Törmäsin ajatuskuvioon!
Laitoinpa Suomitreffeihin profiilin. Joo, ja tiettyki kuvattomana (syynä ammattini ja pieni paikkakunta).
Sain järjettömästi viestejä kaikenkarvaisilta miehiltä.
Sain myös semmoisia moikkausviestejä joissa vaan kehaistiin profiilitekstejäni herroilta jotka eivät todellakaan olleet ihannekumppanin raameihin sopivia ja tiedostivat sen (olivat varattuja). Esim. "Vivahteikasta ja nautittavaa luettavaa" , "Persoonallista tekstiä, ei ole matkittua" , "Valitettavasti maantieteellistä etäisyyttä on liikaa, profiilitekstisi perusteella olet kultakimpale ja Lottovoitto" jne..
Sitten törmäsin profiilliin jonka tekstejä ei voi ainakaan kehua, kun niitä ei ollut. No, eipä sitten voi moittiakaan.
Miehen vaatimattoman profiilin takaa kuoriutui viestittelymme aikana älykäs, hyväkäytöksinen luomakunnan kruunu:-D! Oikeesti!
Kirjoiteltiin; kirjoista, kirjailijoista, liikunnasta, kokkaamisesta, matkailusta, töistämme, elämästä yleensä. Pientä kinaakin käytiin mieliämme askarruttavista ilmiöistä ja silloinkin oli huomattavaa, että hän oli uskollinen ajatuksilleen ja antoi perustellen arvon myös minun näkemyksilleni/kokemuksilleni aiheista.
Puhelinnumerot vaihdettiin ja soiteltiin kahdesti aloitteestani.
Sitten ehdotin tapaamista!
Halloota! Mies löi jarrut pohjaan!!!!
Vihdoinkin, kun hän oli ollut "kadoksissa" kuukauden, sain häneen yhteyden treffiviestin kautta. Kerroin olevani eräässä paikassa ja olevani siellä semmoisena kuin olen. Tarkoitin tuolla, ettei hänenkään tarvitse kantaa sen suurempaa huolta vaikkapa vaatetuksesta tms. Rennosti vaan ja ilman paineita.
Hän tuli sovittuun paikkaan ja mitä kummaa. Hän ei meinannut edes uskoa että olen sama henkilö jonka kanssa hän oli kirjoitellut. Aajatteli kyseessä olevan jonkin vedätyksen!
Hän kertoi odottaneensa vaatimattoman näköistä, pullonpohja silmälaseilla varustettua nysveröä. (Hän oli pitänyt profiilistani koskapa en siinä kehunut itseäni!!!)
Täh? Se profiilitekstini, lukemattomat asialliset, humoristiset, terävät ja lennokkaat kirjeeni ja pari puheluakin olivat kuin jostain kumman pakosta pois pyyhittyjä miehen tajunnasta.
Hän oli siis pelännyt näkevänsä muuta kuin näki ja koki! Tai toivonut....
Illan aikana hän joutui myös huomaamaan että minulla on paljon tuttavia ja että minusta pidetään ohi ikä- ja sukupuolirajojen.
Ei, hän piti kiinni mielikuvastaan ettei silmiensä edessä nyt oleva hyvännäköinen, ikäistään nuorempi, hymyilevä ja kaiketi monipuolinen nainen voi olla muuta kuin feikki ja nysverö.
Eletäänkö vieläkin aikaa että vain vaatimattoman näköinen olisi fiksu?
Kauniin kuoren alla olisi tyhjää?
Pelottaako miestä vertaisensa nainen? Pitääkö miehellä joka on ulkoiselta olemukseltaan komea, käytökseltään ja älykkyydeltään A-luokkaa, olla taviskana vieressä.
Soittelin hänelle vielä silloin tällöin. Mitään puheluita tai treffiehdotuksia ei häneltä ole tullut vaikka varovaisen "nysverömäisesti" olen koittanut antaa siihen rohkeutta, mutta en ole ollut tyrkyllä.
Mistä on kysymys?
Tämä juttu vois olla vaikkapa Miehen logiikka palstalla, mut olkoonpa nyt tässä.
