Olen 43v nainen, aika ylipainoinen (169cm, 94kg) mutta itse täysin sinut kokoni kanssa. Olen koulutukseltani lääkäri, hyvä palkka ja väitöskirja melkin valmis. Erosin pari vuotta sitten miehestäni, meillä meni erinomaisesti sängyssä ja sen ulkopuolella. Nykyään koen, etten tarvitse miehiä lainkaan elämääni, koska saan kaiken tyydytyksen urastani ja ystävistäni. Itsetyydytyksellä hoitelen päivittäiset seksitarpeeni, pari yhden yön juttua on ollut ja niissä olen saanut fiilikset ilman turhia sitoumuksia.
Onko minulla enää mitään mahiksia saada pysyvämpää miessuhdetta? Ongelmana lähinnä ylipaino ja liian pitkälle viety koulutus, eli miehen pitäisi hyväksyä se ettei ole alfa-uros suhteessa. Vastapainoksi voisin tarjota mielikuvituksellista seksiä tasapainoista vapaata suhdetta joka ei kahlitse kumpaakaan.
Onko minulla enää mitään mahiksia saada pysyvämpää miessuhdetta? Ongelmana lähinnä ylipaino ja liian pitkälle viety koulutus, eli miehen pitäisi hyväksyä se ettei ole alfa-uros suhteessa. Vastapainoksi voisin tarjota mielikuvituksellista seksiä tasapainoista vapaata suhdetta joka ei kahlitse kumpaakaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olet sinut itsesi kanssa koska olet läski ollut jo kauan ja et usko että pystyt laihduttamaan. Olet kai laiska aloittamaan mitään kuntoilua joten hyväksyt itsesi tollasena 94 kilosena. Koulutus ei ole mikään ongelma vaan se että et usko et pysty laihduttamaan. Itse olin v 2010 114 kg ja nyt painan 80 kg. laihduin 9kk 30 kg ja en ole lihonut enään. Itse otin loparit duunista ja aloitin laihduttamaan. onnistuin ja nyt olen takas duunissa.
Samaa mieltä. Ei siinä auta akateeminen koulutus eikä mukaan jos on noin läski, ei mitään itsekuria. Helppo sanoa ettet tarvitse miehiä elämääsi, ei miehiä kylä kiinnostaisikaan...Mikä luulet olevasi, ei koulutus riitä, ole vaan naimisissa työsi kanssa, kyllä.
Totta kai on, jos oikeasti haluat ! ! ! ! ! Ei suhde kiloihin kariudu eikä koulutukseen eikä edes työhön. Oleellisinta on, että olet osaat olla oma itsesi - siihen rakastutaan ! Eikä myös ystävyys kaadu kiloihin - eli aina kun siltä tuntuu "höpötteleen" mieten kanssa kyllä se oikea sieltä löytyy. Koita vaikka :)
Ei pidä paikkaansa: isot läskit ei saa miestä vaikka kuinka yrittäis. Pahempi vielä jos ovat älykkäitä ja koulutettuja, vielä pahempi jos ovat lääkäreitä tms. tohtoreita. Mies haluaa idiootin blondin, jolla isot tissit ja muuten hoikka 55kg jota voi vapaasti pompottaa ja tuntee itsensä älykkääksi. Sori niiin vaan on.
Kyllä niitä isojakin nelikymppisiä miehiäkin on vapaana; joille sinä olisit se sopiva. Rohkeasti vaan etsimään, älä huoli painostasi. Luota itseesi.
Siinä vaan saattaapi olla niin, ettei se lihava nelikymppinen mies kelpaa ap:lle. Jos kelpaisi, niin varmaan olisi jo sellaisen itselleen katsonut.
Pelkät mitat kertovat aika vähän siitä miltä henkilö näyttää. Mutta kyllä voisin helposti ihastua esim. tämännäköiseen naiseen (170/95), jos vaan ajatukset muuten kohtaisivat: http://www.mybodygallery.com/photos-17377-body-shape.htm#img
Niin, kai se on automaattisesti niin ettei lihava nainen kelpaa kuin lihavalle miehelle.
