Olen 21- vuotias nainen ja aloitin työelämässä tasan vuosi sitten. Aloittaessani olin eri firmassa ja nyt toisessa. Kumpikin siivousalaa ja ne on nämä Suomen suurimmat henkilöstö/kiinteistönhuoltopalveluja tuottavat yritykset. Tiedätte kyllä mitä tarkoitan.
Olen huomannut näissä kummassakin paikassa kun tehdään tiiminä töitä, että seassa on muutamia keski-ikäisiä jotka tulevat töihin suoraansanottuna "naama norsunv*tulla" ja käyttäytyvät epäkunnioittavasti nuoria kohtaan.
Kummassakin työpaikassa sekä minä että nämä vanhemmat ihmiset ovat kaikki tulleet toimeen esimiehen kans hyvin. Aikaisempi ja nykyinen esimieheni ovat molemmat ihania persoonia. Pyrin ite välttelemään aina riitoja kaikissa tilanteissa koska en jaksa tapella. Minulla on ns "lehmän hermot" eli pitkä pinna ja joustan aina ja yritän olla ystävällinen ja avulias.
Molemmissa työpaikoissa minulla oli ja on hyvät suhteet moniin keski-ikäisiin työntekijöihin ja heidän kanssaan huumorikin lentää työpaikalla hyvin.
Mutta molemmissa työpaikoissa on sitten aina ne pari keski-ikäistä, jotka sättivät, syyttävät ja moittivat aina ilkeään sävyyn nuoria. Miksi? Ensin valitetaan että nuoret vaan sossupummeilee ja sitten kun joku oikeasti haluaa ite tienata tulonsa niin heti lytätään maanrakoon ja haastetaan riitaa?
Aikaisemmalla työpaikalla oli tosin yksi, joka vihasi minua ilman syytä. Ei vastannut edes silloin kun kysyin työasioista jotain oleellista. Muiden nuorten kanssa hän tuli toimeen kuitenkin.
Olen juuri päättänyt keväällä 14- vuotisen "koulu-urani" ja täytyy sanoa, että edes kouluun meneminen ei ole ahdistanut niin paljoa kuin töihin meneminen. Nautin siitä, ettei tule läksyä ja että osa-aikaduunissani on lyhyet työajat ja että siitä saa palkkaa, mutta sinne paikalle raahautuminen ahdistaa näiden muutamien ihmisten takia aivan mielettömän paljon.
Onko aikuisten maailma oikeasti näin inhottava? Esimiehen kanssa on puhuttu asiasta ja on vain sanottu, että hyvä kuitenkin että toimeen edes tulee ja että työt saa tehtyä.
Olen huomannut näissä kummassakin paikassa kun tehdään tiiminä töitä, että seassa on muutamia keski-ikäisiä jotka tulevat töihin suoraansanottuna "naama norsunv*tulla" ja käyttäytyvät epäkunnioittavasti nuoria kohtaan.
Kummassakin työpaikassa sekä minä että nämä vanhemmat ihmiset ovat kaikki tulleet toimeen esimiehen kans hyvin. Aikaisempi ja nykyinen esimieheni ovat molemmat ihania persoonia. Pyrin ite välttelemään aina riitoja kaikissa tilanteissa koska en jaksa tapella. Minulla on ns "lehmän hermot" eli pitkä pinna ja joustan aina ja yritän olla ystävällinen ja avulias.
Molemmissa työpaikoissa minulla oli ja on hyvät suhteet moniin keski-ikäisiin työntekijöihin ja heidän kanssaan huumorikin lentää työpaikalla hyvin.
Mutta molemmissa työpaikoissa on sitten aina ne pari keski-ikäistä, jotka sättivät, syyttävät ja moittivat aina ilkeään sävyyn nuoria. Miksi? Ensin valitetaan että nuoret vaan sossupummeilee ja sitten kun joku oikeasti haluaa ite tienata tulonsa niin heti lytätään maanrakoon ja haastetaan riitaa?
Aikaisemmalla työpaikalla oli tosin yksi, joka vihasi minua ilman syytä. Ei vastannut edes silloin kun kysyin työasioista jotain oleellista. Muiden nuorten kanssa hän tuli toimeen kuitenkin.
Olen juuri päättänyt keväällä 14- vuotisen "koulu-urani" ja täytyy sanoa, että edes kouluun meneminen ei ole ahdistanut niin paljoa kuin töihin meneminen. Nautin siitä, ettei tule läksyä ja että osa-aikaduunissani on lyhyet työajat ja että siitä saa palkkaa, mutta sinne paikalle raahautuminen ahdistaa näiden muutamien ihmisten takia aivan mielettömän paljon.
Onko aikuisten maailma oikeasti näin inhottava? Esimiehen kanssa on puhuttu asiasta ja on vain sanottu, että hyvä kuitenkin että toimeen edes tulee ja että työt saa tehtyä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näillä voi olla jo hinku eläkkeelle. Kotona voi olla ongelmia ja nuoret voivat muistuttaa omasta ikääntymisestä. Näitä on joka paikassa. Älä ota itseesi!
