1980-luvulla Benjamin Libet teki kokeen joka hänen mukaansa todisti että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa koska koehenkilön EEG-käyrässä näkyi signaali jo ennen kuin koehenkilö omasta mielestään teki vapaan valinnan.
Viimeisimpien tutkimuksien mukaan ei kuitenkaan ole niin selvää että Libetin koe todistaa tietoisen valinnan mahdollisuutta vastaan.
http://www.newscientist.com/article/dn22144-brain-might-not-stand-in-the-way-of-free-will.html
Nyt tietysti intention korrelaatio aivojen eeg-käyrään tai esim. aivojen magneettikuvaan on eri asia kuin syy-seuraus suhde. Ts. en usko että neurotutklimuksella voidaan kumota vapaan valinnan mahdollisuutta sinänsä eikä muutenkaan palauttaa tietoisuutta aivokemiaan.
...
Omaa pohdintaani vapaasta tahdosta:
Tunnetasolla:
Itse olen sitä mieltä että tahtoni on suhteessa sitä vapaampi mitä yhdentekevämpiä minulle kulloinkin valittavissa olevat vaihtoehdot ovat. Ihmisen tahto ei mielestäni kuitenkaan voi olla niin vapaa että voisin tehdä mitä tahansa koska tahansa koska käytännössä ympäristöni rajoittaa mahdollisuuksiani valita. Sitten on sellaisia tilanteita joissa punnitsee kyllä ja ei vaihtoehtoja pitkään koska tietyllä valinnalla voisi saavuttaa paljon mutta toisaalta myös riski on suuri. Mitä suurempi on riski kussakin tilanteessa niin sitä merkityksellisempi valinta on. Ihmien pystyy kuitenkin jossain määrin taistelemaan omia viettejään ja halujaan vastaan.
Älyllisellä tasolla:
Esim. siihen miten ajattelen jostakin asiasta vaikuttaa se minkälaisena maailmaa pidän eli maailmankuvani tai omaksumani uskomisjärjestelmä. Siihen vaikuttaa sekä koulutus että kasvatus. Tavallaan pidän potentiaalisesti vapainpana sellaisten ihmisten ajattelua jotka ovat itseopiskelleita koska institutionaaliseen koulutukseen liittyy aina keppi ja porkkana metodi eli tietyt tiedot on omaksuttava jos aikoo edistyä. Mutta viime kädessä mikään ajattelu ei ole täysin vapaata koska aina on jokaisella joku näkemys asioista eikä jokaista näkemystä pysty kokeellisesta itse testaamaan vaan on luotettava toisten tietoon tai näkemykseen.
Akateemisessa maailmassa vaikuttaa usein siltä että tieteilijät pystyvät vapaasti ilmaisemaan ajatuksia vasta jäätyään eläkkeelle tai saavutettuaan jonkinasteisen riippumattomuuden muusta tiedeyhteisöstä.
Fyysisellä tasolla tahdon vapauteen vaikuttaa se että onko maailma oikeasti deterministinen ja reduktionistinen ja se että meillä on keho jolla on omat rajoituksensa esim. liikkumisen suhteen vaikka ne voi jossain määrin ylittää tekniikan avulla.
Tuntuu siltä että jos uskomme että tahtomme ei ole vapaa niin silloin se ainakaan ole vapaa. Kaikki uskomukset tietyssä mielessä vähentävät mahdollisuuksia varsinkin jos ne pyrkivät kieltämään jonkun asian mahdottomana. Vaikuttaa myös siltä että ihmisillä tahdon vapaus vaihtelee hyvinkin paljon ja samallakin ihmisellä eri aikoina eri tilanteissa. Jos vapaata tahtoa on niin se on ilmeisesti aina suhteellista eli vallitsevat olosuhteet rajoittavat valinnanvapautta.
Mitä tarkoitetaan vapaalla tahdolla ja onko se mahdollinen?
31
290
Vastaukset
- dfghjkl
Tuo on älytöntä metafysiikkaa. Totuutta on etsittävä semanttisen tutkimuksen kautta.
Kaikella tuolla on tekemistä konseptien kanssa. Konsepti on se asia josta puhumme. Opimme konseptit lapsuudessa verbaalisen interaktion kautta. Ilman kieltä siis ei olisi konsepteja, joten täten konseptit ovar verbaalisia, miten käytämme kieltä.
Täten vapaa tahto on tai ei ole sen mukaan miten joku asian ilmaisee. Mutta täytyy muistaa logiikan perussääntö: asiat ovat joko totta tai epätotta ts. täytyy olla joku testi miten vertaamme kommunikoimiamme ideoita todellisuuteen, muuten sorrumme epäloogiseen hölötykseen.