Laitoinpa Suomitreffeihin profiilin. Joo, ja tiettyki kuvattomana (syynä ammattini ja pieni paikkakunta).
Sain järjettömästi viestejä kaikenkarvaisilta miehiltä.
Sain myös semmoisia moikkausviestejä joissa vaan kehaistiin profiilitekstejäni herroilta jotka eivät todellakaan olleet ihannekumppanin raameihin sopivia ja tiedostivat sen (olivat varattuja). Esim. "Vivahteikasta ja nautittavaa luettavaa" , "Persoonallista tekstiä, ei ole matkittua" , "Valitettavasti maantieteellistä etäisyyttä on liikaa, profiilitekstisi perusteella olet kultakimpale ja Lottovoitto" jne..
Sitten törmäsin profiilliin jonka tekstejä ei voi ainakaan kehua, kun niitä ei ollut. No, eipä sitten voi moittiakaan.
Miehen vaatimattoman profiilin takaa kuoriutui viestittelymme aikana älykäs, hyväkäytöksinen luomakunnan kruunu:-D! Oikeesti!
Kirjoiteltiin; kirjoista, kirjailijoista, liikunnasta, kokkaamisesta, matkailusta, töistämme, elämästä yleensä. Pientä kinaakin käytiin mieliämme askarruttavista ilmiöistä ja silloinkin oli huomattavaa, että hän oli uskollinen ajatuksilleen ja antoi perustellen arvon myös minun näkemyksilleni/kokemuksilleni aiheista.
Puhelinnumerot vaihdettiin ja soiteltiin kahdesti aloitteestani.
Sitten ehdotin tapaamista!
Halloota! Mies löi jarrut pohjaan!!!!
Vihdoinkin, kun hän oli ollut "kadoksissa" kuukauden, sain häneen yhteyden treffiviestin kautta. Kerroin olevani eräässä paikassa ja olevani siellä semmoisena kuin olen. Tarkoitin tuolla, ettei hänenkään tarvitse kantaa sen suurempaa huolta vaikkapa vaatetuksesta tms. Rennosti vaan ja ilman paineita.
Hän tuli sovittuun paikkaan ja mitä kummaa. Hän ei meinannut edes uskoa että olen sama henkilö jonka kanssa hän oli kirjoitellut. Aajatteli kyseessä olevan jonkin vedätyksen!
Hän kertoi odottaneensa vaatimattoman näköistä, pullonpohja silmälaseilla varustettua nysveröä. (Hän oli pitänyt profiilistani koskapa en siinä kehunut itseäni!!!)
Täh? Se profiilitekstini, lukemattomat asialliset, humoristiset, terävät ja lennokkaat kirjeeni ja pari puheluakin olivat kuin jostain kumman pakosta pois pyyhittyjä miehen tajunnasta.
Hän oli siis pelännyt näkevänsä muuta kuin näki ja koki! Tai toivonut....
Illan aikana hän joutui myös huomaamaan että minulla on paljon tuttavia ja että minusta pidetään ohi ikä- ja sukupuolirajojen.
Ei, hän piti kiinni mielikuvastaan ettei silmiensä edessä nyt oleva hyvännäköinen, ikäistään nuorempi, hymyilevä ja kaiketi monipuolinen nainen voi olla muuta kuin feikki ja nysverö.
Eletäänkö vieläkin aikaa että vain vaatimattoman näköinen olisi fiksu?
Kauniin kuoren alla olisi tyhjää?
Pelottaako miestä vertaisensa nainen? Pitääkö miehellä joka on ulkoiselta olemukseltaan komea, käytökseltään ja älykkyydeltään A-luokkaa, olla taviskana vieressä.
Soittelin hänelle vielä silloin tällöin. Mitään puheluita tai treffiehdotuksia ei häneltä ole tullut vaikka varovaisen "nysverömäisesti" olen koittanut antaa siihen rohkeutta, mutta en ole ollut tyrkyllä.
Mistä on kysymys?
Tämä juttu vois olla vaikkapa Miehen logiikka palstalla, mut olkoonpa nyt tässä.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Olisikohan mahdollista, että mies ei haekaan itseään ylivertaisena pitävää naista, vaan ihan vaan vertaistaan? :)
Kirjoitin: "Pelottaako miestä vertaisensa nainen?"
