Tulevaisuuden polttoaine on vesi.

Ja idioottimainen kirjoitusvirhe heti alussa.. Siis VEDEN elektrolyyttisestä hajottamisesta tietenkin kyse.

Näitä "vedellä käyvä moottori" -huijauksia on netti väärällään ja niitä on aivan turha pohtia sen pidemmälle.

Tilanne on aivan sama kuin jos pumppaisimme järvestä vettä tunturille ja antaisimme sen valua puroa pitkin takaisin järveen. Puroon sitten laitettaisiin pieni vesivoimala. Voimalasta saisi kyllä sähköä, mutta kun veden pumppaaminen ylös veisi enemmän sähköä mitä voimala tuottaisi, niin hommassa ei ole yhtään mitään järkeä. Energiaa ei voi loihtia tyhjästä.

Kemiassa käytetään sellaista termiä kuin reaktioentalpia. Reaktioentalpia kertoo paljonko reaktiossa vapautuu (tai paljonko se kuluttaa) energiaa. Reaktioentalpia ei riipu siitä, mitä kautta lopputilaan päästään. Se riippuu siis vain reaktion alku- ja lopputuotteista.

Tässä vesimoottoriajatuksessa alkutuote on vesi. Vesi hajotetaan tavalla tai toisella vedyksi ja hapeksi. Seuraavaksi vety poltetaan. Mitä syntyykään palamistuotteena? No vettä tietenkin.

Eli jos tätä reaktiota katsotaan kokonaisuutena reaktioentalpian kannalta niin lähtötuote on vesi ja lopputuote on vesi. Reaktioentalpia riippuu siis vain alku- ja lopputuotteiden entalpiaerosta. Nyt kun alku- ja lopputuote on sama, on entalpiaero luonnollisestikin nolla. Eli prosessista ei voi saada yhtään hyötyenergiaa irti eikä tämän todistamiseen tarvittu kuin hieman peruskoulun luonnontiedettä.

Onnistuin netistä löytämään ohjeen,että vetyä voi tehdä myös kemiallisesti esim. laittamalla sinkittyjä rautanauloja suolahappoon,kai sekin vety palaisi sylinterissä,joka tapauksessa vedyn poltto tavalla tai toisella tehtynä olisi avain parempaan maailmaan.

Näitä vaihtoehtoja pitäisi rohkeasti alkaa kehittämään aina sieltä jotain syntyisi.

H2O power kirjoitti:

Onnistuin netistä löytämään ohjeen,että vetyä voi tehdä myös kemiallisesti esim. laittamalla sinkittyjä rautanauloja suolahappoon,kai sekin vety palaisi sylinterissä,joka tapauksessa vedyn poltto tavalla tai toisella tehtynä olisi avain parempaan maailmaan.

Näitä vaihtoehtoja pitäisi rohkeasti alkaa kehittämään aina sieltä jotain syntyisi.

Lue lisää

Tiedätkö mistä tuon klassisen vedynvalmistusmenetelmän vety on peräisin? Suolahaposta. Suolahappo taas tehdään yleensä rikkihaposta. Ei ole siis ihan ilmaista tavaraa.

Teollisuuskemiassa arvioidaan reaktion teollista/taloudellista kannattavuutta ns. saantoprosentilla. Mainitsemasi reaktion saantoprosentti (kun huomioidaan, että suolahapossa on mukana aina vettä) on vain noin 0,8%. Eli jos laitamme kilon suolahappoa ja sinkkiä reagoimaan, saamme valmistettua 8 grammaa vetyä. Ja tämä on teoreettinen maksimi. Käytännössä saanto jää yleensä pienemmäksi. Ei siis pienintäkään järjen häivää valmistaa vetyä polttoaineeksi tuolla menetelmällä.

Kemianteollisuudessa tarvittava vetykaasu valmistetaan muuten halvimmalla mahdollisella tavalla - hiilivedyistä, yleensä maakaasusta.