Ei ole järkeä vain sanoa että asia voi olla totta tai epätotta jos se ei ole testattavissa. "Kaikella tuolla on tekemistä konseptien kanssa."
niin ja lauseilla on tekemistä kirjainten kanssa.... :-)
Triviaalia kielifilosofista läpinää. Kun akateemisessa filosofiassa yritettiin siirtyä jotenkin eksaktiin ja matemaattiseen ajatteluun niin tuhottiin samalla filosofia ja metafysiikka jonka jälkeen kyseisiä aloja on alettu taas harrastaa eri tieteiden sisällä mutta varsin huonolla menestyksellä.
Ei metafysiikkaa pysty tuhoamaan - se siirtyy vain toiseen paikkaan ja sen jälkeen usein oletetaan kussakin tieteessä se oma avuton metafysiikka oikeaksi kun luullaan että metafysiikkaa ei enää ole.- arvuuttaja.
"Vapaa tahto" on kielikuva joka sisältää ajatuksen vapauden mahdollisuudesta ja ihmisen ponnistuksesta, tahdosta jolla hän voi vastoin sisäisten ja ulkoisten auktoriteettien vaatimuksia tahtonsa mukaan edetä. "Vapaa tahto" on mahdollinen päätöstilanteen argumenttina mutta aidosti vapaan tahdon toteutuminen vaatisi paradoksaalisesti että tilanteen ratkaisut olisivat henkilölle neutraalit mutta hän silti joutuisi sisäisesi ponnistelemaan voidakseen ratkaisunsa tehdä. Näin perustein vapaa tahto puhtaana käsitteenä on mahdoton.
- Epätieteilijä
Unohtakaa sanapari "vapaa tahto", sillä se vie vain metafyysisiin spekulaatioihin. Sen sijaan miettikää vapauden kohdalla, mitä merkitsee vapaus johonkin/jostakin. Vastaavasti tahdon kohdalla voisi pohtia "tahtotilaan tai -tiloihin" liittyviä kysymyksiä.
- Anonyymi
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/06/hesari-tyhmentyman-holynpoly-tiede-lehden-homehtuneen-natsi-tieteen-plajays-vapaasta-tahdosta
Hesari-tyhmentymän hölynpöly”TIEDE”-lehden homehtuneen natsi”tieteen” pläjäys ”vapaasta tahdosta”
Julkaistu 29.6.2019 kirjoittanut Risto Koivula
Hesari-tyhmentymän hölynpöly”TIEDE”-lehden homehtuneen natsi”tieteen” pläjäys ”vapaasta tahdosta”
” Kokemus täysin vapaasta päätöksestä on illuusio, osoittavat neuropsykologiset kokeet. ” Kuva: Getty Images
Lyhyesti sanottuna todistelu perustuu ns. Bergerin aivoaaltojen, joita aivosähkö-käyrä EEG mittaa, ns. Libetin kokeelle/ilmiölle, joka osoittaa aivosähkökäyrällä (joka on oikeastaan magneettikäyrä) tapahtuvan aktivoitumista ennen päätöksente-koa. Tahdonkiistäjät tulkitsevat ”fy-sikaalisen päätöksen kaikinpuolisesti tapahtuneen tuo aktivaation alussa, olevan sen ”fysikaalinen syy”.
Sattuu kuitenkin olemaan niin, että LIBETIN ILMIÖ EI ILMENE LAINKAAN NEURO-NITASOLLA, jossa taas ajattelu, yleensä glia-solujen säätelemänä ja ohjaamana. Kukin neuroni on eristetty shkösysteemi,jonka sisä- ja ulkopuolen välillä on potetiaali- ero. Neuronien (eräiden muidenkin hermosolujen) väliset synapsit EIVÄT KYTKE NEURONEITA ”SÄHKÖLANGAKSI”, vaan siganaalien välitys niissä on KEMIALLIS-TA: välittyvä kemikaali GBA on sähköisesti neutraali, mutta sen ”valmistaminen” esi-synaotisessa solusa sitoo viejähaarakkeen aksonin signaalin tuomaa sähköä ja sen hajoaminen jälkisynaptisessa solussa vapautta sähköä. BERGERIN ALLOT/RYTMIT EIVÄT OLE SYYSUHTEESSA NÄIHIN SYNAPSITAPAHTUMIIN, vaan ne
ehkä jotenkin resetoivat koneistoa aikaisempin hermotapahtumien jäljiltä. (Tosin nehän toisaalta myös hallitusrti vaikutteavat uusiin tapahtumiin, mille varsinkin n. työmuisti perustuu.)