Tarkoitatko, että nainen ei saa pitää häntä/miestä ylivertaisena, vaan tarkoitatko että mies pitää naista itseään ylivertaisempana???
Kysymys on siis ja kuitenkin miehen logiikasta?
MIksi ei voisi olla mahdollista, että joku, esim. tuo tapauksen mies, pitäisi viehättävänä sitä pullonpohjalasit omaavaa harmaahiirulaista, mutta ei sinun näköistäsi? Jos et ollut ulkoisesti (olemuksaltasi jne) sitä, mitä hän haki, eikö ole ihan hyväksyttävää perääntyä?
Eikö kysymys ole silloin yksinkertaisesti siitä, että sinä et yltänyt hänen kategoriaan, eikä suinkaan mistään vertaisuuden/ylivertaisuuden pelosta? Eli peruskuvio, jota täällä jankataan.... Toki tuo ylivertaisuuden pelko-selitys ja muut vastaavat on hyvä defenssi.
Itse asiassa tarkoitin sillä mahdollisesti sinun omaa käsitystä itsestäsi. :)
Haah! "liian ihana"
Tuo on hyvä näkökulma! Voihan se olla noinkin.
Tuntuu vaan nyt siltä että tuo mies ei ole herkkä, ujo tms. hän on vaatimaton tai jopa epävarma. Nyt juolahti tuommoinenkin sinun avustuksellasi mieleeni.
Mietin sit tuotakin.
En ole täällä aikaisemmin ollut pohtimassa asioita. Hmmm. Mielenkiintoista!
Voi kauhiaa! Onhan semmoinenkin mahdollisuus aina otettava huomioon, mut en koe itseäni ylivertaiseksi mihinkään tai keneenkään nähden.
Pidän ihmisistä kaikkineen. Olen elämässäni kohdannut omat heikkouteni, olen tiedostanut väärät valintani, olen nöyrä huomisenkin edessä ja kunniotan kaikea elävää. Helpoin tie on hakea vikaa muualta, mutta on tunnistettava myös omat kämmit ja väärät johtopäätökset... meidän kaikkien.
Kirjoitettu keskustelu on siitä hyvä, että voi palata uudestaan ja uudestaan pohtimaan sitä mitä toinen osapuoli on sanonut.
Niin, minähän en sinua tunne ja tuon kommentin kun kirjoitin, niin tein sen vain sinun aloitusviestisi pohjalta.
Kirjoitettu keskustelu on myös siitä hyvää, että voi palata uudestaan pohtimaan sitä mitä itse on sanonut. Ehkä sinun kannattaisi lukea viestisi uudelleen ja yrittää tarkastella sitä/niitä ulkopuolisen silmin?
Eli, sinä näet aloituksessa ylivertaisuuden hurmioitunutta huudantaa, mutta et näe siinä plankkoa tapahtumien kulkua.
Semmoista se viestintä on ja varsinainen asia saattaa unohtua, kun haetaan omaan maailmankuvaan sopivaa vastausta ja ohitetaan varsinainen aihe.
Enhän minä oikeastaan aihetta sivuuttanut, koska mielikuvillahan sitä deiteissä(kin) varsinkin aluksi aika pitkälti pelaillaan ja mielikuvasta aloittaja itsekin puhui.
Ja mikähän mahtaa olla sinun mielikuvasi minun maailmankuvastani? :D
Tee sinä siitä aloitus tai lue kirjoituksiasi!
EIköhän tuo ole aika yksilöllistä, että minkälaisen mielikuvan omaa. Omasta mielestäni ulkonäöllä ja fiksuudella ei ole mitään yhteyttä.
