Meillä on avioero edessä, itse voisin lähteä tästä heti kun ja jos löydän asunnon.
Olen siis jo henkisesti eronnut, mies ehkä on tai sitten ei. Tilanne on nyt niin lukossa ettei voida puhua asiasta edes.
Raskainta tässä on nyt se että olemme jatkuvasti saman katon alla ja minä en jaksaisi sitä hetkeäkään enää. Kummallakaan ei ole paikkaa minne mennä väliaikaisesti. Tukehdun tänne kotiin pian. Kun sitä asuntoakaan ei tähän hätään saa mistään niin nopeasti kuin haluaisi.
Miten te ihmiset olette selvinneet tästä vaiheesta? Siitä vaiheesta kun on vaan pakko asua vielä yhdessä ? Minusta alkaa tuntumaan että sekoan kohta jos en pääse tästä äkkiä jonnekkin omaan rauhaan. Tässä on takana pitkä liitto ja kauan ovat asiat olleet päin helvettiä kunnes tilanne eteni siihen pisteeseen että en jaksa enää yhtään.
Olen siis jo henkisesti eronnut, mies ehkä on tai sitten ei. Tilanne on nyt niin lukossa ettei voida puhua asiasta edes.
Raskainta tässä on nyt se että olemme jatkuvasti saman katon alla ja minä en jaksaisi sitä hetkeäkään enää. Kummallakaan ei ole paikkaa minne mennä väliaikaisesti. Tukehdun tänne kotiin pian. Kun sitä asuntoakaan ei tähän hätään saa mistään niin nopeasti kuin haluaisi.
Miten te ihmiset olette selvinneet tästä vaiheesta? Siitä vaiheesta kun on vaan pakko asua vielä yhdessä ? Minusta alkaa tuntumaan että sekoan kohta jos en pääse tästä äkkiä jonnekkin omaan rauhaan. Tässä on takana pitkä liitto ja kauan ovat asiat olleet päin helvettiä kunnes tilanne eteni siihen pisteeseen että en jaksa enää yhtään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se vaan pitää kestää. Lähde aktiivisesti etsimään kämppää ittelles. Olen samassa tilanteessa. Freelancerinä nyt on näytön paikka edessä, pitää saada niin hemmetisti duunia että pystyn sen oman kämpäm saamaan.
Me onnistutaan eikös vaan! Tsemppiä!
t. kohtalotoveri
Mistä syystä se ilma lopuu ja mikä sen aiheutti tuon kamalan tilanteen. Onko sinulla jo uusi katsottuna ja tästäkö syystä se ilma loppuu?.
Voisitko lähteä viikon lomamatkalle heti ja pitää tuumaustauon. Ehkä sitten jaksat taas paremmin sietää sen aikaa, kun on pakko.
Itselläni hiukan sama tilanne. Mies on aina suuttuessaan ollut hakemassa eroa ja taas viikko sitten ilmoitti sen ottavansa. Ei ole kuitenkaan käynyt papereita täyttämässä, kiireitä ja kun se vielä maksaakin. Lupasin toki maksaa puolet:) Mutta,mutta... nyt on tullut ehdotus että asuttaisiin puolen vuoden harkinta-aika saman katon alla ystävinä kun talo menisi paremmin keväällä kaupaksi. Haiskahtaa siltä että saisi rauhassa etsiä uuden laskujen jakajan eikä tarvitsisi yksin aloittaa uutta elämää. Vaikka olen lopen kyllästynyt ja valmis eroamaan, en silti voisi ajatella toivottavani hauskaa iltaa kun toinen lähtee baariin etsintäretkelle tai moikkaavani iloisesti kun hän sunnuntaina saapuu reissultaan uupuneena. Tunteita on vielä vahvasti vaikka yhteisen elämän mahdollisuutta ei ole ja en itse voi kuvitella lähteväni hakemaan jotain laastarisuhdetta ennenkuin tunteet hieman tasaantuu. Taloudellisesti ei ole mahdollista kummankaan lähteä muualle asumaan ja sukulaisten tai kavereiden nurkissakin on ikävä pyöriä. Minäkin haluaisin tietää miten tästä selviää terveen papereilla?