Päätöksentokotapahtuma voi ”aivotahtumana” olla hyvin pieni,jopa synaptinen. olen- naista on, että se kytkee yhteen itseään paljon suuremmat potentiot. Päätösproses-sissa INFORMAATIO VAIKUTTAA INFORMAATIOON. Siitä ei kannata jauhaa, ”mi-ten informaatio (voi) vaikuttaa fysiikkaan”: sille ei ole yleistä kaavaa. Se riippuu siitä, mitkä fysikaaliset ilmiöt ovat muodostuneet joidenkin aivan muiden asioiden infor-maatioksi, ”kuvaksi”, joiden välityksellä ne originaalit ilmiö voivat edelleen vuoro vailkuttaa viipeellä eteenpäin.
Bergerin aivoaallot eivät ole erityistä natsitiedettä, vaikka aivosähkö- käyrän keksijä psykiatri Hans Berger olikin Hitlerin porukan salattu pää- ideologi, jokakeksi EEG:n hullujen tunnistamiseksi tapettaviksi, sillä ne aallot ovat todellinen ilmiö. Sen sijaa Libetin kokeen tahdonkiisto- tulkinnat ovat pesunkestävää natsitiedettä, ja Berger oli myös taatunut hihkunut noista tulkinnoista innoissaan, jos hän olisi ne kokeet sattunut itse tekemään.
”TIEDE” estää kaiken vapaan keskustelun aiheesta pulinapalstallaan.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/vapaa-tahto-pelkka-harha
Vapaa tahto on pelkkä harha
vapaatahto1_getty_0.jpg
klo 11:53 | 19.6.2019
Mikko Puttonen
Uskomme, että teemme tietoisia päätöksiä, mutta oikeasti aivot päättävät, ennen kuin itse päätät mitään.
Mitä tapahtuu, kun poimit pöydältä kahvikupin? Muodostat ensin aikomuksen, josta lähtee tieto aivojen tekoja suunnitteleville hermosoluille.Nämä lähettävät määräyksen eteenpäin liikehermoille, jotka komentavat käden ja sormien lihaksia. Ne tekevät työtä käskettyä, ja lopulta pitelet kuppia kädessäsi. Eikö niin?
Tämä tapahtumien järjestys vastaa arkikokemustamme niin hyvin, että lähes jokainen vastaa kyllä.
Kokemus ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että aivomme päättävät teon tekemisestä ensin ja tietoinen aikomus herää vasta sen jälkeen.
Fysiologit huomasivat jo 1960-luvulla, että noin sekuntia ennen kuin ihminen tekee jotain, aivojen sähkökäyrässä näkyy niin sanottu valmiuspotentiaali. Sitä pidettiin pitkään merkkinä tahdosta. Luulon kumosi yhdysvaltalainen neurotieteilijä Benjamin Libet 1980-luvulla.
Libet kytki koehenkilöt sähkökäyrää piirtävään eeg-laitteeseen. Sit- ten hän pyysi heitä liikauttamaan rannettaan milloin halusivat. Koehen- kilöiden eteen oli asetettu kellotaulu, jonka viisari pyöri nopeasti. Heidän piti tarkkailla kelloa ja panna merkille, missä kohtaa viisari oli, kun he saivat päähänsä tehdä liikkeen. Se kertoisi tietoisen päätöksen hetken.
Kuten odotettua, liikettä edelsi aina valmiuspotentiaali. Yllättävää sen sijaan oli, että se näkyi aivosähkökäyrässä yli kolme sekunnin kymmenystä ennen tietoista päätöstä käden liikauttamisesta. Aivomme siis tekevät ratkaisun ennen kuin tiedämme siitä itse. ”
RJK: Juttu on pelkkää ikivanhentunutta kumottua hörönlöröä provokaationakin.
Kukaan ei tiedä, mitä Libetin kokeen mittaamat Bergerin aivoaallot varsinaisesti mer-kitsevät. Ne rytmittävät jollakin tavalla esimerkiksi neuronien toimintoja. Ne saattavat tarkoittaa aikaisemman tilan pyyhkimistä ns. ultralyhystä muistista. Missään tapauk-sessa ne EIVÄT ole mikään ”ajattelun mekanismi”. Niiden löytäjä oli Hitlerin puolu-een salattu pääideologi,
"Sen sijaan miettikää vapauden kohdalla, mitä merkitsee vapaus johonkin/jostakin. "
Tuo on hyvä pointti. "Vapaa tahto" on aivan liian epämääräinen käsite samalla tavoin kuin myös "tietoisuus" ja "aine" ovat epämääräisiä käsitteitä ja lisäksi hyvin vaikeita määritellä mitenkään tarkasti.
