Valmistuin tuossa 2011 kesällä autonasentajaksi ja töitä en saanut kesäksi enkä syksyksi. Talveksi meninkin sitten armeijaan ja pääsin heinäkuussa ulos. Ongelma on ettei töitä oikein löydy vieläkään. Olen lähetellyt hakemuksia yrityksiin mutta vastauksia ei ole kuulunut. Olen hakenut ainoastaan oulun seudulta koska muuttaminen kauas ei oikein houkuttele. Itselläkun ei ole minkäänlaisia suhteita autoalalla, töiden saaminen on vaikeaa.
Kaverit jotka pääsivät töihin heti valmistuttua, hyppivät paikasta toiseen nuin vain. Kävin kerrankin kysymässä pörhöltä töitä ja vastaus oli: Ei ole tarvetta asentajalle. Pari viikkoa myöhemmin kaveri kävi kysymässä ja töihin pääsi heti.
Mitähän tässä kannattaisi tehdä kun tuntuu että ammattitaitokin rupeaa aika pahasti ruostumaan koska ei töihinkään oteta vaikka kuinka aktiivisesti käy kyselemässä.
Työttömyysaikana olen kiinnostunut hieman näyttelemisestä sekä kuvaamisesta(elokuva), mutta tuntuu pelottavalta ajatukselta luopua pitämästäni ammatista ja kouluttautua uudestaan. Olen myös ajatellut jos hakisi oppisopimuksella johonkin, ettei täysin pääse unohtumaan ammatti.
Kohta n.vuosi kun olen tavannut ketään kavereita tai tuttuja, varmaan rupeaa syrjäytymistäkin pukkaamaan jos joutuu vielä kauan 4 seinän sisällä olemaan. Autonasentajan hommat kun on ainoa työ jonka osaan ja kiinnostaa tehdä, ei ole minkäälaista motivaatiota lähteä kaupantiskille niinkuin työkkäri yritti suunnitella.
Kaverit jotka pääsivät töihin heti valmistuttua, hyppivät paikasta toiseen nuin vain. Kävin kerrankin kysymässä pörhöltä töitä ja vastaus oli: Ei ole tarvetta asentajalle. Pari viikkoa myöhemmin kaveri kävi kysymässä ja töihin pääsi heti.
Mitähän tässä kannattaisi tehdä kun tuntuu että ammattitaitokin rupeaa aika pahasti ruostumaan koska ei töihinkään oteta vaikka kuinka aktiivisesti käy kyselemässä.
Työttömyysaikana olen kiinnostunut hieman näyttelemisestä sekä kuvaamisesta(elokuva), mutta tuntuu pelottavalta ajatukselta luopua pitämästäni ammatista ja kouluttautua uudestaan. Olen myös ajatellut jos hakisi oppisopimuksella johonkin, ettei täysin pääse unohtumaan ammatti.
Kohta n.vuosi kun olen tavannut ketään kavereita tai tuttuja, varmaan rupeaa syrjäytymistäkin pukkaamaan jos joutuu vielä kauan 4 seinän sisällä olemaan. Autonasentajan hommat kun on ainoa työ jonka osaan ja kiinnostaa tehdä, ei ole minkäälaista motivaatiota lähteä kaupantiskille niinkuin työkkäri yritti suunnitella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hmm mitä jos kuitenkin hakisit töitä myös muualta Suomesta? Jos kerta Oulusta ei millään löydy. Oliskohan pääkaupunkiseudulla vapaita työpaikkoja? Kuulostat kyllä ihan fiksulta kaverilta, toivotaan että saisit alan hommia.
Oulussa tahtoo olla nuita auton asentajia kun kolmessa lähikunnassa niitä koulutetaan. Itse olen kempeleestä valmistunut neljä vuotta sitten asentajaksi. Intin hoidin alta pois ja olin vuoden alan hommissa ja hyppäsin sitten amkin ihmeelliseen maailmaan. Viime kesä olin asentajan hommissa ja näillänäkymin töitä on myös tulevalle kesälle samaan puljuun, tosin ei asentajaksi. Olit varmasti työharjoittelussa, joten harjoittelupaikkoihin kannattaa olla yhteydessä rohkeasti, sillä on helpompi palkata joku josta on edes hatara tieto mimmonen sankari on kyseessä. Eli joo, suhteilla mennään pitkälle työmarkkinoilla.