En ota siihen kantaa, että olenko itse fiksu vai en, mutta ei minua ainakaan pelota fiksut naiset. Päinvastoin toivon löytäväni sellaisen naisen, joka olisi itseäni fiksumpi ja viisaampi. :)
Tuli vähän sellainen vaikutelma, että tuo tuttavuutesi on saattanut hieman jo säikähtää tuota sinun aktiivisuuttasi, etenkin jo kyseessä on ollut ujo persoona. Itse olen nettaillut n. 15 vuoden ajan ja tässä on tullut jutusteltua monenkinlaisten ihmisten kanssa. Lähes poikkeuksetta naisten kanssa on ollut sitä, että se toinen osapuoli on huomattavan passiivinen ja odottaa, että minä veisin keskutelua eteenpäin ja keksisin juttua yms. Sitten kun once in a life time tulee vastaan ihan vastakkainen tapaus, niin herättäähän se pieniä ihmetyksiä ainakin alkuun...
Toivon löytäväni miehen joka on kuin tasapainoittava koje!
Hän osaa jne.. kun en itse osaa, tiedä, selviä tai jaksa - tai kun hänellä on samat fiilikset vuorostaan, olen minä se koje joka tasapainoittaa ja auttaa omilla kyvyillään. Vahvoja ja viisaita vuorollamme. Yhteiset ilot ovat myös niitä ylös-alas keinuvan kojeen ominaisuuksia.
Se on tasavertaisuutta jos jokin.
Ei ole kyse kirjaviisaudesta vaan maailmankatsomuksesta, elämisen taidosta jne. YHDESSÄ!
The Grey kirjoitti: "Tuli vähän sellainen vaikutelma, että tuo tuttavuutesi on saattanut hieman jo säikähtää tuota sinun aktiivisuuttasi.." Niin, voi se kuitenkin olla noinkin. Miten kukakin kokee.
Tarkoitatko livetreffien aloitetta, puheluitani vai mitä aktiivisuuttani. Voihan se olla noinkin, mutta ei hän kovin ujo ole (nähdäkseni), herkkä maybe!
Viikkojen kirjoittelun jälkeen pari puhelua ja kaipaamaan jääminen on miesten mielestä pelottavaa???? Onko?
Jossain muissa nettideitti-kirjoitteluissa naisia moititaan passiivisuudesta! Juups, olinpa tyrkky vaikka sitä yritin "nysveryyteen" asti välttää! Voi mua!
Pohditaan edelleen. Jokin seikka mulla kuitenkin meni pielee. Taitaa tämä olla meikäläiselle ratkaisematon juttu:-D
Ei maailma tähän kaadu. Mietityttää vaan.
Pieni paikkakunta..Mikä vittu sä luulet olevas?
Ihan oikeesti?..Meneppä nyt ja kelaa vähän mitä sä just sanoit.
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/vaestotietoja/Sivut/default.aspx
Pienimmät kunnat ja asukasluku:
Sottunga 103
Kökar 249
Kumlinge 361
Lumparland 399
Vårdö 449
Brandö 480
Geta 492
Föglö 577
Suomenniemi 784
Luhanka 802
Niin ja ?
Ei sun pointtis muuttunut yhtään asen järkevämmäksi..
Jos paikkakuntalainen sen näkee niin se, että se on mies.. Prosentit on jotain
50/50% jos sen näkee nainen, niin mitä se naisten kuvia kattelee?
Ja jos mies,niin yhtä noloa sille.
Pieni paikkakunta tai se, että oot Lidlissä myyjänän on yhtä huonoja
tekosyitä molemmat..Jos niin on raukka ja pelkuri,
ettei ton kanssa pysty elämään,niin ehkä kanattaa sit suosiolla
muuttaa Helsinkiin. Luulis, et siin toises vaakakupis on enempi
kuin itsekuviteltu julkinen nöyryytys..Kuten nyt parisuhde.
Yhä edelleen..Mik äsää kuvittelet olevas?
Yhdessäkään noissa ei asu miss-suomea,
mut itsetunto ongelmia näyttää piisaavan. =D
Tuo nyt vielä on kuitenkin jotenkin perusteltua,jotenkin.
Mutta samat selitykset on kuin Hesassa.
Minä en tiedä sanoa, että miksi kyseinen mies jarruttelee, mutta olen
kokenut tilanteita, joissa mies liukenee, kuin saippua konsanaan.
