Mikä mun ongelmani miesvalinnoissa aina on. Joka kerta. About kaikki joiden kanssa on enemmän tai vähemmän vietetty aikaa / pidetty hiukan hauskaa, voisivat yhtä hyvin olla isiäni. Eikä siinä mitään, jos olisin vaikka 30 ja mies 50, mutta kun minä olen vain sen 16 ja vanhin "valinnoistani" on sen 50. Nuorin oli 19, liian nuori meikäläisen makuun siis..
Minua ei ikäerot haittaa, en ikinä pystyisi olemaan ikäiseni, keskenkasvuisen ja väkisinkin epävarman teinipojan kanssa. Se mikä tässä ärsyttää on se, että joka kerta kun alan kiintyä johonkin, alkaa mies hermostua.
Eihän siitä voisi tietenkään mitään tulla, mä ihmisten silmissä vasta lapsi, mies taas yleensä saisi pahoja katseita. Eihän se nyt tietenkään voi sukulaisille esitellä teini-ikäistä tyttökaverinaan. Vaikka mä olenkin itseni elättävä, 25v-näköinen/oloinen ja yksin asuva...lapsi. Joka sitten joka kerta on surullinen, kun ei ole muita vaihtoehtoja kuin "olla kavereita".
Onko se nyt niin väärin jos ei vaan nuoret kiinnosta!! Siirryn ikäluokkaani mieluusti sitten, kun niilläkin on edes älliä päässä eivätkä ole enään märkäuni-tasossa..
Minua ei ikäerot haittaa, en ikinä pystyisi olemaan ikäiseni, keskenkasvuisen ja väkisinkin epävarman teinipojan kanssa. Se mikä tässä ärsyttää on se, että joka kerta kun alan kiintyä johonkin, alkaa mies hermostua.
Eihän siitä voisi tietenkään mitään tulla, mä ihmisten silmissä vasta lapsi, mies taas yleensä saisi pahoja katseita. Eihän se nyt tietenkään voi sukulaisille esitellä teini-ikäistä tyttökaverinaan. Vaikka mä olenkin itseni elättävä, 25v-näköinen/oloinen ja yksin asuva...lapsi. Joka sitten joka kerta on surullinen, kun ei ole muita vaihtoehtoja kuin "olla kavereita".
Onko se nyt niin väärin jos ei vaan nuoret kiinnosta!! Siirryn ikäluokkaani mieluusti sitten, kun niilläkin on edes älliä päässä eivätkä ole enään märkäuni-tasossa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vanhuus tuo varmuutta. Ketäpä kiinnostaisi itsestään liikoja luuleva teinityttö.