Tuli mieleen yhden kirjoituksen sivulauseesta asia, jota olen silloin tällöin pohtinut.
Tausta: olen (miehenä) aina ollut sitä mieltä, että mies ja nainen (heterot) voivat olla hyvin läheisiä ystäviä ilman mitään seksisuhteen tapaista, mutta se edellyttää, että jonkinlainen seksuaalinenkin jännite on ollut ja se on sitten hyvässä sovussa ja molempien tiedostaen käsitelty pois ILMAN sänkyynmenoa, siis tavallaan sovittu "miksi ei, mutta jääköön nyt kuitenkin". Sen sijaan, jos sinne sänkyyn on kerrankin menty, niin ystävyyden näkymät ovat paljon huonommat.
Toisaalta: ainakin omalla kohdallani on aika lailla niin, että ystävyys naiseen myös edellyttää, että voisin kuvitella hänet seksi- ja seurustelukumppanina. En pysty ystävystymään täydellisen "out of question" -tapauksen kanssa. Toisin sanoen: ystävyyskin edellyttää edes hiukan seksuaalista vetoa.
Sitten taas naisilla tuntuu useammin olevan sellainen näkemys, että ystävyys ja seksi ovat jotenkin täysin toisensa poissulkevia asioita. Jos kyse olisi vain itselleni sanotusta "olet ihan kiva kaveri, mutta..." tai "tarvitsen sinua ystävänä, mutta...", tulkitsisin kyseessä olevan vain tavan sanoa "ei" kohteliaasti (ja epäonnistuen, koska "et ole kiinnostava seksikumppanina" on likimain pahinta, mitä nainen mielestäni voi miehelle sanoa). Mutta kun olen kuullut useinkin sitä sanottavan jostain muusta, paikalla olemattomasta miehestä ja mielestäni tilanteissa, joissa ei ole mitään syytä yrittää vakuuttaa minulle, että "älä huolestu, en ole hänestä kiinnostunut".
Eli: onko kenties yleisemminkin niin, että naiset todella erottelevat miehet potentiaalisiin panoihin ja vain kavereihin? Ja saavathan toki miehetkin kommentoida, jos heistä kuulostaa oma suhtautumiseni oudolta.
Ai niin, lopuksi asiaanliittyvä fakta:viidestä parhaasta ja läheisimmästä ystävästäni neljä on naisia...
Tausta: olen (miehenä) aina ollut sitä mieltä, että mies ja nainen (heterot) voivat olla hyvin läheisiä ystäviä ilman mitään seksisuhteen tapaista, mutta se edellyttää, että jonkinlainen seksuaalinenkin jännite on ollut ja se on sitten hyvässä sovussa ja molempien tiedostaen käsitelty pois ILMAN sänkyynmenoa, siis tavallaan sovittu "miksi ei, mutta jääköön nyt kuitenkin". Sen sijaan, jos sinne sänkyyn on kerrankin menty, niin ystävyyden näkymät ovat paljon huonommat.
Toisaalta: ainakin omalla kohdallani on aika lailla niin, että ystävyys naiseen myös edellyttää, että voisin kuvitella hänet seksi- ja seurustelukumppanina. En pysty ystävystymään täydellisen "out of question" -tapauksen kanssa. Toisin sanoen: ystävyyskin edellyttää edes hiukan seksuaalista vetoa.
Sitten taas naisilla tuntuu useammin olevan sellainen näkemys, että ystävyys ja seksi ovat jotenkin täysin toisensa poissulkevia asioita. Jos kyse olisi vain itselleni sanotusta "olet ihan kiva kaveri, mutta..." tai "tarvitsen sinua ystävänä, mutta...", tulkitsisin kyseessä olevan vain tavan sanoa "ei" kohteliaasti (ja epäonnistuen, koska "et ole kiinnostava seksikumppanina" on likimain pahinta, mitä nainen mielestäni voi miehelle sanoa). Mutta kun olen kuullut useinkin sitä sanottavan jostain muusta, paikalla olemattomasta miehestä ja mielestäni tilanteissa, joissa ei ole mitään syytä yrittää vakuuttaa minulle, että "älä huolestu, en ole hänestä kiinnostunut".
Eli: onko kenties yleisemminkin niin, että naiset todella erottelevat miehet potentiaalisiin panoihin ja vain kavereihin? Ja saavathan toki miehetkin kommentoida, jos heistä kuulostaa oma suhtautumiseni oudolta.
Ai niin, lopuksi asiaanliittyvä fakta:viidestä parhaasta ja läheisimmästä ystävästäni neljä on naisia...
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=T_lh5fR4DMA&
video liittyen aiheeseen
Oletko koskaan tavannut naista, joka mielestäsi on ihan "OK", ei kuintenkaan niin "OK", että voisit aloittaa seurustelun hänen kanssaan?
"ihan "OK"" = säätö
"ei kuitenkaan niin "OK"" = epäsuorasti varasijalla
Ei välttämättä, esim. harrastuksen tai kurssin kautta voi löytyä pelkkä kaveri ilman suurempia ajatuksia seurustelusta tai seksistä.
Tässäpä se miehen ja naisen erilaisuus tulee hyvin esiin. Seksissä miehen skaala on laaja ja naisen kapea. Mutta kaveriksi mies kelpuuttaa vain myös seksiin kelpaavan naisen, kun taas nainen kelpuuttaa kaveriksi myös miehiä, joita ei huolisi seksiin.
Täytyy sanoa, että olen keskustelun aloittajan kanssa aivan eri mieltä. Minusta ystävyys ei todellakaan edellytä seksuaalista vetoa yhtään. Omat ystäväni ovat melkein kaikki naisia, mutta vain ystäviä. En osaa edes katsoa heitä "sillä silmällä", koska olen heidät kaikki tuntenut jo vuosien ajan. Aisaan toki vaikuttaa, että ystävät ystävinä ja muut muina - asenteeni.
Niin, kyse voi olla osittain siitäkin, että minä ehkä vähän "mystifioin" seksiä: se on mielestäni korkein mahdollinen läheisyyden muoto. Ja kun niin on, niin toisaalta se karsii mielenkiinnon "pikapanoihin" ja toisaalta asettaa jonkinlaisen kriteerin: jos ei kelpaa seksiin, niin miksi kelpaisi kaveriksikaan?
On tosin sanottava, että minä en oikein usko väitettä "en tunne vetoa". Väitän, että noin suurinpiirtein terve ihminen katsoo alitajuisesti JOKAISTA vastaan tulevaa "oman kohderyhmän" jäsentä potentiaalisena seksikumppanina, vaikkei sitä ehkä itsekään tajua tai ei ainakaan tunnusta. Se on suorastaan biologinen ominaisuus.
Ehken sitten olekaan terve, koska en läheskään aina kiinnitä yhtään mitään huomiota vastaantuleviin ihmisiin:) Ja mitä ystäviin tulee, en kyllä heihin ole koskaan kokenut mitään vetoa. He ovat ystäviäni, suurin osa kuin siskoja tai veljiä, joten vedon kokeminen heihin tuntuisi todella kiusalliselta. En vaan osaa heitä katsoa sillä silmällä, enkä koskaan ole osannut.
Omalla kohdalla läheisimmillä pitkäaikaisilla naisystävillä on jokin todella ärsyttävä luonteenpiirre, joka vie tehokkaasti halut enemmästä. Yksittäinen pano ei ole niin iso juttu ja suhteeseen ei minua saisi yhdenkään kanssa. Miksikään marttyyrimaiseksi kaveripojaksi ei minusta ole, joten sellaiset ystävystymiset loppuvat hyvin lyhyeen.