Tahto on mielestäni eri asia kuin tietoisuus. Minä uskon että yksilö voi tietoisena olentona lisätä valinnan mahdollisuuksiaan konkreettisissa tilanteissa. Itse asiassa tieteen ja varsinkin tekniikan kehitys on laajentanut valtavasti ihmislajin sekä ihmisyksilön valinnan mahdollisuuksia.
Tieto on valtaa ja valta tarkoittaa mahdollisuutta valita ja vaikuttaa. Tiedon puute tarkoittaa vallan puutetta ja valinnanmahdollisuuksien vähyyttä.
Vanha viisaus on "Tunne itsesi". Tietoisuuden lisääminen sekä omasta itsestä että ympäröivästä maailmasta voi vapauttaa ihmisen tahtoa.
Sitten toisaalta tietyissä valintatilanteissa joku tietty valinta voi kaventaa tulevia mahdollisuuksia tai sitten lisätä niitä. Mitä tärkeämpi valinta on kyseessä niin sitä kauaskantoisemmat seuraukset sillä voi olla yksilön tai ryhmän tulevaisuudelle.
Tahdolla ja valinnalla on suuri merkitys.
Absoluuttista vapaata tahtoa ei voi olla kuin hypoteettisella Jumalalla ennen alkuräjähdystä ja ennen ns. luonnonlakien syntymistä. (En usko multiversumiteoriaan vaan että "aine-tietoisuudella" tai olevaisen substanssilla on erilaisia vapaustasoja lähtien vähiten vapaasta "aineesta" suoralla jatkumolla enemmän vapaaseen "tietoisuuteen".
Tämä on nyt vain minun mutuani juuri tällä hetkellä. Joskus tulevaisuudessa saatan olla eri mieltä itseni kanssa aivan samoin kuin menneisyydessä minulla oli erilaisia näkemyksiä kuin nyt.- Epätieteilijä
Olet oikeassa siinä, että vapaus konkretisoituu nimen omaan erilaisten valintojen kohdalla. Jotta valinnat olisivat mahdollisia täytyy olla mistä valita ja mitä valita. Lisäksi tarvitaan ainakin kykyä, halua, taitoa ja tilaisuutta valintojen tekemiseen. Vapaa valinta tarkoittaa myös sitä, että tietyn valinnan tehtyään olisi voinut tehdä myös toisin tai jopa jättää kokonaan valitsematta. Toisaalta myös valitsematta jättäminen on eräänlainen valinta, koska tuosta valitsemattomuudesta saattaa seurata jotain.
Vapauteen liitetään usein myös vastuu. Näiden kahden käsitteen liitto on kuitenkin melko epämääräinen. Vapaus ei nimittäin aina tuo mukanaan vastuuta. Ajatellaan vaikka jotain kulkuripoikaa. Tämä saattaa olla vapaa kuin taivaan lintu, mutta miten mahtaa olla vastuun laita? Vastaavasti jollakin voi olla vastuuta vaikka kuinka paljon, mutta vapautta tuskin lainkaan. Esimerkiksi monet vastuulliset tehtävät ja vanhemmuuteen liittyvät asiat ovat usein tällaisia.
Puolestaan "tahto" näyttää usein liittyvän haluun. Joskus niitä käytetään ikään kuin synonyymeinä. Kun haluan jotain, näytän myös tahtovan sitä. Tämä nostaa esille kysymyksen, voiko halua olla ilman tahtoa ja päin vastoin. Varsinkin vihkiseremonioita seuratessa vastaus vaikuttaa ilmiselvältä. Halu/tahto puolestaa johtaa arvoihin ja sitä kautta subjektiivisuuteen. Tällöin joudutaan pohtimaan, mitä kukin henkilö missäkin tilanteessa haluaa tai tahtoo.
Arvot ilmentävät hyvin sitä käsitystä, millaisena persoonat haluavat tai jopa tahtovat maailman nähdä ja kokea tai millaisen sen ylipäänsä heidän mielestään pitäisi olla. Toisaalta niin arvojen, halun, tahdon ja vapaudenkin kohdalla on huomioitava elämän välttämättömyydet. Välttämättömyydet kun ovat aina välttämättömiä ylittäen näin kaikki nuo puheena olevat käsitteet.
- Oikea vastaus
"Tuntuu siltä että jos uskomme että tahtomme ei ole vapaa"
Usko tai älä, niin tämän vapaa-tahto -keskustelun varsinainen kysymys on: KUKA kysyy onko hänellä vapaa tahto?
Jos selvität ensin tuon, niin myös kysymys vapaasta tahdosta ratkeaa. "Usko tai älä, niin tämän vapaa-tahto -keskustelun varsinainen kysymys on: KUKA kysyy onko hänellä vapaa tahto?
