaimonsa rinnalla ja toisinpäin. Ei se yh-elämäkään mitään herkkua ole. Yleensä erossa äiti, jos on lähivanhempi, jää yksin lasten kanssa. Jos arki rullaa niin miksi ei voisi pysyä yhdessä?
Vaimo voi siis saada hyötyä miehestä, pääsee helpommalla arjen pyörityksessä puhumattakaan rahasta. Mitä sen rinnalla on se että mies pitää jotain jalkarättiä? ei kaikki vaimot ole säälittäviä ja surkeita vaan pelureita siinä missä mieskin. Ei kaikki perustu vaaleanpunaiseen rakkauteen. Mitäpä se ylipäätään on, rakkaus? Avioliitto, on kahden ihmisen solmima laillinen liitto, voisin verrata sitä mihin tahansa työteamiin. Jokainen antaa ja jokainen saa.Voihan mieskin sen eron ottaa ja sitä omaa tilaa ja tilaa hengittää jos tuntuu että vaimon tilalle löytyy joku parempi. Ja kaikki miehet eivät pidä kakkosnaista omia lapsiaan ja perhettään parempana että jättää pitäis.
Erohan tarkoittaa myös eroa lapsista tavalla tai toisella. Vaimohan saattaa päästä näin ollen helpomalla jos mies hakee esim seksiä vieraalta ja näin pieniruokainen seksin suhteen oleva vaimo pääsee taas vähemmällä. Enkä nyt puhu itsestäni.
Pettäjän kanssa elämiseen voi olla niin monia syitä.
Itselläni suurin syy siihen on se että rakastin yhä miestäni, sitä miestä joka hän oli ENNEN kuin valitsi pettäjän tien.
Rakkaus on vahva, sanotaanhan että rakkaus ei etsi omaansa, ei katkeroidu eikä muistele kärsimäänsä pahaa.Kaikki se kärsii ja kaikki se toivoo...
Nimenomaan ainakin toivoo, että kaikki vielä muuttuisi hyväksi ja mies "palaisi kotiin" sieltä deittimaailmastaan.
Huomaisi oman vaimonsa arvon.
Silti useimmat vaimot joita petetään, ovat jo ymmärtäneet jääneensä yksin.
Yhteisen taipaleen " me " on vaihtunut mielessä jo sanaan " minä ".
On joutunut hyväksymään sen ettei pettäjästä ole tasavertaiseksi kumppaniksi.
Häneenhän ei voi enää luottaa - ja jos toiseen ei voi luottaa, ei voi kaikkia asioitaan enää jakaa hänen kanssaan.
Eletään yhdessä ja "rakastetaan" mutta eri tasolla kuin ennen, mikään ei palaa enää ennalleen siihen luottamuksen ja yhteyden tilaan mikä oli ennen pettämistä.
Mies on vaimolle silloin samassa asemassa kuin lapset - vaimon huollettavana, mutta ei enää se turvallinen ja luotettava AIKUINEN kumppani. Hän on lasten tavoin kyllä rakas muttei enää se henkilö jolta voisi saada turvaa, tukea,ja sekä huolten että aikuisten ilojen jakamista, erotiikkaa.
Moni pettäjä jää tähän lapsen tai ikäänkuin eräänlaisen lemmikin rooliin vaimon helmoihin,koska ei uskalla lähteä poiskaan eikä ottaa miehen paikkaa missään.
Miehenhän pitäisi olla naiselle tuki ja turva, rehellinen ja sanojensa mittainen ystävä, sekä seksikumppani.
Tosi mies olisi tätä joko vaimolleen tai rakastajattarelleen, mutta tällainen lepsu mies ei uskalla olla rehellinen kenellekkään.
Hän vain satuilee sekä omalle että kakkosvaimolleen, luvaten sitä ja tätä. Lepyttelee, liehii, käyttäytyy kuin kaikkien suupieliä nuoleskeleva koira.
Petetty kumppani, joka jää pettäjän kanssa yhteen, on siis yksinäinen siitä huolimatta, että asuu tuon jonkun kanssa, jota tuskin enää tuntee.