Avioerohakemuksen jättäminen ei maksa mitään ja sen voi tehdä sähköpostilla käräjäoikeuteen. Päätöksestä tulee sitten joku maksu.
Sinne vain meiliä kirjoittamaan, se on helppoa ja hauskaa.
http://www.om.fi/17900.htm
Ensimmäisen vaiheen hakemus ja tiedoksiannot oli jotain 40€, toisen vaiheen varsinainen avioerotuomio 80€.
Kyllä te saatte asunnon myytyä - eri asia mitä hintaa siitä saatte ja paljonko haluatte. Onko tuo vitkuttelu sitten sen hinnan arvoista?
Jos mies vitkuttelee myynnin kanssa sano sille että sinä voit viedä avioeropaperit ihan oma-aloitteisesti ja samalla pyytää omaisuudelle ositusta. Kun rosis alkaa sitä osittamaan se ei tule kannattamaan. Ja sitten se on pakko osittaa halusitte tai ette. Joko toinen ostaa toisen ulos tai myytte sillä minkä saatte - ja sitä myyntiä ei sitte vitkutella "kevääseen".
Yksin te kumpikin sitte elämisenne maksatte eron jälkeenkin. Oli varaa tai ei. Jos teillä on asunnosta lainaa voitte laittaa sen vaikka vuodeksi pelkille koroille, niin on varaa maksaa edes joku asunto.
Raha on huono syy mennä naimisiin, pysyä naimisissa, ja huono syy erota.
Kun mulla tuli mitta täyteen vaimon uhkailuja tein just kuten sua neuvoin mut ei tarvinnut ositusta hakea kun vaimo suostui siihen vapaaehtoisesti. Kämppä myyntiin jne., ja samalla muutin kalliiseen surkeeseen yksiöön siksi aikaa kun kämppä myytiin. Mut se kannatti. Sain kotirauhan elämääni.
Joku kysyi että onko uusi katsottuna :O On tai ei niin se ei siihen vaikuta mitenkään että kuinka pystyn tässä olemaan. Kun mieli sanoo niin että heti pois tästä on päästävä ! Omaa syytäni on se että vetkuttelin niin kauan että nyt ei voi yhtään sietää toista enää, ei yhtään mitään mitä toinen puhuu tai tekee.
... on siis katsottuna.
" ei voi yhtään sietää toista"??? No onpa kumma. Ensin rakastutaan niin suuresti että naimisiin pitää päästä, ja sitten ei voikaan sietää. Kuulostaa omalta omgelmaltasi. Mikä on nyt muuttunut ettei voi edes sietää. Itse olet miehesi valinnut, ei ole voinut muuttua niin paljon. Ellei ole pettäminen syynä.Kanna valintasi seuraukset.
hhomot
Olen juuri nyt samassa tilanteessa. Tuntuu todella vaikealta. Avioeropaperi on allekirjoituksia valla. Mies on kyllä kiukuspäissään sanonut allekirjoittavansa, mutta epäilen että ei tule sitä kuitenkaan tekemään. Elämme jo seitsämättä vuotta kylmää kulissiavíoliittoa. Avioiduttu yli neljäkymmentä vuotta sitten. Joku on sanonut että miksi ette te vanhat ihmiset tule toimeen keskenänne ja miksi pitäisi erota. Olen vaan saanut tarpeekseni. Sairastuin vakavasti yli seitsämän vuotta sitten, mies vetäytyi eikä ole hyväksynyt minua sen jälkeen. On kaunainen, vihainen, kiukutteleva ja - välillä todella pelottava. Kotonamme vallitsee ahdistunut ja kolea ilmapiiri. Kärsin tästä valtavasti, sydänkin petti keväällä. Olen toipunut eikä onneksi sydämeen jäänyt vaurioita. Olen hyvin yksinäinen. En odota ihmeitä tulevaisuudelta, haluan vain elää lopun elämäni rauhassa ja pelotta.