Olen kuitenkin päässyt treffeille asti, mutta jossain vaiheessa, joko ekojen
tai seuraavien tapaamisten jälkeen tulee katoaminen.
SIIS minulla on kuva profiilissa, kirjoitellaan soitellaan ja tavataan. Noh
tavattaessa kaikki hyvin, kunnes tulee puhe vaikkapa miten asuu ja ned.
Yleensä mies utelee näitä, koska välttelen viimeiseen asti puhumasta
materiaalista, sillä etsin ihmistä, en mitään rahasampoa. Olen keski-ikäinen
joten oleellinen tarpeellinen hankittu jo.
Olen tullut siihentulokseen, ettei ole hyvä omistaa mitään, tai vaikkapa
varsinkaan mökkiä. Muuten itsetunto horjuu vastapuolella.
Vaikea olla mitenkäänpäin.
Tämä nyt ei kuulu aloittajan aiheeseen, mutta kirjoitin kuitenkin.
Voisko joku ilmoittaa tuon aloituksen asiattomana viestinä, kun näyttää asia saavan monenkin mielen pois tolaltaan (ja itse aihe unohtuu).
Keskustelu olisi soljunut toista rataa, jos olisin heti reilusti ilmoittanut olevani mies ja tavanneeni naisen. Näinhän on näreet!
Hampaaton mummo huutaa "Ähäpitiä"! Hän auttoi naisellisissa ilmauksissa!
Annetaanhan vielä olla kun niin suosittu ketju näkyy olevan mutta minäpä kerron mistä kiikasti.
Eli tuolla avauksessa kerrot laajasti kuinka homma eteni sekä kuvailet itseäsi seuraavasti
"Ei, hän piti kiinni mielikuvastaan ettei silmiensä edessä nyt oleva hyvännäköinen, ikäistään nuorempi, hymyilevä ja kaiketi monipuolinen nainen voi olla muuta kuin feikki ja nysverö."
Kaikesta tuottamastasi tekstistä huolimatta sieltä puuttui taikasana "hoikka" ja tuo oma arviosi hyvännäköisestä ikäistään nuoremmasta voidaan oikeastaan unohtaa kun se on sinun yksipuolinen näkemyksesi, faktaa pöytään ovatko yleisesti muutkin samaa mieltä?
Ikävä kyllä se vaan menee niin että yleisesti ottaen jotta mies ihastuisi treffeillä se vaatii todella paljon ulkoiselta olemukselta ja useimpien miesten mielestä myös sen hoikkuuden, ampukaa vaan viestintuoja mutta nin se valitettavasti vaan on. Varsinkin jos olet kuvattomana ollut se voi saada miehen joko
a) olettamaan pahinta ja siksi siis ei halunnut livenä tavata
b) odottamaan jotain niin ylimaallisen kaunista ettei sille haavekuvalle kukaan voi pärjätä, siksi se kuva on niin tärkeä ettei mene odotukset mahdottomuuksiin.
Itse silloin kun edellisen kerran oli treffeillä ilmoitus ja muutamat treffit kävin viisastuin sen verran etten halua edes tavata kuvattomia kun ovat poikkeuksetta pettymyksiä ulkonäön suhteen, ei niin välttämättä aina ole mutta hyvin suurella todennäköisyydellä näin tapahtuu. Varsinkin avaajan tapauksessa kun on kirjoiteltu pidempäänkin eikä missään vaiheessa sitä kuvaansa ole halunnut nainen lähettää ei odotukset kovin korkealla voi olla, voihan siinä yllättyä myös positiivisesti ja mies sen sanoin ilmaistakin mutta se ei vielä kerro suuresta ihastuksesta jota kaivattaisiin.
Normaali ja urheilullinen ovat totuus!
Miksi hän sitten oli vielä treffienkin jälkeen viestissään ja puhelussaan sitä mieltä että olen TODELLA HYVÄN NÄKÖINEN!
Ei mennyt nyt ihan tottumienne kuvioiden mukaan.
Mutta, kuten "liian ihana" kirjoitti, ettei seuralainen hakenut muuta kuin pullonpohja tyyppistä kumppania.