Jos selvität ensin tuon, niin myös kysymys vapaasta tahdosta ratkeaa. "
On tuotakin tullut mietittyä vuosien varrella paljonkin. Tuntuu siltä että jokaisella meistä on useampia minuuksia koska samaistumme lähes jokaiseen ajatukseemme ja tunteeseemme. Lisäksi ihmisillä on usein paljonkin erilaisia rooleja (työminä,kotiminä,kaveriminä jne. lähes loputtomiin) jotka saattavat olla keskenään hyvinkin ristiriitaisia.
Toisaalta uskon ja pidän mahdollisena että ihminen halutessaan pystyy ainakin jossain määrin eheyttämään minuuttaan nimenomaan opettelemalla tuntemaan itsensä. Se ei ole mikään ihan helppo tehtävä ja vaatii todennäköisesti vuosikausien ponnistelua.
Jos ihminen ei ole sisäisesti vapaa niin siitä ulkoisestakaan vapaudesta ei ole paljon iloa tai se on lähinnä illuusio.- hyvä kysymys
Jos ihmisellä olisi vapaa tahto, niin missä kohdassa ihmiskehoa olisi näitä valintoja tekevä generaattori? Ilmeisesti sellaista ei ole. Ihmiskeho aivoineen on muodostunut tämän universumin materiasta ja noudattaa täydellisesti luonnonlakeja.
Keho on täydessä vuorovaikutuksessa muun universumin ja mahdollisen multiversumin kanssa ja esimerkiksi toimii luonnon tuottamilla energiayhdisteillä ja hapella. Luonnon vuorovaikutukset, gravitaatioksi ym. nimetyt, ohjailevat kehoa aivosoluineen kaikkineen.
Fyysinen ihmisolemus ei siis ole syy millekään tapahtumalle tai valinnalle, vaan fyysinen keho on seuraus luonnon prosesseista. Tähän tulokseen sinänsä kiinnostavat pohdiskelut kohdallani ovat johtaneet.
Nimimerkki "Oikea vastaus" tuossa ylempänä jo vähän houkutteleekin hienolle itsetuntemuksen tielle. Vanha aforismi "tunne itsesi" ilmeisesti innostaa myös samaan.- Epätieteilijä
"Jos ihmisellä olisi vapaa tahto, niin missä kohdassa ihmiskehoa olisi näitä valintoja tekevä generaattori?"
Vastaavalla tavalla voidaan kysyä, missä on luonnon vuorovaikutuksia, gravitaatiota, luonnonlakeja, jne tekevä tai aiheuttava generaattori?
Lisäksi annat ymmärtää, että luonto on itse itseään ohjaava järjestelmä. Miksi tuohon järjestelmään ei voisi kuulua "vapaata tehtoa"? Jos ja kun keho on seuraus luonnon prosesseista, niin miksi tuon luonnon prosessin seurauksena ei voisi syntyä myös vapaata tahtoa? Onhan luonto materialistien mukaan tuottanut myös ei-ulottuvaisen tietoisuudenkin. Vai väitätkö, että tietoisuutta ei ole olemassa?
- Arrakis
En ole ihan varma mitä tarkoitetaan vapaan tahdon ongelmalla, ehkä pitäisi puhua mieluummin vapaasta valinnasta kuin vapaasta tahdosta. Mielestäni tahtotila kun edeltää aina itse valintaa.
Mielestäni ihmisellä on kiistatta kyky vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa yhtä hyvin kuin ympäröivään maailmaan. Olen sitä mieltä, että ihmiset jotka väittävät ettei vapaata tahtoa ole, ovat aina jollain tapaa uskonnollisia. Vapaan tahdon puute kun edellyttäisi aina jotain ihmistä suurempaa voimaa joka tekee valinnan meidän puolestamme tai uskoa siihen. Sen olen pannut merkille, että varsinkin luonnontieteilijöillä on kova taipumus yrittää väittää ettei vapaata tahtoa ole. No ehkä he ajattelevat, että luonto päättää aina asiat heidän puolestaan. Itse pitäisi tälläistä lähinnä sekopäisenä ajatteluna.
En ainakaan itse voisi ikinä väittää vakavalla naamalla: luonto teki minusta tälläisen! Se kun ei ole todellakaan totuus. Sinut omat valintasi vaikuttivat oleellisesti siihen, että sinusta tuli sellainen kuin olet. Tai miksi jostakin ihmisestä tuli biologi? Minä vähän nauraisin, jos biologi väittäisi että luonto teki minusta biologin. Hänhän kun itse asiassa väittää, että luonto on tarkoittanut että hänestä tulee biologi - käsittääkseni biologit kiistävät ettei luonnolla voi olla mitään tarkoitusta. Hän siis itse ei edes uskoisi kenties omiin väitteisiinsä luonnon tarkoituksettomuudesta.