Itsellä sama ongelma. En vielä päässyt yliopistoon, joten olen nyt maaliskuuhun asti töissä siivousalalla, ja sitten minulla alkaa valmennuskurssi ja toivottavasti pääsen opiskelemaan, pois työhelvetistä. Töissä minua julkisesti mollataan ja yritetään nolata ja sanomisiani muunnellaan. Eräs työ"kaveri" ei suostu minua neuvomaan, jos jotain kysyn. Mumisee jotakin hiljaa, tai ei vastaa mitään. Kuitenkin muille juttelee iloisesti ja paljon. Töihin ei ole kivaa mennä ja kärsin. Kun tulee perjantai, mietin jo maanantaita ja työhelvettiä. Kaikista naurettavinta on, että olen tällainen 19-vuotias pikkutyttö, vasta lukion päättänyt, ja nämä minulle jostain syystä vihoittelevat naiset ovat aikuisia, toinen kolmekymppinen ja toinen nelikymppinen.
Ei se iästä kiinni ole, vaan hyvän- tai pahantahtoisuudesta joita ilmenee kaikenikäisissä.
Onko mielestäsi asiallista myyntityöpaikassa antaa keski-ikäiselle myyjälle hänen henk.koht. numerokseen - joka on sitten aina esillä - sama numero kuin hänen ikänsä. Kun tuossa työpaikassa lähes kaikki ovat puolta nuorempia, itse esimies mukaan luettuna. Onko nuoremman asiallista kovaan ääneen puhua "vanhoista ämmistä, vaihdevuosien vaivoista" ym. negatiiviseen pilkalliseen sävyyn?
Olen myös ollut sellaisissa työpaikoissa jossa työntekijät ja esimiehet ovat iältään sekä nuoria että vanhoja ja siltä väliltä - eikä ikäkysymys ole tapetilla koskaan kun tärkeämpiäkin asioita voi työpaikalla olla.
Teillä nuorillahan on "maailma ja elämä edessänne". Mutta kun vanhempi työntekijä menee (jos ylipäätään edes sinne asti pääsee) työpaikkahaastatteluun, niin siellä on joku ylimielinen nuori haastattelija, joka suhtautuu ennakkoluuloisesti vanhempaan työntekijään (koska eihän tämä vanhempi työntekijä olisi niin kiva kuin ne kikattelevat samanikäiset pissikset). Sorry tämä ilmaus, mutta olethan jo itse päättänyt että vanhemmat ihmiset ovat hankalia, mutta katso myös peiliin ole hyvä.
Kyllä se tosiaankin on luonteesta kiinni.Minua kiusasi viime kesänä 3 parikymppistä nuorta.
Koskaan en ole samaan joutunut.Olen yli 50v.
He olivat kusipäitä.Kaksi oli poikaa ja yksi tyttö.
Syynä saattoi olla kateus tai mikä lienee mutta luonne ratkaisee.
Ja varoituksena voin sanoa, että nämä kusipäät pystyvät mihin tahansa joten varo.
Jos porukassa on vain yksi ääliö, hän ei kauaa äkisi mutta kun näillä on tapana saada muut mukaansa.
Jätä omaan arvoonsa.Opi se heti sillä näitä on JOKA PAIKASSA iästä riippumatta.
Olen kokenut ihan samaa kuin sinä, ketjun aloittaja ja kummastelen ihan samaa, miksi maristaan että kun työkaverit vaihtuu jos ei vaivauduta osoittamaan mitään kiitollisuutta niitä kohti.
Olen ollut parin eri siivousfirman palveluksessa erinäisiä aikoja ja pääosin työjälkeäni on kiitelty ja lisätöitä on tarjottu.
Muistan viimeisessä työpaikassa olleen mitä tunkkaisin, veemäisin ja laiskin työkaveri ikinä. Ja nainen oli siinä viidenkymmenen päällä jo. Perus juoruämmä ja näin, itse pysyin hiljaa ja tein vain työni, koska siitähän duunareille maksetaan eikä paskanjauhamisesta.
Kerran kuitenkin jouduin tämän ihmisen hampaisiin kuin kun olin vakkarin sijainen viikolla ja jouduin tämän naisen kanssa yhdessä työskentelemään. Hän ajoi siivouskonetta ja käski minua siirtämään kalusteet seinien vieruksilta ettei hänen tarvitsisi itse siirtää niitä itse. Minulle oltiin tottakai opastettu että käytäväkoneen ajaja siirtää kalusteet itse edestä, koska kassasiivoojana minulla ei ole todellakaan aikaa siihen.
Kieltäydyin ja sain mitä myrskyisimmän ilmeen ja seläntakan puhe alkoi. Esimies tunsi kuitenkin ihmisen eikä ollut moksiskaan, sanoi että tuollainen se nyt on. Miksi tälläisten ihmisten annetaan jatkaa kukkoiluaan? Ikä ei ole mikään tekosyy olla täräyttämättä huonokäytöksistä sormille!
Olen siis hyvin onnellinen että pääsin pois siivoustöistä... Jos yhtä hyvää puolta haetaan, tuollainen tilanne pakottaa keskittymään opintoihini että pääsee joskus pois. Nyt olenkin paljon paremmissa hommissa. Tsemppiä sullekin!