Hän haki kaiketi rinnalleen ulkoisesti heikompaa tasoa olevaa henkilöä kuin itse on tai siis semmoista joksi itsensä syyttä kuvittelee. Mahtoikohan kuitenkaan kysymyksessä olla ulkoinen olemus? Te nyt vaan haluatte keskittyä ulkonäköseikkoihin. Teitä varmasti nyt kiihottaa ajatus että olen lihava, ruma, epäonnistuja, heikkolahjainen lössykkä jne... Hyvää sunnuntaita vaan teille kaikille!
Se että heti alussa tunnustin laittaneeni kuvattoman profiilin sai monet suunniltaan raivosta???? Se oli virhe! Sinne se asia sitten hautautui. Mitään muuta ei enää koko pitkässä aloitusviestissä näytä lukevankaan kuin kuvattomuus, pieni paikkakunta ja "ylivertaisuuden hurmioitunutta huudantaa" kuten henkilö 54676 osuvasti mainitsi!
Semmottis tämmöttis! Stereotypiaa!
Ainoa, joka täällä on raivostunut ja on poissa tolaltaan, olet kyllä sinä itse.
Sinähän sen tiedät:-D
Otapa ämpäri pois päästäsi ja mieti sunnuntain ratoksesi semmoista seikkaa, että kun tämä ns. keskustelu käytäisiin vaikka parinkymmenen henkilön kanssa kasvokkain. Etkö sinä turhautuisi? Nii`in tyypillistä Suoli24-juttua.
No huh, kylläpäs nousi agressiot pintaan pelkän harmittoman nettikirjoittelun perusteella jonka vielä itse aloitit.
"Se että heti alussa tunnustin laittaneeni kuvattoman profiilin sai monet suunniltaan raivosta???? "
No ei todellakaan ole noiden muiden kirjoituksista havaittaissa minkäänlaista raivoa, pelkkiä arvioita vastauksena kysymykseesi.
"Miksi hän sitten oli vielä treffienkin jälkeen viestissään ja puhelussaan sitä mieltä että olen TODELLA HYVÄN NÄKÖINEN"
Ehkä kaveri tunnisti sinussa epätasapainoisen ja herkästi raivostuvan luonteen eikä halunnut ärsyttää, sikis koetti olla mielinkielin ettei vaan joudu raivosi kohteeksi.
" Teitä varmasti nyt kiihottaa ajatus että olen lihava, ruma, epäonnistuja, heikkolahjainen lössykkä jne... Hyvää sunnuntaita vaan teille kaikille!"
No eipä nyt erityisemmin, enemmänkin tosiaan kiihottaa ajatus helkkarin hyvännäköisestä naisesta nahkaisessa minihameessa raivoamassa koneella ja heittelemässä tavaroita ympäriinsä, sovintoseksi purkauksen jälkeen olisi varmaan mahtavaa...Hyvää sunnuntaita sinnekin ja nutturaa löysemmälle :-D
Miinusta aloittjalle siitä, että:
Kun käyttää suurellista nimimerkkiä Pariisi-Helsinki ja samaan litaniaan puhuu pienestä paikkakunnasta, se on jo sinällään älyköille mahdoton yhtälö!
Sekoo siinä suuremmatkin päät! Suomentajan huomautus: Pariisi-Helsinki on myös erään soitetun ja lauletun biisin nimi. Rauhottukaa jo!
Sitten puhutaan jo Miss Suomesta! Jaahas, eikös muita siedettävännäköisiä ihmisiä Takahikiän pojat ole nähneetkään. On se hyvä kun teillä on edes telkkari.
Aloittajan pohdinta nyt vaan koski aivan muita aiheita, mut suurpäät valitsi suunnaksi sen mihin ovat näissä keskusteluissa aikaansa kuluttaessa tottuneet.
Aloittaja löi kirveensä kiveen ja kätensä *askaan. Opi siitä!
No mietin nyt vain, josko tässä voisi olla kerrankin kysymyksessä jokin muu asia kuin ulkonäkö. Mutta se nyt ilmeisesti on tämän palstalaisten mielestä ainoa mahdollisuus.