Muita epätaloudellisempia tapoja on toki useita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_production

H2O power kirjoitti:

Onnistuin netistä löytämään ohjeen,että vetyä voi tehdä myös kemiallisesti esim. laittamalla sinkittyjä rautanauloja suolahappoon,kai sekin vety palaisi sylinterissä,joka tapauksessa vedyn poltto tavalla tai toisella tehtynä olisi avain parempaan maailmaan.

Näitä vaihtoehtoja pitäisi rohkeasti alkaa kehittämään aina sieltä jotain syntyisi.

Lue lisää

Peräkärry autoon, ja kärry täyteen sinkkinauloja ja tynnyrillinen suolahappoa! Sitten vaan baanalle ja välillä vaan nauloja reaktoriin!
...herätys Nobelkomitea! täältä tullaan!!!

H2O power kirjoitti:

Onnistuin netistä löytämään ohjeen,että vetyä voi tehdä myös kemiallisesti esim. laittamalla sinkittyjä rautanauloja suolahappoon,kai sekin vety palaisi sylinterissä,joka tapauksessa vedyn poltto tavalla tai toisella tehtynä olisi avain parempaan maailmaan.

Näitä vaihtoehtoja pitäisi rohkeasti alkaa kehittämään aina sieltä jotain syntyisi.

Lue lisää

-- Miksi noita harrastamaan, kun valmis tekniikka on jo olemassa ja toimii jo tänään. Minun autoni kulkee sillä ja hyvin toimii. Se on nimeltään metaani ja sitä syntyy esim. mädättämällä jätteitä tai ulosteita tankissa hapettomassa tilassa. Syntyneestä kaasusta suurin osa on metaania. Ajoneuvokäyttöön se puhdistetaan muista kaasuista ja sitten se painetaan kompressorilla auton tankkiin. 1 kg metaanikaasua vastaa 1,5 litraa bensaa. Minun autoni kuluttaa 4 kg/100 km.

CH4 power kirjoitti:

-- Miksi noita harrastamaan, kun valmis tekniikka on jo olemassa ja toimii jo tänään. Minun autoni kulkee sillä ja hyvin toimii. Se on nimeltään metaani ja sitä syntyy esim. mädättämällä jätteitä tai ulosteita tankissa hapettomassa tilassa. Syntyneestä kaasusta suurin osa on metaania. Ajoneuvokäyttöön se puhdistetaan muista kaasuista ja sitten se painetaan kompressorilla auton tankkiin. 1 kg metaanikaasua vastaa 1,5 litraa bensaa. Minun autoni kuluttaa 4 kg/100 km.

Lue lisää

Kopioin tämän kirjoitukseni keskusteluista "uusittuva energia"

Kehitys kulkee:

Tuulivoimaenergiaa tullaan käyttämään co2:sen muuttamiseksi polttoaineeksi (PtG = power to gas), näin luin lehdestä. Stuttgartin lähellä oleva koelaitos pysty toimittamaan 300 m3 synteettistä metaani vuorokaudessa.

Yksinkertaistettuna on prosessi seuraava: tuuligeneraatorin toimittamalla sähköllä pilkotaan vettä vetyyn ja happeen. Vetyä liitettään co2:een, jolloin syntyy metaani. Tätä voidaan siten käyttää niin polttomoottoreihin kuin polttokennoihin ja on helposti varastoitavissa.

Niinpä Audi on käynnistymässä projekti, jossa Audi A3 moottorilla 1,4 l-TFSI käyttää ns. Windgas = tuulikaasua. Audi on hankkinut tarkoitukseen offshore- tuuliturbiinejä, joiden sähköllä tuotetaan tarvittava kaasu. Tätä voidaan tankata missä tahansa kaasutankaus- pisteellä, koska vastaava määrä toimitetaan tilalle. Autolla voi siten ajaa kaasulla 400 km ja lisäksi 780 km bensiinillä. Tällöin on keskikulutus 3,6 kg /100 km , eli hiukan alle 100 g/km co2. Kaasukäytössä on co2-päästö alle 30 gr/km.

Tätä kun käytetään aikoinaan isossa mittakaavassa on aurinkoenergian vastustajienkin huoli aiheeton, ettei sitä voi varastoidaa.

