Olen aina ollut hyvä kuuntelija ja minulla on paljon hyviä ystäviä, joiden huolia ja murheita aina kuuntelen. Kuitenkin jos joskus itselläni on murheita niin tuntuu, että omat murheeni ja huoleni syrjäytetään, enkä saa itselleni tätä kuuntelua osakseni. Tuntuu välillä että on monen ihmisen murheet ja taakat harteilla enkä voi niitä kenellekkään purkaa.
Koulussa kaveriporukassa olen myös huomannut, että jos jollain kaverilla on huono päivä niin minua on helppo nälviä tai minulle on helppo kiukutella. Muille ollaan niin mukavia. Taas jos on hyvä päivä niin olen parasta seuraa.
Olen luonteeltani todella sosiaalinen, enkä mikään hiljainen hissukka joka ei sano vastaan. Usein itsellänikin menee koko päivä pilalle, mutta en halua purkaa sitä muihin. Ehkä olen vain liian kiltti. Välillä tekisi mieli räjähtää ja sanoa mitä mitä mieleen tulee. Tiedän, että läheisimmille ihmisille on helppo kiukutella jos jokin ärsyttää, mutta minkä ihmeen takia se olen aina minä.
Sori tällainen avautuminen, mutta en jaksanut enään pitää sisälläni. Onko muita ihmisiä jotka ovat tällaisessa roolissa ystäväpiirissään? Mitä pitäisi tehdä?
Koulussa kaveriporukassa olen myös huomannut, että jos jollain kaverilla on huono päivä niin minua on helppo nälviä tai minulle on helppo kiukutella. Muille ollaan niin mukavia. Taas jos on hyvä päivä niin olen parasta seuraa.
Olen luonteeltani todella sosiaalinen, enkä mikään hiljainen hissukka joka ei sano vastaan. Usein itsellänikin menee koko päivä pilalle, mutta en halua purkaa sitä muihin. Ehkä olen vain liian kiltti. Välillä tekisi mieli räjähtää ja sanoa mitä mitä mieleen tulee. Tiedän, että läheisimmille ihmisille on helppo kiukutella jos jokin ärsyttää, mutta minkä ihmeen takia se olen aina minä.
Sori tällainen avautuminen, mutta en jaksanut enään pitää sisälläni. Onko muita ihmisiä jotka ovat tällaisessa roolissa ystäväpiirissään? Mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuollaisen roolin saa jos ei pidä puoliaan. Jossakin vaiheessa pitää sanoa "älä aina valita".
Oli ihan kiva avautuminen. Sitä vartenhan tämä palsta on.
Pidän kyllä puoliani, mutta en ehkä tarpeeksi.. En haluaisi alentua samalle tasolle kuin nämä ihmiset ja olla ilkeä. Muutaman kerran olen sanonut että "naama kiinni", mutta se on vain hauskaa muiden mielestä kun saavat minulta tuollaisen reaktion!
Ehkä se "naama kiinni" on turhan ympäripyöreä.
Mene töihin, tee enemmän töitä, ryhdistäydy, etkö häpeä ollenkaan? Tai perinteiset joo-joo, tai ketä kiinnostaa.
Tärkeintä on se että tyydyt vain kuuntelemaan sen sijaan että kannat toisten murheet tuntien syyllisyyttä niistä.
>>omat murheeni ja huoleni syrjäytetään, enkä saa itselleni tätä kuuntelua osakseni.
On hyvä kuunnella mitä toisella on kerrottavaa, mutta kuten sanot ei kaikista ole siihen kun sinä tarvitset kuulijaa. Sinä pystyt, mutta muut eivät. Tästä syystä joudut keksimään keinon miten pääset siitä "likasangon sisällöstä" eroon jonka olet saanut päällesi.
Ystäväsi taitavat vain olla niin erilaisia kuin sinä, kannattaisi varmasti etsiä samantyyppisiä ja jättää nämä vetämään keskenään roolia. Ehkä joitakuita harmittaa, että tiedät heistä niin paljon ja siksi pyrkivät pääsemään tasoihin, tai eivät kestä vierellään niin hyvin sellaista joka näkee heidän naamarinsa taakse. Ehkä eivät myöskään halua toisille paljastaa, miten ovat avautuneet jollekulle herkästä puolestaan, koska se pokan pitäminen on kaikki kaikessa. Teinit nyt esittävät kovista kaikki samalla tavalla.