Moi!
En tiedä miten aloittaa tää tarina mutta on ihan pakko kirjoittaa tänne etten sekoa =(. Mieheni käytti suhteemme aikana huumeita, lääkkeitä melkeinpä mitä vain. Hänelle narkkikaverit olivat se ympäristö jossa hän tunsi olonsa hyväksi. Tiedän että moni ajattelee tässä vaiheessa että mitä enää mietin, pois vain. Ei se ollut niin helppoa. Olin oppinut tuntemaan miehen ilman että tiesin huumeista saatikka lääkkeistä joita hän käytti. ns. mielestäni selvänä vuosi vierähti ja olimme onnemme kukkuloilla. Sitten tajusin että hän ei enää välittänyt kuin aineista, vaikka tietysti myös minusta, mutta en kokenut sitä niin. Alkoi ahdistaa kun toisella oli oma pieni maailmansa. Pikku hiljaa keräsin tavarani ja aloin muuttaa pois ettei hän huomaisi. koin vapauden tunteen, mutta nyt erossa ollessa kaipaan häntä kovasti. teinkö oikein. Tarina on pidempi mutta en jaksa kirjoittaa.. ajatuksetkin siitä vie voimat. Järki sanoo että oikein tehty mutta tunteet vetää takaisin.. Nyt olen niin yksin etten tiedä mitä teen, minulla ei ole ketään.
En tiedä miten aloittaa tää tarina mutta on ihan pakko kirjoittaa tänne etten sekoa =(. Mieheni käytti suhteemme aikana huumeita, lääkkeitä melkeinpä mitä vain. Hänelle narkkikaverit olivat se ympäristö jossa hän tunsi olonsa hyväksi. Tiedän että moni ajattelee tässä vaiheessa että mitä enää mietin, pois vain. Ei se ollut niin helppoa. Olin oppinut tuntemaan miehen ilman että tiesin huumeista saatikka lääkkeistä joita hän käytti. ns. mielestäni selvänä vuosi vierähti ja olimme onnemme kukkuloilla. Sitten tajusin että hän ei enää välittänyt kuin aineista, vaikka tietysti myös minusta, mutta en kokenut sitä niin. Alkoi ahdistaa kun toisella oli oma pieni maailmansa. Pikku hiljaa keräsin tavarani ja aloin muuttaa pois ettei hän huomaisi. koin vapauden tunteen, mutta nyt erossa ollessa kaipaan häntä kovasti. teinkö oikein. Tarina on pidempi mutta en jaksa kirjoittaa.. ajatuksetkin siitä vie voimat. Järki sanoo että oikein tehty mutta tunteet vetää takaisin.. Nyt olen niin yksin etten tiedä mitä teen, minulla ei ole ketään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Teit ihan oikein. Tulevaisuudessa asiat olisivat menneet vain monimutkaisemmiksi ja eroaminenkin olisi vaikeampaa. Itse taistelen samankaltaista tilannetta vastaan, joka toinen viikko muuttamassa erilleen,mutta sitten taas joku saa miettimään, että mitä jos sittenkin vielä joskus hän muuttuisi.
Pysy vahvana ja pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi! Toivottavasti saan myös itse jostain voimaa irtaantua ja alkaa elämään uutta omaa elämää, tulevaisuus on kaikille avoin.
Miehesi syy ei ole se että olet niin yksin, eikä eron. Mihin olet ystävät hukannut? Alapa soitella vuosien takaisille ystäville, tai jos et edes keksi kelle soittaisi, mene silti mukaan ihmisten pariin, vaikka johonkin sinkkutapaamisiin. Kuntoile, harrasta, ota jokin edullinen viimehetkenmatka etelään jne. Elä elämääsi eteenpäin, ei taaksepäin.
Jos mies kaipailee, voithan sanoa että ainoastaan pysyvästi huumeet jättäneenä hän olisi kiinnostava mies sinulle. Loppuu varmaan siihen kyselynsä.
Mun ex tyttöystävä jätti mut huume miehen takia. No tää huume mies sit tappoi mun exäni 6kk jälkeen sekopäissään. Tästä on jo 16 vuotta aikaa mut kannattaa sun miettiä et kannattaako seurustella sellasen sekopään kanssa.
johtuisko siitä, että olet nähnyt sen hyvänkin puolen ihmisestä, jota rakastat edelleen? Vaikeaa laskea rakastamastaan ihmisestä irti, kun väliin tullut jotain mitä e i pysty käsittelemään, helpompaa olisi erota esim. jos miehesi olisi pettänyt, kuin se, että aineet vei mukanaan ja helposit jää miettimään, jospa sittenkin rakkaudella saisi suhteen pelastettua ja valitsisi aineiden sijasta sut ja rakkauden?
Ehkä hän rakasti ja rakastaa edelleen, mutta kuitenkin valitsi sinun sijaan aineet, joten oliko ratkaisusi oikea?
Oli, jos et jaksa sitä jatkuvaa pämppäilyä ja haluat elää elämääsi niin kuin itsekin joskus toivot.
Ei, ollut, jos jaksaisit rakkauden voimalla kadottaen itsesi hoitaa ja huolehtia aineita käyttävästä miehestä kuin äiti lapsestaan.sekä Aineiden käytön mukana voi tulla henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Kestäisitkö sitä?