Keittiöfyysikko kirjoitti:

Näitä "vedellä käyvä moottori" -huijauksia on netti väärällään ja niitä on aivan turha pohtia sen pidemmälle.

Tilanne on aivan sama kuin jos pumppaisimme järvestä vettä tunturille ja antaisimme sen valua puroa pitkin takaisin järveen. Puroon sitten laitettaisiin pieni vesivoimala. Voimalasta saisi kyllä sähköä, mutta kun veden pumppaaminen ylös veisi enemmän sähköä mitä voimala tuottaisi, niin hommassa ei ole yhtään mitään järkeä. Energiaa ei voi loihtia tyhjästä.

Kemiassa käytetään sellaista termiä kuin reaktioentalpia. Reaktioentalpia kertoo paljonko reaktiossa vapautuu (tai paljonko se kuluttaa) energiaa. Reaktioentalpia ei riipu siitä, mitä kautta lopputilaan päästään. Se riippuu siis vain reaktion alku- ja lopputuotteista.

Tässä vesimoottoriajatuksessa alkutuote on vesi. Vesi hajotetaan tavalla tai toisella vedyksi ja hapeksi. Seuraavaksi vety poltetaan. Mitä syntyykään palamistuotteena? No vettä tietenkin.

Eli jos tätä reaktiota katsotaan kokonaisuutena reaktioentalpian kannalta niin lähtötuote on vesi ja lopputuote on vesi. Reaktioentalpia riippuu siis vain alku- ja lopputuotteiden entalpiaerosta. Nyt kun alku- ja lopputuote on sama, on entalpiaero luonnollisestikin nolla. Eli prosessista ei voi saada yhtään hyötyenergiaa irti eikä tämän todistamiseen tarvittu kuin hieman peruskoulun luonnontiedettä.

Lue lisää

Näitä "vedellä käyvä moottori" -huijauksia on netti väärällään ja niitä on aivan turha pohtia sen pidemmälle.

Tilanne on aivan sama kuin jos pumppaisimme järvestä vettä tunturille ja antaisimme sen valua puroa pitkin takaisin järveen. Puroon sitten laitettaisiin pieni vesivoimala. Voimalasta saisi kyllä sähköä, mutta kun veden pumppaaminen ylös veisi enemmän sähköä mitä voimala tuottaisi, niin hommassa ei ole yhtään mitään järkeä. Energiaa ei voi loihtia tyhjästä.

HEH!

Energiaa ei tosiaan täysin tyhjästä saa, MUTTA:

Entäpä, jos:

1) Hajotetaan vettä sähkön avulla vedeksi ja hapeksi (sähkökemiallinen reaktio)

ja

2) syntynyttä vetyä ei suinkaan polteta, vaan se tarjotaan fuusioreaktorille, joka fuusioi 2 vetyatomia heliumatomiksi (ydinreaktio, EI kemiallista reaktiota).

Ja kas kummaa: nyt fuusioreaktiosta syntyy enemmän energiaa kuin mitä veden hajottaminen sähkön avulla vedyksi ja hapeksi kuluttaa.

Ja mikä parasta: samalla vapautuu ylimääräistä happea ilmaan, mikä on hyvä asia, ainakin niiden mielestä, jotka katsovat, että ilmassa on nyt liika hiilidioksidia, joten lisähappi tasapainottaa asiaa.

-- Joo, sen vedyn valmistamisen pähkäily on mielestäni jotakuinkin turhaa. Meillähän on jo tuo biokaasu eli metaani. Siitähän on suurin osa vetyä. Sitä on erittäin helppo valmistaa. Mikrobit mädättävät jätteitä ihan ilmaiseksi ilman sähköä ja kaasua syntyy runsaasti. Kaasusta puhdistetaan sitten pois hiilidioksidi ja kosteus ja senjälkeen se voidaan puristaa kompressorilla auton tankkiin. Toimivaa tekniikkaa jo tänään. Itse olen ajellut ongelmitta metaanikaasulla jo 3,5 vuotta. Käsittääkseni puhtaan vedyn varastointikin on ongelmallista, kun taas metaania voidaan säilyttää paineistettuna tai se voidaan nesteyttää kuljetusta varten. Omassa autossani on 5 kpl 30cm x 90cm komposiittipulloja alustassa ja niihin mahtuu kaasua 16 kg. Riittää n.350km ajoon. Normaali bensatankkikin on mahtunut vielä sinne.
-- Metaani on kolaritilanteessa turvallisempi kuin bensiini, koska se ulos vuotaessaan nousee ilmaa keveämpänä suoraan taivaalle, eikä syty yhtä herkästi kuin bensahöyryt tai puhdas vety.