Tietenkään ihminen ei ikinä ole absoluuttisen vapaa, vaan meitä rajoittaa aina se maailma ja todellisuus johon satumme syntymään. Et voi valita vanhempiasi, et maata tai kulttuuria johon satut syntymään, se että tänään ajattelet jotain jostain asiasta johtuu todennäköisesti vain siitä että joku opettajasi sai sinut aikanaan niin ajattelemaan. - Arrakis
On myös huomioitava, että usko siihen onko tahto vapaa vaiko ei vaikuttaa yhteiskunnan tulevaisuuteen. Tämä on oikeastaan aika vahva argumentti sen puolesta, että järkevää olettaa että tahto on vapaa. Sillä jos tahto ei olisi vapaa, ei sillä uskommeko sen olemassaoloon vaiko ei olisi mitään merkitystä. Jokaisella kun olisi juuri sellainen tulevaisuus kuin suuri luonto on määrännyt...
- hkbhkhkjk
mutta on myös huomioitavaa että aivojen toiminta on alistettava maailman lainalaisuuksille, eli siis aivojen toiminnoille, ja aivojen toiminnot toimivat omia tapojaan, niinkuin tulivuoret purkautuvat omia rytmejään.
- bnkkkkk
hkbhkhkjk kirjoitti:
mutta on myös huomioitavaa että aivojen toiminta on alistettava maailman lainalaisuuksille, eli siis aivojen toiminnoille, ja aivojen toiminnot toimivat omia tapojaan, niinkuin tulivuoret purkautuvat omia rytmejään.
eli tahto ei ole vapaa koska se on kiinni aivojen toiminnasta
- Arrakis
bnkkkkk kirjoitti:
eli tahto ei ole vapaa koska se on kiinni aivojen toiminnasta
Ja aivon reagoivat mihin?
- Ympäristön tapahtumiin josta aivot saavat tietoa aistien kautta. Näitä aistihavaintoja aivot tarvitsevät tehdäkseen päätöksiä. Ne päätökset taas ovat viimekädessä valintoja joita ihminen enemmän tai vähemmän punnitsee mielessään. Ja myös vastaa niiden seurauksista. - miojhk,
Arrakis kirjoitti:
Ja aivon reagoivat mihin?
- Ympäristön tapahtumiin josta aivot saavat tietoa aistien kautta. Näitä aistihavaintoja aivot tarvitsevät tehdäkseen päätöksiä. Ne päätökset taas ovat viimekädessä valintoja joita ihminen enemmän tai vähemmän punnitsee mielessään. Ja myös vastaa niiden seurauksista.minulla on lopullinen looginen vastaus tähän väittelyyn, debattiin: blaablaablaablaablaa.
bnkkkkk kirjoitti:
eli tahto ei ole vapaa koska se on kiinni aivojen toiminnasta
Vaan kuinka absoluuttinen on todellisuuden oltava jotta miellät tahdon vapaaksi?
- 212121212112211221
Olisi merkillistä jos aivoissa ei tapahtuisi mitään ennen tiedostamista. Pitäisin sitä todisteena siitä että tietoisuus ei synny aivoissa vaan on jossakin aivan muualla, nimittäisin sitä sieluksi.
- DJGUUUUUUD
eikai kukaan enää ole dualisti?
- no joopa joo
Tässä kommenttia asiaan perehtyneeltä:
http://www.tiede.fi/blog/2010/04/30/kumman-totuus/
"Aivojemme intuitiivinen kuva ajasta, avaruudesta ja aineesta on perusteiltaan täysin virheellinen, vaikka kuvaakin arkisia ilmöitä tarkasti. On kiehtovaa, että samanlainen tilanne tulee vastaan tarkasteltaessa aivojemme käsitystä monimutkaisimmasta tunnetusta fysikaalisesta systeemistä, ihmisaivoista itsestään. Meillä on intuitiivinen malli siitä, miten ajattelemme ja teemme päätöksiä: esimerkiksi koemme että meillä on vapaa tahto. Tutkimus on kuitenkin osoittanut tämän kuvan olevan harhainen siinä missä luulomme aika-avaruudesta."- melsazzzzzzzzzzzzzzzzzzz
Neurotiede on sama kuin ekonomi etsisi rahan arvoa setelistä. Se löytyy sosiologiasta. Kumma juttu kun täytyy väkisin hölmöillä sen mieli-aivopelleilyn kanssa.
- valistunut
Kuka kysyy vapaata tahtoa, se on itse, joka tekee valintoja.