Jep! Vaikka kuinka laajasanaisesti kertois heidän kirjeistään ja niiden henkisestä monimuotoisuudesta jyskyttää kaikkien kalloissa vaan ulkonäkö ja mikäli vain suinkin mahdollista sen ulkonäönheikkous/yhteensopimattomuus sitten todellisuudessa livenä.
Törmäsit sit toiseenkin ajatuskuvioon!
Kiva että olet nyt kanssani samaa mieltä. Aiemmin tulit tuonne viisastelemaan minulle, että "Tee sinä siitä aloitus tai lue kirjoituksiasi!" :D
En tosiaan ajatellut ulkönäköasioita ollenkaan. Yritin olla viesteissäni hienotunteinen, mutta ollaan nyt sitten vähemmän hienotunteisia.
Minulle tuli mieleen, että josko kyseessä oli oikeasti fiksu, vähän henkisempi mies, jolla on ns.syvämen sivistystä ja terve itsetunto. Kaiketi täällä sellaisiakin voi olla. Ja että mies kuvitteli löytäneensä samanlaisen naisen, mutta huomasi sitten, että näin ei olekaan.
Koska ne oikeasti fiksut ja henkistyneemmät, terveen itsetunnon omaavat naiset eivät yleensä päästä suustaan esim. tällaista: "Pitääkö miehellä joka on ulkoiselta olemukseltaan komea, käytökseltään ja älykkyydeltään A-luokkaa, olla taviskana vieressä." Lisäksi toisessa viestissä sama nainen kirjoittaa, että "en koe itseäni ylivertaiseksi mihinkään tai keneenkään nähden."
Ei tarvitse olla kummmoinenkaan einstein tajutakseen pointin. Mutta joo, enhän minä tiedä millainen mies oli kyseessä enkä tunne kumpaakaan henkilökohtaisesti, joten mielikuvia, mielikuvia....
Tämä viesti oli siis osoitettu nimimerkille 456987. :)
Kuulostaa siltä, ettei kumpaakaan osapuolta haitannut profiilin kuvattomuus.
Oliko toisella osapuolella kuvallinen profiili?
EI ollut eikä vieläkään ole kuvaa hänelläkään!
Tää on näitä nettideittailun käsittämättömiä kiroja. Mies kuvitteli kirjoitellessanne haluavansa parisuhteen kaltaisesi naisen kanssa, mutta jo ennen treffejä iski epäilys ja katumus. Ollut varmaan pitkään yksin eikä malttaisi lopettaa sinkkuuttaan minkään eikä kenekään takia. Pelkää mahdollisia hankaluuksia ja vaikeuksia, joita väkisinkin syntyy kahden aikuisen sinkkuelämän yhteensovittelemisessa.
Jostakin syystä hänelle tuli tunne, että ei pärjää sinulle psykofyysisenä kokonaisuutena, ehkä jopa että olet liian tasokas pysähtyäksesi häneen sitoutumismielessä. Tai jotakin muuta yhtä raivostuttavaa.
Tällaista kaikkea ja vielä paljon ikävämpää tapahtuu täällä alinomaan. Nettideiteissä.
Minusta sinä vaikutat hyvin päällekäyvältä ja ylimieliseltä. Ehkä treffikumppanisi koki samoin, ja sehän jos mikä on luontaantyöntävää.
Uskoisin ettei ulkonäöllä ollut muuta merkitystä, kuin ettei olemuksesi vain vetänyt häntä puoleensa, vaikka muuten ihan ok yleisen mittapuun mukaan olisitkin.
Olisikohan itsetuntosi saanut kolauksen torjutuksi tulemisesta, kun asia niin hiertää mieltäsi. Kaikki eivät vaan sovi toisilleen, ei siinä sen kummempaa.
Me miehet ollaan sellaisia että jos nainen on liian helppo - tai vielä pahempi, itseä aktiivisempi, niin se pelottaa tai ainakin mietityttää. Jos mies saa vähitellen naisen vakuuttumaan siitä että juuri tämä on se oikea niin ennuste on hyvä. Jos kaikki on selvää niin tuntuu että joku tässä nyt ku.settaa.
Ai mistä tiedän, been there, done that.