CH4 Power kirjoitti:

-- Joo, sen vedyn valmistamisen pähkäily on mielestäni jotakuinkin turhaa. Meillähän on jo tuo biokaasu eli metaani. Siitähän on suurin osa vetyä. Sitä on erittäin helppo valmistaa. Mikrobit mädättävät jätteitä ihan ilmaiseksi ilman sähköä ja kaasua syntyy runsaasti. Kaasusta puhdistetaan sitten pois hiilidioksidi ja kosteus ja senjälkeen se voidaan puristaa kompressorilla auton tankkiin. Toimivaa tekniikkaa jo tänään. Itse olen ajellut ongelmitta metaanikaasulla jo 3,5 vuotta. Käsittääkseni puhtaan vedyn varastointikin on ongelmallista, kun taas metaania voidaan säilyttää paineistettuna tai se voidaan nesteyttää kuljetusta varten. Omassa autossani on 5 kpl 30cm x 90cm komposiittipulloja alustassa ja niihin mahtuu kaasua 16 kg. Riittää n.350km ajoon. Normaali bensatankkikin on mahtunut vielä sinne.
-- Metaani on kolaritilanteessa turvallisempi kuin bensiini, koska se ulos vuotaessaan nousee ilmaa keveämpänä suoraan taivaalle, eikä syty yhtä herkästi kuin bensahöyryt tai puhdas vety.

Lue lisää

Tulevaisuuden kaasu autoihin on PtG (Power to Gas), synteettinen kaasu vedestä ja hiilidioksiidistä. Niin tuulivoimaloiden sähköä siihen tarvitaan varstoittavaksi kaasun muodossa.

Tuli selväksi?

Huoh...
Kuten jo edellä kirjoitin, tuo videollakin näkyvä veden hajottaminen elektrolyysillä on keksitty jo vuonna 1800. Ja kuten todettu, ongelma on se, että se kuluttaa enemmän energiaa kuin tuottaa. Ei ole siis mitään aihetta lähteä "kopioimaan" ikivanhaa tekniikkaa, jolla energiaa ei pysty tuottamaan.

Videollasi esiintyvä Meyer tuomittiin aikoinaan petoksesta kun oli tuota keksintöään kaupitellut muka toimivana energialähteenä ja muutama idootti oli uskonut ja ostanut. Eikä se sitten tuottanutkaan energiaa ja oikeusjuttuhan siitä tuli.

Keittiöfyysikko kirjoitti:

Huoh...
Kuten jo edellä kirjoitin, tuo videollakin näkyvä veden hajottaminen elektrolyysillä on keksitty jo vuonna 1800. Ja kuten todettu, ongelma on se, että se kuluttaa enemmän energiaa kuin tuottaa. Ei ole siis mitään aihetta lähteä "kopioimaan" ikivanhaa tekniikkaa, jolla energiaa ei pysty tuottamaan.

Videollasi esiintyvä Meyer tuomittiin aikoinaan petoksesta kun oli tuota keksintöään kaupitellut muka toimivana energialähteenä ja muutama idootti oli uskonut ja ostanut. Eikä se sitten tuottanutkaan energiaa ja oikeusjuttuhan siitä tuli.

