Tapasin poikaystäväni (tai siis exäni) netissä. Asutaan eri paikkakunnilla ja kun oltiin jonkun aikaa juteltu, päätettiin että nähdään. Hän asuu siis Helsingissä ja minä 200km päässä. Kaikki meni tosi hienosti ja kemiat kohtas heti.. löydettiin yhteinen sävel niin sanotusti.
No, siinä sitten sovittiin,että aletaan seurustella jne. Tätä kestikin nyt vähän reilu kuukauden, kunnes tiistaina poikaystäväni ilmoitti, että häntä ahdistaa liikaa tämä kaukosuhde. Tieto tuli minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tai no ei minua se yllättänyt, että välimatka välissämme stressaa ja ahdistaa.. tottakai se ärsyttää, myös minua! Ollaan nähty n.2vk välein. Ainoa syy siis välimatka.
Hän siis otti ja jätti. Minä laittelin viestiä perään ja anelin, että katottaisiin vielä, kun kaikki on mennyt niin hienosti. Ei kuulema halua jatkaa. No siitä päivä, niin se soitteli, tekstaili, kirjotteli mulle jne.. ei edelleenkään halunnut jatkaa. Eilen sitten keskusteltiin netissä ja hän sanoi, että pelkää sitä, että mulla on joku toinen. Sanoin ja vakuutin,että olen yhden miehen nainen. Hän sitten ilmoitti haluavansa jatkaa (sitä ennen oli pyytänyt hieman miettimisaikaa ja sitä olin antanut)
Muutaman tunnin päästä poikaystäväni alkoi sitten kuitenkin empiä.. hänelle tuli semmonen olo, että hän menettää mut ja että mulla on joku toinen! Kehotti etsimään muuta seuraa. Halusi taas miettiä!! Kun lähdin pois ja laitoin koneen kiinni, niin 2sek ja poikaystäväni (ex?) soittaa minulle ja kertoo miten paljon kaipaa ja välittää.. ei halua menettää. Sovittiin aikalisästä, mutta kummatkin kerrottiin avoimesti tunteista ja kyllä siinä olikin kerrottavaa. Kumpikin välittää niin h*lvetisti.
Tänä aamuma poikaystäväni sitten laitteli viestiä vähän vaisusti, mutta sydänten ja muun hömpötyksen kera.. sen jälkeen koko tämä päivä on menny tosi sumussa.. Kun kysyin illan suussa, että mitä hän haluaa tehdä, vastaus oli "en tiedä". Kun nyt muutaman siiderin jälkeen soittelin hänelle (poikaystäväni myös juomassa) hän oli ärtynyt jostain perheriidoista, ja sanoi, että ei jaksa välimatkaa. Hän siis jätti minut. Siitä sitten hieman eteenpäin ja rohkenin soittaa uudelleen. Kysyin onko minulla mahdollisuutta enäää.. vastaus "en tiedä".
Mitä minun pitäisi tehdä. Molemmat välitetään toisitamme aivan älyttömästi. Kumpikaan ei haluaisi menettää. Neuvokaa joku viisaampana, miten kannattaisi toimia? Otanko etäisyyttä ja annan sen tosiaan olla ja miettiä, josko herra palais takasin häntä koipien välissä? Auttakaa. Onko minulla vielä mahdollisuus? Muita ongelmia ei siis ole ollut..
No, siinä sitten sovittiin,että aletaan seurustella jne. Tätä kestikin nyt vähän reilu kuukauden, kunnes tiistaina poikaystäväni ilmoitti, että häntä ahdistaa liikaa tämä kaukosuhde. Tieto tuli minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tai no ei minua se yllättänyt, että välimatka välissämme stressaa ja ahdistaa.. tottakai se ärsyttää, myös minua! Ollaan nähty n.2vk välein. Ainoa syy siis välimatka.
Hän siis otti ja jätti. Minä laittelin viestiä perään ja anelin, että katottaisiin vielä, kun kaikki on mennyt niin hienosti. Ei kuulema halua jatkaa. No siitä päivä, niin se soitteli, tekstaili, kirjotteli mulle jne.. ei edelleenkään halunnut jatkaa. Eilen sitten keskusteltiin netissä ja hän sanoi, että pelkää sitä, että mulla on joku toinen. Sanoin ja vakuutin,että olen yhden miehen nainen. Hän sitten ilmoitti haluavansa jatkaa (sitä ennen oli pyytänyt hieman miettimisaikaa ja sitä olin antanut)
Muutaman tunnin päästä poikaystäväni alkoi sitten kuitenkin empiä.. hänelle tuli semmonen olo, että hän menettää mut ja että mulla on joku toinen! Kehotti etsimään muuta seuraa. Halusi taas miettiä!! Kun lähdin pois ja laitoin koneen kiinni, niin 2sek ja poikaystäväni (ex?) soittaa minulle ja kertoo miten paljon kaipaa ja välittää.. ei halua menettää. Sovittiin aikalisästä, mutta kummatkin kerrottiin avoimesti tunteista ja kyllä siinä olikin kerrottavaa. Kumpikin välittää niin h*lvetisti.
Tänä aamuma poikaystäväni sitten laitteli viestiä vähän vaisusti, mutta sydänten ja muun hömpötyksen kera.. sen jälkeen koko tämä päivä on menny tosi sumussa.. Kun kysyin illan suussa, että mitä hän haluaa tehdä, vastaus oli "en tiedä". Kun nyt muutaman siiderin jälkeen soittelin hänelle (poikaystäväni myös juomassa) hän oli ärtynyt jostain perheriidoista, ja sanoi, että ei jaksa välimatkaa. Hän siis jätti minut. Siitä sitten hieman eteenpäin ja rohkenin soittaa uudelleen. Kysyin onko minulla mahdollisuutta enäää.. vastaus "en tiedä".
Mitä minun pitäisi tehdä. Molemmat välitetään toisitamme aivan älyttömästi. Kumpikaan ei haluaisi menettää. Neuvokaa joku viisaampana, miten kannattaisi toimia? Otanko etäisyyttä ja annan sen tosiaan olla ja miettiä, josko herra palais takasin häntä koipien välissä? Auttakaa. Onko minulla vielä mahdollisuus? Muita ongelmia ei siis ole ollut..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin ja vielä lisään,että poikaystäväni /exäni sanoi, että "ollaan frendejä". Tein kyllä selväksi, että en pysty yhtäkkiä olemaan pelkkä kaveri. nyt hän ei sitten tiedä, mitä haluaa.
Uskoisin,että hän rakastaa sinua edelleen,mutta häntä epäilyttää.
Jaa tommonen tuuliviiri joka satuttaa toista viiden minuutin välein, rakastaa?