Kuinka selvitä ristiriitatilanteista miehen kanssa, joka ei suostu puhumaan? Ei hyvällä, eikä pahalla.. Olen koittanut asiallisesti viritellä keskustelua, kysyä hänen mielipidettään, antaa vaihtoehtoja jne. vastauksena aina vain "Joo", jos sitäkään. Mies menee täysin kuoreensa, kun yritän puhua riitojemme vaikutuksesta parisuhteeseemme ja kuinka voisimme saada kummankin olon suhteessa paremmaksi. Riidellessä mies vaikuttaa välinpitämättömältä ja käskee usein lähtemään, jossei hän kelpaa sellaisenaan, mutta muutaman kaljan juotuaan kertoo "Rakastavansa kyllä" ja avautuu tunnelukoistaan ym.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta miehestä? Kuinka olette selvinneet, vai selvisittekö? Apua, vinkkejä, mitä vain, paitsi näsäviisastelua.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta miehestä? Kuinka olette selvinneet, vai selvisittekö? Apua, vinkkejä, mitä vain, paitsi näsäviisastelua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vetäytyminen johtuu ehkä siitäkin, ettei hän luota omiin kykyihinsä selvitä riitojen jälkipuinnista ilman että syntyy taas uusi riita.
Siksi hän ehkä heittää tuollaisia epätoivoisia hylkimislauseitakin, että siitä vaan heippa, jos en kelpaa. Sehän tarkoittaa vain, että hyökkäys on mukamas paras puolustus.
Pahinta mitä sinä voit hänelle tehdä, on tukea hänen epävarmuuttaan syyllistämällä hänet osaamattomuudesta jutella silloin kun sinua jututtaa.
Teillä on ehkä jo jonkinlainen maneeri siinä, miten teidän riidat alkavat ja mitä ne käsittelevät. Miten te olette oppineet ilmaisemaan omat mielipiteenne ja toisaalta vastaanottamaan toistenne eriävät mielipiteet - siitä kaikesta on kysymys.
Mies on ehkä oppinut vetäytymään aina kun pitäisi palata ikävään tilanteeseen ja alkaa analysoimaan (kenties) hetken mielijohteessa lauottuja sanoja. Se on hänestä ehkä hyvinkin epämiellyttävää. Ehkä hän kokee sinunkin olevan verbaalisesti sellaisella tasolla, ettei hän usko kykenevänsä vastaamaan sinulle vaan jäävänsä aina alakynteen, joten hän esittää mieluummin mykkää.
Kokeile lähestyä häntä erillä tavalla, eri tilanteessakin, esim. sitten kun teillä on ollut säyseää ja mukavaa. Ehkä ikäviin hetkiin on silloin helpompaa palata - jos sen itse kokee tärkeäksi. Mies ei välttämättä koe riitojen muistelua yhtä tärkeäksi prosessiksi kuin sinä, sekin on hyvä muistaa.
Loistava kirjoitus!