Lue lisää

En nyt tiedä oletko oikeassa.Wikipedia sivun mukaan 1 litrasta vettä 1m3 vetyä valmistamiseen kuluisi n.0,2 kw tunnissa.Ei minusta nyt niin paljon ja lämpöarvoltaan vety on 2.5 kertaa parempi kuin bensiini tai diesel.
Joten esim. n.15 kw tuottamiseen moottorissa tarvitaan n.3,5l-4l bensaa tai dieseliä tunnissa. Vetyä kuluisi tuon tehon vain tuottamiseen vain 1.6l.
Ja autojen laturit kyllä riittää tarvittavan tehon aikaansaamiseen.

Ei minusta hullumpi idea ollenkaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektrolyysi

H2O power kirjoitti:

En nyt tiedä oletko oikeassa.Wikipedia sivun mukaan 1 litrasta vettä 1m3 vetyä valmistamiseen kuluisi n.0,2 kw tunnissa.Ei minusta nyt niin paljon ja lämpöarvoltaan vety on 2.5 kertaa parempi kuin bensiini tai diesel.
Joten esim. n.15 kw tuottamiseen moottorissa tarvitaan n.3,5l-4l bensaa tai dieseliä tunnissa. Vetyä kuluisi tuon tehon vain tuottamiseen vain 1.6l.
Ja autojen laturit kyllä riittää tarvittavan tehon aikaansaamiseen.

Ei minusta hullumpi idea ollenkaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektrolyysi

Lue lisää

Usko nyt vaan huviksesi, ettei ikiliikkujaa ole vieläkään keksitty.

H2O power kirjoitti:

En nyt tiedä oletko oikeassa.Wikipedia sivun mukaan 1 litrasta vettä 1m3 vetyä valmistamiseen kuluisi n.0,2 kw tunnissa.Ei minusta nyt niin paljon ja lämpöarvoltaan vety on 2.5 kertaa parempi kuin bensiini tai diesel.
Joten esim. n.15 kw tuottamiseen moottorissa tarvitaan n.3,5l-4l bensaa tai dieseliä tunnissa. Vetyä kuluisi tuon tehon vain tuottamiseen vain 1.6l.
Ja autojen laturit kyllä riittää tarvittavan tehon aikaansaamiseen.

Ei minusta hullumpi idea ollenkaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektrolyysi

Lue lisää

"En nyt tiedä oletko oikeassa."

Ok. Taisi 7-vuoden yliopisto-opinnot mennä sitten ihan hukkaan, kun en tallaisia peruskoulun asioita hallitse.

Linkittämäsi sivu sanoo aivan selvästi, että veden elektrolyysin tyypillinen hyötysuhde on 80-85%. Eli kun hajotat vettä elektrolyyttisesti niin paljon, että on kulunut 100kWh sähköä niin olet tuottanut vetyä sellaisen määrän, että sen käyttämisessä polttoaineena vapautuu noin 80kWh energiaa. Kun huomioidaan, että vety "poltetaan" polttokennossa, jonka hyötysuhde on 50-90% niin hyötyenergiaa saadaan tästä vetymäärästä 50-67kWh.

On siis käytetty 100kWh vedyn valmistamiseen ja saatu vetyä sellainen määrä, että siitä saadaan energiaa 50-72kWh.

Ja sinusta ei hullumpi idea ollenkaan?

höceli kirjoitti:

Usko nyt vaan huviksesi, ettei ikiliikkujaa ole vieläkään keksitty.

"Usko nyt vaan huviksesi, ettei ikiliikkujaa ole vieläkään keksitty."

Ei niin, mutta nyt on pointtina energian VARASTOINTI autot kato kun usein liikkuu silloin kun energiaa tarvitaan

Ota esim painilmasäliö, sieltä saat paljon tehoa ilman ulkopuolista voimanlähdettä missä vain, eli pointti on siinä että saadaan VARASTOITUA energiaa, ei että sitä tehtäisi hyvällä hyötysuhteella

Margit / TPLs kirjoitti:

"Usko nyt vaan huviksesi, ettei ikiliikkujaa ole vieläkään keksitty."