Jos tunnemme itsemme totaalisesti, niin itse hajoaa eikä se enään kysy, sillä vapaus on vapautta itsen orjuudesta, ja kun olemme vapaita ei ole sellaista joka tekee valinttoja.
Jo vanhat viisaat sanoivat että vapaus on tiedon päättymistä, ja tarkoittivat sillä tuhansia vuosia kerätyn ja psykologisena perimänä seuraavan tiedon vaikutuksen lakkaamista ja vapautumista sen vankeudesta.
Kun reagoimme nykyhetkessä, ja muodostamme siitä mieikuvan ja tallennamme sen joko hyvänä tai pahana ja tämä siirtyy muistikuvana piilotajuntaan ja kun seuraavan kerran reagomme niin se vaikuttaa meidän valitaamme
Jos kuitenkin kun reakoimme, siten että emme tallenna sitä hyvänä tai pahana vaan tarkkailemme sitä niin silloin se muodosta valintaa.
Kun jatkuvasti teemme näin, niin silloin vanhatkaan mielikuvat eivaikuta valintaamme, ja seurauksena, myö tuo mielikuvan muodostaja itse häviää , ja vapaus koittaa
Mihin me sitten tarvitsemme vappata tahtoa ku tahtojaa ei eään ole- Epätieteilijä
Jos "itsellä" tarkoitetaan olennaista, persoonallista, muuttumatonta ydintä, niin useimmat nykyfilosofit näyttävät sellaisen kieltävän. Pitkälti siihen on vaikuttanut heidän suuntautumisensa fysikalismiin.
Myös skeptisyydestään tunnetulla David Humella on ollut vaikutuksensa tuohon käsitykseen. Hänhän totesi, ettei pysty koskaan pysäyttämään omaa, eli itsensä toimintaa, sen enempää kuin ajatuksiaan ja tunteitakaan. Humen kanta puolestaan viittaa "itsen" prosessisuuteen.
Mielestäni "itseä"tai "minuutta" ei pidä kuitenkaan vähätellä, saati henkistää ja uskonnollisoida. "Itsellä" on nimittäin oma käytännöllinen merkityksensä. Sen tehtävänä on erotella meidät toinen toisistamme.
Myos "vapaalla tahdolla" on oma käytännöllinen merkityksensä. Tämä näkyy esimerkiksi ns. vapaan- ja toisinajattelun kohdalla. Miten voi olla vapaa-ajattelija, jos ei ole olemassa sen enempää vapautta kuin omaa tahtoakaan? Eikö jo pelkän "vapaan tahdon" kielto edellytä jonkinlaista tahtoa? Tahtoja, joka kieltää oman tahtonsa, ajautuu väistämättä paradoksiin, "tahdon, mutta en tahdokkaan". Jos vapaan tahdon kielto taas perustuu johonkin determinaatioon, se vaatisi hieman enemmän perusteluita. - riistokaappitalisti
Epätieteilijä kirjoitti:
Jos "itsellä" tarkoitetaan olennaista, persoonallista, muuttumatonta ydintä, niin useimmat nykyfilosofit näyttävät sellaisen kieltävän. Pitkälti siihen on vaikuttanut heidän suuntautumisensa fysikalismiin.
Myös skeptisyydestään tunnetulla David Humella on ollut vaikutuksensa tuohon käsitykseen. Hänhän totesi, ettei pysty koskaan pysäyttämään omaa, eli itsensä toimintaa, sen enempää kuin ajatuksiaan ja tunteitakaan. Humen kanta puolestaan viittaa "itsen" prosessisuuteen.
Mielestäni "itseä"tai "minuutta" ei pidä kuitenkaan vähätellä, saati henkistää ja uskonnollisoida. "Itsellä" on nimittäin oma käytännöllinen merkityksensä. Sen tehtävänä on erotella meidät toinen toisistamme.
Myos "vapaalla tahdolla" on oma käytännöllinen merkityksensä. Tämä näkyy esimerkiksi ns. vapaan- ja toisinajattelun kohdalla. Miten voi olla vapaa-ajattelija, jos ei ole olemassa sen enempää vapautta kuin omaa tahtoakaan? Eikö jo pelkän "vapaan tahdon" kielto edellytä jonkinlaista tahtoa? Tahtoja, joka kieltää oman tahtonsa, ajautuu väistämättä paradoksiin, "tahdon, mutta en tahdokkaan". Jos vapaan tahdon kielto taas perustuu johonkin determinaatioon, se vaatisi hieman enemmän perusteluita.Ja miten on voinut olla Urho Kekkonen, jos ei olisi ollut Urhoja tai Kekkosia?