Kumppani joka ennen oli hyvä ja luotettava, on yhtäkkiä asioita salaileva ja valehteleva petturi. Muuttunut eri mieheksi.
Ihminen joka elää vain omalle nauttinnolleen, luulee että salatut syrjähypyt ja suhteet eivät haittaa perhe elämää.
Kyllä ne vain haittaavat, vaikka salarakkaan nimi ei tulisi koskaan julki.
Moni mies huomaa vasta kun "ajautui erilleen" vaimostaan , että KAIKKI vaikuttaa kaikkeen. Mitä ikinä teet tai jätät tekemättä, se vaikuttaa aina johonkin.
Pettäminen kaivaa kuilun sinun ja vaimosi välille ( ja hyvin usein myös sinun ja lastesi välille ).
Eipä sellainen suhde enää pitemmän päälle vaimonkaan rakkautta ruoki, pettävä mieshän on aina kotona kireä ( milloin syyllisyydestä, milloin salarakkaan kaipuusta, milloin mistäkin syystä kuin perseelle ammuttu karhu ) ja seksuaalinen vire kotona on nollassa.
Vaimon kanssa mies on aina "liian väsynyt" tai "niskat kipeät" tms. niin ettei seksi kiinnosta, kun hän on tosiasiassa tarpeensa muualla tyydyttänyt.
Vaimostaan hän toivoo ettei se TAAS alkaisi vongata, vastahan me viime viikolla rakasteltiin..Mies ei itse asiassa omalta vilkkaalta seksielämältään muista ettei se viime viikko ollut vaan aikkaa on kulunut siitä kun hän vaimoonsa koski.
Ja sitten mies koettaa hoitaa vaimon tarpeet nopeasti ja oikeastaan itse kuorsaa jo samalla. Ja vaimon pitäisi tästä niin kovasti onnellinen olla että ymmärtää olla haluamatta seksiä taas ensi viikolla.
Huvittavaa kyllä, tämä sama mies on saanut salarakkaita hankituksi väittämällä, että hänen vaimoaan ei seksi kiinnosta...onhan siinä se puoli totta, että jos mies on kyllin kauan haluton ja saamaton sängyssä, ei vaimoa kohta enää oikeasti kiinnostakkaan. Ja oppiihan sitä ilmankin olemaan.
Tällainen suhde usein päättyy siihen että vaimo ymmärtää alkaa hakea seksin työkaveriltaan tai naapurin mieheltä, joka on enemmän kuin halukas auttamaan puutteessa olevaa naapurin rouvaa. Eikä rouva siinä tilanteessa tarvitse omaa miestään oikeastaan enää mihinkään.
Henkisestihän mies on ollut muualla jo kauan , fyysinen loittoneminen on enää piste iin päälle.
Niinpä ero on enää paperien allekirjoitamista vaille valmis.
Mies nai kakkosrakkaansa, huomatakseen että tämänkin kanssa tarvitaan kolmas pyörä, siitä on nimittäin tullut jo kierre.
Ja naisista esineitä.
Itse olen tämmöistä nähnyt, ja tullut siihen tulokseen etten kyllä tässä elämässä enää nojaa yhteenkään mieheen, en muuhun kuin itseeni.
Hyvä kirjoitus "yhdessäYksin". Sitä voi myös soveltaa parisuhteessa suurelta osin kaikenlaiseen muunlaiseenkin pettämiseen tai toisen henkilökohtaisiin ongelmiin. Hnekisesti on erottu aikapäivät sitten. Kolmas pyörä voi olla työ, harrastus, kaverit tai yksinkertaisesti "läsnäolemattomuus". Toinen on aina paikalla, muttei ikinä läsnä. Myös eri mielentervyesongelmat tai alkoholi voi olla se kolmas pyörä.
Oli hyvä kirjoitus tuo: "yhdessä yksin" Kolmas pyörä voi yietysti olla joku muukin kuin se toinen nainen/mies, mutta jotenkin se pettäminen riipasee vielä syvemmältä, loukkaa vielä enemmän kuin mikään muu!!