Ei niin, mutta nyt on pointtina energian VARASTOINTI autot kato kun usein liikkuu silloin kun energiaa tarvitaan

Ota esim painilmasäliö, sieltä saat paljon tehoa ilman ulkopuolista voimanlähdettä missä vain, eli pointti on siinä että saadaan VARASTOITUA energiaa, ei että sitä tehtäisi hyvällä hyötysuhteella

Lue lisää

Onko järkevää kuskata lähes sata kiloa vettä, että siitä saataisiin (teoriassa) 10 kg vetyä? Laite, jossa on yhtäaikaa läsnä sekä puhdasta happea että puhdasta vetyä, on sellainen laite, että en haluaisi olla kyydissä.

höceli kirjoitti:

Onko järkevää kuskata lähes sata kiloa vettä, että siitä saataisiin (teoriassa) 10 kg vetyä? Laite, jossa on yhtäaikaa läsnä sekä puhdasta happea että puhdasta vetyä, on sellainen laite, että en haluaisi olla kyydissä.

Lue lisää

Meneehän bensankin tekemiseen enemmän energiaa kuin siitä saadaan, samaten akun latamiseen, mutta silti niitä käytetään

Se vaan on kun niitä putkia/johtoja ei mene joka paikkaan

höceli kirjoitti:

Onko järkevää kuskata lähes sata kiloa vettä, että siitä saataisiin (teoriassa) 10 kg vetyä? Laite, jossa on yhtäaikaa läsnä sekä puhdasta happea että puhdasta vetyä, on sellainen laite, että en haluaisi olla kyydissä.

Lue lisää

Eihän siitä mitenkään teoriassa tule 10 kg vetyä... Moolista vettä tulee 1 mooli happea ja 2 moolia vetyä. Hapen moolimassa on 16,01 g/mol ja vedyn 1,008 g/mol. Näin ollen vetyä tulee 2*1,008/(2*1,008 16,01) osa, eli 10 kg vettä tulee noin 10/9 kg vetyä ~ 1.11 kg.

Justjooo kirjoitti:

Eihän siitä mitenkään teoriassa tule 10 kg vetyä... Moolista vettä tulee 1 mooli happea ja 2 moolia vetyä. Hapen moolimassa on 16,01 g/mol ja vedyn 1,008 g/mol. Näin ollen vetyä tulee 2*1,008/(2*1,008 16,01) osa, eli 10 kg vettä tulee noin 10/9 kg vetyä ~ 1.11 kg.

Lue lisää

No eipä tule paljoa. Paljonko tulisi tuosta mainitusta "lähes satakiloa", minkä mainitsin?

Kun veteen johtaa sähkövirtaa se ei jäädy. Lisäksi Suomessa yleisesti käytetään sisätilanlämmittimiä.

Kaasua myydään kiloissa, ja yksi kilo kaasua vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä. Energiasisällöltään maa- tai biokaasu on 50 MJ/kg, kun vastaavasti bensiini on 32 MJ/l ja diesel 36 MJ/l.

Vety palaa 7 kertaa nopeammin kuin muut kaasut? Tämä koskee siis maakaasua ja nestekaarua mitä myydään esim holtoasemilla.

Tousta voi kai laskea kuinka paljon kaasua tarvitaan minuutissa että saadaan moottori käymään niin että se toimii yhtä tehokkaasti kuin bensiini tai diesel.

Onhan näiyä nähty https://youtu.be/yjqkHhWUKOU

Tässä lisää: https://youtu.be/wjeM2IBhtlc

Helpointa on kuitenkin vähentää päästöjä ja säästää polttoainetta
https://youtu.be/oxO6YRjU1wo

Tossa kerrotaan kuinka monta litraa kaasua tarvitsee eri kokoiset moottorit et voi sada säästöä kulutuksessa. Vähemmän kaasua auttaa kyllä päästöjen vähenemiseen.
https://www.fuelsaver-mpg.com/how-much-hho-should-i-use?zenid=lc0puds4147501ge25gl5shjj0

Tässä idea miten sellasen systeemin voi tehdä itsekkin.
https://youtu.be/1RjtSy1f7Ek

Ja näille älyköille sitten oma video missä selitetään miten noi vedestä erotetut kaasut toimii.
https://youtu.be/l9CI6KSV560