Miten on voinut olla vapahtaja, jos vapautta ei ole?
Mitä ihmeen kielipeliä tämä on? - Riistososialisti
riistokaappitalisti kirjoitti:
Ja miten on voinut olla Urho Kekkonen, jos ei olisi ollut Urhoja tai Kekkosia?
Miten on voinut olla vapahtaja, jos vapautta ei ole?
Mitä ihmeen kielipeliä tämä on?Ja miten voi olla riistokapitalisti, jos ei olisi riistoa, eikä kapitalismia? Tätä se ihmeen kielipeli on.
- Riistohumanisti
Riistososialisti kirjoitti:
Ja miten voi olla riistokapitalisti, jos ei olisi riistoa, eikä kapitalismia? Tätä se ihmeen kielipeli on.
Ja miten voi olla kielipeli, jos ei ole kieltä, eikä peliä? Tätä se on. Sanaperseilyä.
Olet vapaa olemaan vanki.
- Epätieteilijä
Sä sen sanoit. Hyvin tiivistetty.
- leksdoa
mutta eihän vanki ole vapaa
- valistunut
Itse ei ole ikuinen, sillä se on materiasta kehityksen kautta syntyneen ajatuksen luomus, kun se alkoi toimia myös ihmisen ajattomalla henkisellä alueella, jossa se tietämättään loi ajallisen keskuksen egon sielun, joka sitten hallisee ihmistä.
Tuo erillisyys joka syntyi ja seuraa meitätä sukupolvesta toiseen, niinkauan kuinymmärrämme sen syntymeganismin, ja miksi se seuraa meitä perimänä perisyntinä
Miksi uskonto sitten haluaa ikuistaa tämän materiasta syntyneen sielun, vaikka sen takia ihminen joutui ulos paratiisitilasta jossa hän aikaisemmin eli
Ilman ajatusta tuota itseä ei olisi sillä siitä tuli itsen elättäjä, jota se tekee jatkuvalla ajatuksen liikkeellä, muutoin sillä ei ole olemassaoloa
Ajatus on menneisyydestä kumpuavaa muistia, joka reagoidessamme nykthetkessä, muuttaa asian menneisyydeksi, mutta jos menneisyys päättyisi nykyhetkessä
niin ajatus vapautuisi menneisyyden kahleesta ja se olisi vapaa kumpuamaan ajattomasta nykyhetkestä
Arvatkaa antaako itse sen tapahtua sillä se olisi sen kuolema
Ainoa tie on yksilön ymmärtäminen kaiken tuon historiassa tapahtuneen kehityksen, siten että tuo itse ohitetaan esim, meditaatiossa jossa ei ole meditoijaa, on vain ääretöntä olemista, jolloin me kykenemme ymmärtämään itsen syntyjuuret, niin siloin lakaamme elättämästä itseä ja se hellittää otteensa meistöä, eikä enään palaa
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kela valvoo lasten tilejä.
Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen2903307Nainen, tervetuloa
Tule luokseni eka vaikka viikoks tai pariksi. Saisin helliä, kannustaa ja tukea sua ja kokata lempi herkkujasi. Pääsisit253134TTK-tähti Saana Akiola paljasti tv-ohjelmassa tapahtuneen ahdistelun
Olisko pitänyt suunnitella ulostulo paremmin? Nyt lehdet soittelevat kaikki 8 läpi ja kuusi sanoo ettei koskenut häntä.272074- 1331942
Olisit ollut varovaisempi
Nyt jos minut hylkäät ja et meidän asiasta minulle mitään ilmoita niin ettet edes anteeksi pyydä, niin tiedä että minä e351864Elisa laskuttaa jo sähköpostilaskusta erikseen euron
Paperilaskuista on otettu lisämaksua jo ajat sitten, mutta nyt Elisa ottaa euron siitä että lähettävät sähköisen laskun1191691Oho! Susanna Laine kohtasi epäonnea lomareissulla Italiassa - Avaa tilannetta: "Vähän sahaavaa..."
Ou nou! Tsemppiä kuitenkin loppulomaan Italiassa, Susanna Laine ja mahdollinen seuralainen! Lue lisää ja katso kuvat:71430Ensitreffit alttarilla Jyrki paljastaa hääyön intiimiasioista kameroiden sammuttua: "Fyysinen..."
Ooo-la-laa… Ensitreffit alttarilla -sarjassa alkaa hääparien välillä ns. tunteet kuumenemaan. Lue lisää: https://www.s21263- 421231
Väliämme on noin 6 km
Niin lähellä ja niin kaukana. Sinä olet kotona, minä olen kotona. Olet jo unessa. Mutta kun herään, olet jo töissä ja vä91173