Kaunis!
Ei paino kerro viehättävyydestä vielä paljoakaan, jos ei nyt huidella jo sairaalloista lihavuutta.
Mutta kaikille lihaville ei kelpaa lihava. Itsellenikin yritetään jatkuvasti kaverien toimesta parittaa erilaisia jakojäännöksiä koska pakkohan sen on mennä niin, että kun ei ole varaa valita niin sitten on tyydyttävä siihen mitä saa... Mutta kun ei se ihan niinkään mene. Aina voi valita sinkkuuden.
En usko, että olet oikeasti lääkäri, jos olet noin ylipainoinen. Lääkärit eivät ole lihavia...
Hehe hyvä vitsi, juu lääkärit on aina just kuin Greyn anatomiasta, täydellisiä kauniita hoikkia...
>Olen 43v nainen
2x liian vanha.
>aika ylipainoinen (169cm, 94kg)
Ei herranjumala!
>Erosin pari vuotta sitten miehestäni, meillä meni erinomaisesti sängyssä ja sen ulkopuolella.
Maininta entisestä heilasta: miinusmerkki.
Maininta seksielämästä: pitkä miinusmerkki.
>koen, etten tarvitse miehiä lainkaan elämääni
Vanha tuttu ''hurr oon niin vahva ja itsenäine nainen että voi että''
>pari yhden yön juttua on ollut ja niissä olen saanut fiilikset ilman turhia sitoumuksia.
Miiiiiiiiiinusta.
>Vastapainoksi voisin tarjota mielikuvituksellista seksiä
Tyrkyttäminen on tyrimistä.
TL;DR Tää on joko massiivinen trolli tai tapaus, johon en halua puuttua ilmantorjuntakonekiväärilläkään...
Kiitos kommenteista, tunteet ovat molemminpuolisia...
Siis et itsekään ottaisi itseäsi ??? @__@*
Vähää vaille tohtorisnainen, täällä itseään ja kilojaan pohtimassa?
Ymmärrän teidän vastaustenne jälkeen, että oli virhe yrittää avautua tällä palstalla. Kiitos realismista, jalat taas maahan. Jatkan työni kanssa naimisissa oloa, ystävistä ja kissasta saan lisää sisältöä. Tämä riitti enkä edes haaveile miesseurasta enää. Onneksi elämässä on muutakin. Goodbye.
>*elämän jäsentäminen S24:en vastaajien vastausten perusteella*
Ei vittujen takatalvi...
En ainakaan minä tahtoisi suhteeseen naisen kanssa joka ei tarvitse miestä elämäänsä mut ihmettelen vaan että miksi sellainen täällä kyselee mahdollisuuksiaan.
No eipä tuo sen kummempi kysymys ole kuin kaikki muutkin tämän palstan ufot jutut. Kieltämättä ei olleet kovin kannustavia noista viesteistä kuin pari ok vastausta.
Tässä sitä taas nähdään. Vaikka on akateeminen hyvätuloinen nainen niin kun on saatanan läski niin ei ole sitä itsetuntoa. En mä ainakaan haluisi tollaselle lääkärille hoitoon, tuskin osaakaan mitään kun ei yksityis elämääkään kykene hoitelemaan...
Nii ja jos minä olisin lääkäri ja sinä tulisit potilaaksi, määräisin jotain plaseboa tai laittaisin lepositeisiin, saatanan paskapää!
"Ongelmana lähinnä ylipaino ja liian pitkälle viety koulutus, eli miehen pitäisi hyväksyä se ettei ole alfa-uros suhteessa. "
-Ylipainosta pääsee aina eroon jos vaan haluaa, joten sitä on turha käyttää tekosyynä.
Ja miten koulutuksesti on muka viety "liian pitkälle"..?! Kuten sekin, että mistä ihmeestä kuvittelet että mies ei olisi kanssasi ns. alfa-uros..?!
Sun ongelmat tuntuu olevan lähinnä korvien välissä...